Ryhmätoiminnan keskeiset elementit

Koetun pystyvyyden vahvistaminen

Ryhmissä vahvistetaan osallistujien koettua pystyvyyttä eli luottamusta siihen, että työntekijä pystyy itse ohjaamaan ja hallitsemaan oman työuransa kulkua. Pystyvyyden vahvistaminen lisää työuraan liittyvien tavoitteiden luomista ja tehokkaiden toimintatapojen käyttöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkaat toimintatavat puolestaan edistävät myönteistä kehitystä sekä urahallinnassa että hyvinvoinnissa.

Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan koetun pystyvyyden kehittymiseen vaikuttavat seuraavat kolme oppimismekanismia, joita kaikkia hyödynnetään Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmässä:

1. omakohtaiset suoriutumiskokemukset
2. muiden suoriutumisen havainnointi
3. muilta saatu palaute omasta suoriutumisesta

Näiden kolmen oppimismekanismin toimivuuteen ja tehokkuuteen vaikuttaa neljäs tekijä:
4. emotionaalinen tila.

Myönteisen palautteen saaminen on tärkeä osallistujien tunnekokemuksiin, pystyvyyskäsityksiin ja itseluottamukseen vaikuttava tekijä. Ryhmätoiminta on suunniteltu siten, että osallistujat saavat sekä ohjaajilta että toisilta ryhmäläisiltä osallistumis- ja oppimismotivaatiota ja urahallintapystyvyyttä vahvistavaa palautetta.

Aktiivinen oppiminen

Työuran uurtaja® -menetelmä perustuu aktiivisen oppimisen periaatteiden systemaattiseen käyttöön. Ohjaajat eivät anna ryhmälle valmiita toimintamalleja ja ratkaisuja, vaan osallistujat miettivät niitä itse. Samalla osallistujat vaikuttavat myös oman oppimisensa kulkuun: aktiivinen osallistuminen ryhmän toimintaan ja ratkaisujen etsimiseen edistää oppimista.

Oppiminen on ohjelmassa suunniteltu prosessiksi, jossa samoihin teemoihin palataan uudelleen eri näkökulmista. Intensiivitoteutuksessa osallistujien on helppo liittää tietyn aiheen aiempi käsittely laajeneviin yhteyksiin.

Ohjelmaan kuuluvassa informaatiohaastattelussa sovelletaan aktiivisen oppimisen menetelmiä. Haastateltavaksi kutsutaan henkilö, joka voi toimia ryhmälle myönteisenä uranhallinnan ja työssä jaksamisen roolimallina. Osallistujat laativat haastattelua varten etukäteen työhön ja työelämään liittyviä kysymyksiä, jotka voivat liittyä esimerkiksi haastateltavan mahdollisiin työaikajärjestelyihin, eläkesuunnitelmiin tai kokemuksiin muutostilanteista.

On tärkeää, että osallistujat saavat tilaa toimia haastattelussa aktiivisesti kyselijän roolissa. Valmistautuminen lisää haastatteluun orientoitumista ja samalla varmistetaan, että kaikki tärkeimmät asiat ehditään käsitellä haastatteluajan puitteissa.

Ryhmään palauttaminen

Ryhmäkeskustelujen ohjaamisen keskeisenä tekniikkana on ryhmään palauttaminen. Sen mukaan ohjaaja palauttaa esiin nousevat ongelmat ja kysymykset edelleen ryhmään ratkaistavaksi. Ohjaajien on luotettava osallistujien kykyyn ajatella ja kannustettava heitä ehdottamaan ratkaisuja.

Kun osallistujat rohkaistuvat keskusteluun ja kokemusten jakamiseen, he havaitsevat vähitellen taitonsa ja asiantuntemuksensa ongelmien ratkaisijoina. Ohjaajan käsikirjaan on kunkin ryhmäkeskustelun kohdalle kirjattu ne johtopäätökset, joiden omaehtoista oivaltamista kohti ohjaajat johdattelevat ryhmää.

Vastoinkäymisiin varautuminen

Työuralle on tyypillistä, etteivät kaikki alkuperäiset suunnitelmat toteudu ja vastaan tulee erilaisia ennakoimattomia tilanteita tai vastoinkäymisiä. Menetelmän avulla pyritään lisäämään näiden tilanteiden tunnistamista etukäteen tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valmistautumisen on todettu lisäävän rakentavien toimintatapojen käyttöä kohdatessa ongelmatilanteita.

Vastoinkäymisiä lähestytään lyhyiden kuviteltujen tilanteiden tai tarinoiden avulla. Näin osallistujat voivat ottaa etäisyyttä asioihin, eikä heidän tarvitse heti pohtia omaa henkilökohtaista tilannettaan. Tämä ehkäisee puolustautuvaa asennetta ja tekee ongelmat helpommin lähestyttäviksi.

Kun mahdolliset ongelmat on määritelty, siirrytään ratkaisukeinojen pohtimiseen. Osallistujat hankkivat ratkaisukeinoja jakamalla kokemuksia ja antamalle toisilleen neuvoja ja ehdotuksia. Ryhmäkeskustelujen pohjalta jokainen osallistuja ennakoi ja valitsee itselleen ja omaan tilanteeseen parhaiten sopivat keinot. Joskus osallistujat saattavat suhtautua vastustavasti toimiviinkin ehdotuksiin. Tällöin ohjaajan ei kannata pyrkiä muuttamaan vastustavia näkökulmia, vaan käynnistää keskustelu eri ratkaisukeinoista ryhmään palauttamisen ja aktiivisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Toiminnan ajatuksena on, että ryhmä päättää itse toimivista ratkaisuehdotuksista ja oikoo samalla vastustavat näkökulmat.

Vastoinkäymisten ylittäminen mallinnetaan ja sitä harjoitellaan myös roolipelien avulla. Ohjaajien on varauduttava siihen, että osallistujat saattavat esittää ohjelman aikana esteitä tai ongelmia yllättävissäkin, ohjelman käsikirjoitukseen kuulumattomissa, asiayhteyksissä. Ohjaajien on ohjattava ongelmanratkaisuprosessia aina tilanteen niin vaatiessa.

Urahallinnassa tarvittavien taitojen oppiminen ja vastoinkäymisiin varautuminen Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmässä:

1. Työuraan kohdistuvien tavoitteiden ja haasteiden määrittely
2. Tavoitteiden toteuttamisessa ja haasteiden ratkaisemisessa tarvittavien taitojen ja toimintatapojen määrittely
3. Tarvittavien taitojen ja toimintatapojen harjoittelu
4. Mahdollisten ongelmien ja vastoinkäymisten tunnistaminen
5. Ratkaisukeinojen määrittely ongelmien ja vastoinkäymisten varalle
6. Ongelmien ja vastoinkäymisten voittamisen harjoittelu