Mielenterveyden edistämisessä työpaikoilla tärkeintä on toimiva arki

Osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta olen vetänyt sekä kaikille kiinnostuneille avoimia että työpaikkakohtaisia Hyvän mielen työpaikka -työpajoja. Niissä tutustutaan siihen, mitä johtavassa asemassa toimivan olisi hyvä tietää mielenterveydestä, siihen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisystä hyvän johtamisen keinoin ja jo syntyneiden haasteiden tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja ratkomisesta työpaikalla. Tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi kokemuksella arvostuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta työn hallintaan on yhteys mielenterveyteen ja työkykyyn. 

Työn sujuvuutta edistävät asiat edistävät myös mielen hyvinvointia

Esihenkilöiden ymmärrys mielenterveyttä tukevasta johtamisesta ja valmiudet keskustella mielenterveysteemoista työntekijöiden kanssa vaihtelevat kokemukseni perusteella laidasta laitaan. On ollut ilahduttavaa huomata, miten monella työpaikalla kiinnostusta ja osaamista on jo paljon. Edelleen löytyy niitäkin työpaikkoja, joilla työssä jaksamisesta puhuminen koetaan hankalana ja epäluontevana.  

Moni koulutuksiin osallistunut on yllättynyt positiivisesti huomatessaan, että itse asiassa mielenterveyttä tukevassa johtamisessa on oikeastaan kyse aivan perusasioista. Yleensä samat asiat, jotka edistävät työn sujuvuutta, edistävät myös mielen hyvinvointia. Mielen työhyvinvoinnin perusedellytyksiä ovat sujuva, inhimillisesti mitoitettu arki, psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta sekä toimiva yhteisöllisyys ja voimavarojen latautuminen.  

Esihenkilö voi tukea mielenterveyttä työpaikalla

Mielenterveyteen liittyvien työkykyhaasteiden ja työntekijän jaksamisesta heränneen huolen puheeksi ottaminen pohdituttaa monia esihenkilöitä. Mitä jos työntekijä alkaakin avautua hallitsemattomasti eikä esihenkilön osaaminen tai jaksaminen riitä ottamaan sitä vastaan? Mitä jos työntekijä ei itse tiedosta ongelmiaan tai vähättelee niitä? Mitä jos hän ei suostu lainkaan keskustelemaan aiheesta?  

Näihin tilanteisiin koulutuksissa on käyty läpi Hyvän mielen työpaikka -verkkomateriaalista löytyviä käytännön sanoitusesimerkkejä. Koulutuksissa on noussut esiin kolme tärkeintä oppia, joilla esihenkilö voi tukea mielenterveyttä työpaikalla:

1. Ole kiinnostunut

Mielenterveyttä edistävä johtamistyö perustuu aitoon kiinnostukseen sekä työntekijöiden hyvinvointia että mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä kohtaan.

2. Kysy, älä oleta  

Tärkeimmäksi opiksi nousee yleensä ymmärtämiseen pyrkivän asenteen merkitys. Mielenterveyden oireilu ei välttämättä näy työpaikalla päällepäin, eikä oireilusta voi suoraan päätellä sen syytä.  

3. Älä jää yksin, kokeile vertaistuellista keskustelua

Moni koulutusten osallistuja on kokenut erityisesti pienryhmäkeskustelut antoisiksi. On tärkeää päästä jakamaan ajatuksia ja kuulemaan kokemuksia siitä, miten toiset esihenkilöt ovat ratkoneet haastavia tilanteita omissa tiimeissään tai organisaatioissaan. Esihenkilöiden väliselle vertaistuelliselle keskustelulle on selvästi tarvetta – mielenterveyden edistämisenkään kanssa ei kannata jäädä yksin.  

Yksi tärkeimmistä koulutusten opeista on sekä minulle kouluttajana että monelle osallistujalle ollut esihenkilön roolin ja sen rajojen kirkastaminen. Esihenkilön ei tietenkään tarvitse olla mielenterveyden ammattilainen, mutta työhön, sen sujuvuuteen ja työkykyyn liittyvistä asioista on pystyttävä puhumaan. Esihenkilön on tärkeää myös tuntea omassa organisaatiossaan saatavilla olevat työnkyvyn tukitoimet. Hyvin monen mieli säröilee välillä, ja vaikkei syy löytyisikään työpaikalta, työpaikalla voidaan tukea oireilevan työntekijän työkykyä esimerkiksi työtä muokkaamalla.  

Tutustu 

Hyvän mielen työpaikka -materiaali

Anniina Virtanen on Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija, psykologi ja työhyvinvoinnin kouluttaja. Teksti on ensimmäinen osa Asiantuntija äänessä -blogisarjaa, jossa Mielenterveyden työkalupakin asiantuntijat jakavat työkaluihin liittyviä oivalluksia ja kokemuksia.