Kesto: noin 50 minuuttia.

Tavoite

Harjoituksessa paneudutaan yleisesti ja henkilökohtaisesti tyypillisten stressin ja uupumuksen merkkien tunnistamiseen ja ennakointiin. Osallistujat ideoivat aktiivisia stressinhallintakeinoja ja laativat suunnitelman oman hyvinvoinnin palauttamiseksi stressaavassa tilanteessa.

Harjoituksen kulku

» Rentoutumisharjoitus. 

» Keskustellaan ryhmässä henkisestä hyvinvoinnista ja stressin merkeistä. Mietitään stressiä laukaisevia toimintatapoja.

» Kirjataan työkirjaan omat hälytysmerkit ja toimivat ratkaisukeinot.

» Keskustellaan alkoholinkäytöstä stressinhallinnan keinona ja täytetään AUDIT-kysely.

Ohje

Voit aloittaa harjoituksen halutessasi lyhyellä rentoutusharjoituksella. Sellaisen löydät Ohjaajan käsikirjan liitteistä (liite 3), mutta voit myös käyttää muuta harjoitusta.

Käynnistä keskustelu kysymällä osallistujilta, miten henkinen hyvinvointi näkyy ja mistä ihminen tietää, että voi hyvin.

Jatka keskustelua kertomalla, että stressiin tai uupumukseen saattaa liittyä erilaisia hälytysmerkkejä. Kysy osallistujilta, millaisista tekijöistä yleensä huomaa, että joku on stressaantunut tai uupunut.

Kirjaa vastaukset ylös.

Tyypillisiä vastauksia saattavat olla

• väsymys, uniongelmat
• kiukuttelu, kireys
• päänsärky ja muut fysiologiset oireet
• vetäytyminen, mikään ei kiinnosta
• alkoholin käytön lisääntyminen.

Myöhemmän keskustelun kannalta on hyvä huomioida, että alkoholin lisääntynyt käyttö pienissäkin määrissä on yksi stressin ja uupumuksen merkki. Lisää listaan ”runsas tai säännöllinen alkoholin käyttö”, mikäli ryhmä ei sitä spontaanisti tuottanut.

Pyydä osallistujia edelleen pohtimaan, miten kannattaisi toimia, jos huomaa itsessään keskustelussa esiin nousseita stressin ja uupumuksen merkkejä. Kirjaa ehdotukset ylös hälytysmerkkien viereen.

Huomioi

Jokaisen hälytysmerkin kohdalle mietitään joku ratkaisuehdotus.

Tehtävä

Pyydä osallistujia miettimään, ovatko he huomanneet itsessään tyypillisiä hälytysmerkkejä (työkirja s. 37). Pyydä heitä myös miettimään, millainen toiminta edesauttaa tilanteesta selviämistä. Anna tähän aikaa noin 8–10 minuuttia.

Kysele lopuksi osallistujilta, millaisia keinoja he käyttävät stressaavien tilanteiden purkamiseksi. Voit myös muistuttaa, että työkirjan sivulle on hyvä aina silloin tällöin palata. Keskustelkaa vielä lopuksi alkoholinkäytöstä.

Jos teillä on aikaa, voitte täyttää työkirjan lopussa olevan, työterveyshuollon yleisesti käyttämän AUDIT-kyselyn. Anna kyselyn täyttämiseen aikaa 4 minuuttia. Kerro osallistujille, että he voivat verrata saamaansa pistemäärää työkirjassa seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon.

Tarvittaessa harjoituksen voi täyttää omatoimisesti kotona.

Muistuta, että alkoholille on tyypillistä, että ensin sen vaikutukset koetaan rentouttavina, mutta jatkuva alkoholinkäyttö voi pieninäkin määrinä heikentää unenlaatua. Korosta lopuksi, että AUDIT-kyselyn vastaukset jäävät ainoastaan osallistujan tietoon. Voit myös kertoa, että kyselyn tarkoituksena antaa välineitä tarkkailla omaa kulutusta. Mikäli osallistujat huolestuvat omasta alkoholinkäytöstään tai haluavat lisätietoa alkoholin vaikutuksista, voit kertoa, että heidän kannattaa olla yhteydessä omaan työterveyshuoltoonsa tai omalääkäriinsä.

Huomioi

Työnantajalla on velvoite huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tarkkailuvelvoite ulottuu työntekijän fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden ohella myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen, ja se on otettava huomioon jo työn ja työympäristön suunnittelussa. On hyvä kuitenkin muistaa, että asioiden eteenpäin viemiseksi kannattaa myös itse osallistua aktiivisesti ja rakentavasti muutostarpeiden esittämiseen sekä toiminnan kehittämiseen.

 

Kesto: noin 45 minuuttia.

Tavoite

Tavoitteena on orientoida osallistujat miettimään tulevaan työuraan kohdistuvia odotuksia ja mahdollisuuksia. Harjoitus toimii pohjana tavoitesuunnitelman laatimiselle. Osallistujat saavat myös tietoa työajan joustojen mahdollisuuksista.

Harjoituksen kulku

» Keskustellaan ryhmässä esimerkkitarinan avulla työn sisällöistä ja merkityksestä.

» Käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja työ- tai työaikajärjestelyille.

Ohje

Lue itse tai pyydä jotakuta osallistujista lukemaan ääneen seuraava esimerkkitarina (työkirja s. 41):

L oli työskennellyt sairaalassa pitkään hoitajana. Osastonhoitajan paikka avautui yllättäen ja L pyydettiin toimeen. L epäröi, mutta suostui kuitenkin lopulta ottamaan työn vastaan. Jonkin aikaa työskenneltyään L huomasi työn ilon kadonneen.

Keskustelkaa ryhmässä siitä, mitä L:lle oli tapahtunut. Kirjaa vastaukset ylös.

Kysy seuraavaksi ratkaisukeinoja tilanteeseen. Kuinka L:n kannattaisi toimia?

Jatka keskustelua kertomalla, että joskus työajan väliaikainen kevennys tai muu järjestely on tarpeen esimerkiksi pitkien työmatkojen tai kokonaiselämäntilanteen helpottamiseksi. Kysy ryhmäläisiltä, millaisia mahdollisuuksia he tietävät tällä hetkellä olevan käytössä.

Varmista, että seuraavat järjestelyt mainitaan:

• sapattivapaa
• vuorotteluvapaa
• opintovapaa
• lyhennetty työaika
• osa-aikatyö
• osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Alle on koottu lyhyet esittelyt mainituista kevennysmahdollisuuksista. Korosta, että työn keventämiseen liittyvät sopimukset täytyy kuitenkin aina neuvotella työnantajan kanssa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta esimerkiksi osa-aikatyön järjestämiseen.

Harjoitukseen kannattaa hankkia päivitetyt tiedot mahdollisista työaikajärjestelyistä. Tietoa vuorottelu- ja opintovapaasta löydät muun muassa Työministeriön ylläpitämältä sivulta www.te-palvelut.fi (työntekijän palvelut) sekä osa-aikaeläkkeestä sivulta www.tyoelake.fi.

Huomioi

Tämän harjoituksen yhteydessä on tärkeää keskustella toimintatavoista nimenomaan omassa organisaatiossa. On hyvä, jos voit antaa osallistujille materiaalia työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista, jotka liittyvät työajan joustoihin, muihin työjärjestelyihin tai esimerkiksi eläkkeelle siirtymiseen.

Erilaisia mahdollisuuksia työn ja työajan joustoille

Nämä työaikajoustot perustuvat vuonna 2021 voimassa olevaan lainsäädäntöön. Ajantasaiset tiedot voi tarkistaa esimerkiksi lainsäädännöstä (Finlex) tai oman alan työehtosopimuksesta.

Liukuva työaika

Säännöllinen vuorokautisen työajan lyhennys, pidennys tai liukuma, joka voi työaikalain mukaan olla korkeintaan neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika saa silloin olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Seurantajakson päättyessä plustuntien enimmäismäärä voi olla korkeintaan 60 tuntia ja miinustuntien 20 tuntia.

Työaikapankki

Työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työaikapankkiin voi säästää esimerkiksi lisä- tai ylityöstä maksettavia korvauksia, sunnuntaityön korotusosia, korvausta viikkolevon saamatta jäämisestä, työajan lyhennysrahaa tai lomarahaa.

Joustotyöaika

Joustotyöaikaa voidaan käyttää töissä, joissa työ ei ole sidottu tiettyyn vuorokauden aikaan, viikonpäivään tai paikkaan. Joustotyöaikaa koskeva säännös löytyy uudesta työaikalaista, mutta työnantaja ja työntekijä sopivat sen ehdosta kirjallisesti. Vähintään puolet työajasta on oltava sellaista, jonka ajankohdasta ja toteutuspaikasta työntekijä voi itse päättää. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä välillä pidempiä päiviä ja vastaavasti pitää pidempiä vapaajaksoja.

Osa-aikatyö

Työaikalain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä, mikäli hän haluaa tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Tästä on tehtävä määräaikainen, enintään 26 viikkoa kerrallaan kestävä sopimus. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta lyhennettyyn työaikaan, mutta työnantajan on perusteltava mikäli kieltäytyy sen järjestämisestä.

Palkaton vapaa henkilökohtaisista syistä (”Sapattivapaa”)

Työntekijän pidempiaikainen, palkaton vapaa, joka on otettu henkilökohtaisista syistä. Sitä kutsutaan myös esimerkiksi virkavapaaksi, henkilökohtaiseksi vapaaksi tai työstä vapautukseksi. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta sapattivapaan saamiseen, vaan se edellyttää työnantajan hyväksyntää ja yhteistä sopimista. Osa sapattivapaista on lakisääteisiä (esimerkiksi opintovapaa).

Vuorotteluvapaa

Järjestelmä, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelusuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja. Vapaan kesto on 100-180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Yläikäraja on työntekijän vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella (ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä).

Palkaton perhevapaa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Työsopimuslaki mahdollistaa työntekijän työstä poissaolon omaisen tai läheisen hoitamista varten määräaikaisesti ilman erilliskorvauksia. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta perhevapaaseen, mutta työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Osittainen varhennettu varhaiseläke

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarjoaa mahdollisuuden keventää työuran viimeisiä vuosia. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 61 vuotta täyttänyt. Vuonna 1964 syntyneillä ikäraja on 62 vuotta. 1965 ja sen jälkeen syntyneiden ikäraja vahvistetaan myöhemmin. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen tarkoittaa eläkkeen nostamista 25 tai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestä ja sitä kautta taloudellista mahdollisuutta siirtyä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.

Työn joustoihin liittyvät sopimukset täytyy aina neuvotella työnantajan kanssa.

Lisätietoja

Osittain varhennetusta varhaiseläkkeestä Eläketurvakeskus (etk.fi), Kela (kela.fi), Keva (keva.fi), Mela (mela.fi) ja Merimieseläkekassa (merimieselakekassa.fi) Joustotyöaika-opas (Riipinen Niina, 2019) Työterveyslaitoksen Jousto-opas: www.ttl.fi/jousto-opas

Kesto: noin 10 minuuttia.

Tavoite

Harjoituksen tavoitteena on palauttaa mieliin ohjelman aikana käsiteltyjä työkaluja oman työn, työuranhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ohje

Anna osallistujille muutama minuutti aikaa selailla omia työkirjojaan ja palauttaa mieliin ohjelman aikana käsiteltyjä teemoja. Kysy heiltä tämän jälkeen, mitkä ohjelman aikana käsitellyistä asioista tai aihepiireistä ovat olleet hyödyllisimpiä tai tärkeimpiä heidän oman työn ja työssäjaksamisen kannalta.

Kirjaa asiat ylös ja jätä se esille osallistujien nähtäväksi. Kerro osallistujille, että seuraavaksi tarkoituksena on laatia suunnitelma jonkin konkreettisen työhön tai työuraan liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kesto: noin 15 minuuttia.

Tavoite

Harjoitus on tavoitesuunnitelman pohja. Tehtävässä mietitään omaa elämää ja sen tavoitetilannetta noin puolen vuoden päähän mahdollisimman konkreettisesti.

Ohje & Tehtävä

Pyydä jokaista osallistujaa miettimään mahdollisimman tarkasti omien odotusten mukaista tilannetta työnhallinnan, työhyvinvoinnin sekä työn ja muun elämän näkökulmasta noin puolen vuoden päähän ja kuvailemaan sitä työkirjaan (s. 44). Mikäli osallistuja on nyt tyytyväinen tilanteeseen, hän voi myös kirjata, minkä asioiden hän toivoisi säilyvän ennallaan.

Huomioi

Kaikki laativat henkilökohtaisen työuraan liittyvän tavoitesuunnitelman riippumatta urasuunnitelmien selkeydestä. Suunnitelma voi olla tarkka, tiettyä työongelmaa koskeva lähitulevaisuuden toimintasuunnitelma tai työuraa koskeva kauaskantoinenkin suunnitelma.

Pääasia on, että suunnitelma on realistinen, mahdollisimman konkreettinen ja sisältää suunnitelman myös mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Hyvään itsetuntemukseen ja aktiiviseen toimintavalmiuteen perustuva suunnitelma lisää työssä jaksamisen ja työhön liittyvien onnistuneiden ratkaisujen todennäköisyyttä.

Kesto: yhteensä noin 30 min

Tavoite

Tavoitteena on laatia konkreettinen ja aikataulutettu toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tehtävä

Työkirjassa (s. 45–47) on varattu tilaa toimintasuunnitelman laatimiseksi. Pyydä osallistujia miettimään, millaisia työtehtäviin, oman osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita heillä on ja kuinka tavoitteen mukainen tilanne saavutetaan. Välitavoitteiden on hyvä olla mahdollisimman konkreettisia ja koskea lähitulevaisuutta. Välitavoitteiden saavuttaminen motivoi etenemään määrätietoisesti kohti päätavoitetta.

Jos aikaa jää tehtävän tekemisen jälkeen, voit jakaa osallistujat pareihin tai pienryhmiin ja keskustella kunkin toimintasuunnitelmista noin 7 minuutin ajan.

Kesto: noin 30 min

Tavoite

Tavoitteena on jokaisen osallistujan sitoutuminen suunnitelmaansa työuran hallinnan edistämiseksi.

Ohje & Tehtävä

Pyydä osallistujia avaamaan työkirja sivulta 48 ja kirjaamaan suunnitelma yhdellä–kahdella lauseella sille varattuun tilaan. Sivulla 53 on myös ”tyhjä taulu”, johon osallistujat voivat piirtää oman suunnitelmansa.

Pyydä tämän jälkeen osallistujia tutustumaan työkirjan sivulta 51 löytyvään lomakkeeseen, joka on tarkoitettu esihenkilön kanssa käytävää palaute- tai kehityskeskustelua varten. Kerro, että lomake toimii muistilistana siitä, mitä ryhmän aikana on käsitelty ja sitä voi hyödyntää niin kehityskeskusteluissa kuin esihenkilön kanssa käytävässä palautekeskustelussa.

Voitte myös esitellä omaa kehityskeskusteluissa käytettävää lomakettanne. Olisi hyvä, mikäli osallistujat ehtisivät täyttää lomaketta ryhmän aikana.

Lopetus

Keskustelkaa harjoitusten lopuksi yhdessä siitä, kuinka viikon ohjelma on auttanut osallistujia tavoitteiden rakentamisessa ja edistänyt työnhallintaa ja jaksamista.

Kiitä lopuksi osallistujia suunnitelmista.