10 kysymystä ja vastausta  mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä työpaikoilla…

Työnantajan vastuulla on huolehtia työnteon edellytyksistä työpaikalla. Siihen kuuluu velvollisuus selvittää ja arvioida työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Tämä perustuu työturvallisuuslakiin.

Työnantaja ei voi siirtää tai ulkoistaa vastuutaan, mutta työnantaja voi ja sen pitääkin käyttää asiantuntijaa – esimerkiksi työterveyshuollosta – näiden kuormitustekijöiden tunnistamiseen, arviointiin, toimenpiteiden nimeämiseen ja toteuttamiseen, jos työnantajalla itsellään ei ole riittävää asiantuntemusta tämän tekemiseen.

Esihenkilöiden vastuulla on tarttua mahdollisiin hälytysmerkkeihin ja heikkoihinkin signaaleihin siitä, että jollain työntekijällä asiat eivät ole hyvin, mikäli se voisi vaikuttaa työn tekemiseen. Työtekijöillä puolestaan on vastuu noudattaa työnantajan ohjeita ja käyttäytyä työpaikalla asiallisesti.

Kaikki lähtee toimivasta ja tiiviistä työterveysyhteistyöstä, johon osallistuvat sekä työpaikan että työterveyshuollon toimijat.

Jokainen työpaikka on yksilöllinen, joten yhteistyön tulee lähteä työpaikan tarpeista.

On tärkeää, että työpaikan toimijat tietävät, missä asioissa työterveyshuoltoa voi hyödyntää ja millaista apua sieltä on saatavissa.

Työterveysyhteistyötä tulee seurata ja arvioida jatkuvasti, jotta toiminta saadaan mahdollisimman vaikuttavaksi.

Terveystiedot ovat lähtökohtaisesti yksityisasioita. Kun terveysasiat vaikuttavat työntekijän työntekoon, työjärjestelyistä tulee kuitenkin keskustella esihenkilön kanssa. Työterveyshuolto voi tarjota molemmille osapuolille tukea keskusteluun.

Jokainen voi silti halutessaan vapaasti kertoa omista asioistaan työpaikalla. Työpaikan kulttuurin olisi hyvä olla sellainen, että myös mielenterveyden ongelmista voisi halutessaan keskustella.

Mikäli tarpeelliset työjärjestelyt vaikuttavat koko yksikön työskentelyyn, on syytä informoida koko yksikköä niissä rajoissa, mitä terveystietojen kertomisesta on sovittu.

Kyllä voi. Työstä johtuvia mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä tunnistamalla jo ennalta mielenterveyteen vaikuttavat riskit, pyrkimällä hallitsemaan riskejä ja puuttumalla niihin, kun ne havaitaan. 

Jos mielenterveysongelmat eivät aiheudu työstä, niiden vaikutuksia työkykyyn voidaan lieventää joustoilla ja matalalla kynnyksellä tarjottavalla tuella esim. työterveyshuollon kautta.

Riskien lisäksi on hyvä huomioida myös työn voimavaratekijät, joita voidaan ylläpitää ja lisätä.

Keskeistä ennaltaehkäisyssä on työpaikan toteuttama psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskienarviointi, jota työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys täydentää. Apuna toimii toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön.

Mielenterveyden perusteella alkava työkyvyttömyys kestää yleensä pitkään, toistuu helposti ja voi alkaa nuorena. Ennaltaehkäisyllä voidaan välttää tästä aiheutuvia kustannuksia.

Voidaan myös olettaa, että jo sairastuneiden työntekijöiden hoitaminen yksilöllisesti maksaa enemmän, kuin koko työyhteisöön kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta.

Ennaltaehkäisyyn panostamalla voidaan lisäksi vaikuttaa laaja-alaisesti työssäjaksamiseen, työn ja työntekijöiden tuottavuuteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen, sekä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskuluihin.

Mielenterveyden tukemiseksi työpaikalla tarvitaan sekä työpaikan omaa aktiivisuutta että työterveyshuollon osallistumista. Toimintamalli työterveysyhteistyöhön auttaa kehittämään työyhteistyötä mielenterveyttä tukevaksi.

Aluksi on hyvä sopia toimivista työterveysyhteistyön rakenteista ja toimintatavoista, esimerkiksi säännöllisistä tapaamisista, yhteydenpidosta, rooleista ja vastuista.

Tarvitaan myös luottamusta, toiminnan kriittistä arviointia ja rohkeutta kokeilla uutta.

Kun työterveysyhteistyön edellytykset ovat kunnossa, voidaan sopia siitä, millä konkreettisilla toimilla mielenterveyttä tuetaan työpaikalla.

Kyllä kannattaa. Ennaltaehkäiseminen tulee yleensä halvemmaksi, kuin jo syntyneiden mielenterveyden ongelmien ratkominen yksilötasolla.

Ennaltaehkäisyllä tavoitetaan koko työyhteisö, ei vain yksittäisiä työntekijöitä.

Mielenterveysongelmat eivät katso työpaikan kokoa tai toimialaa, vaan niitä voi syntyä millaisella ja minkäkokoisella työpaikalla tahansa. 

Työhön tai vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Jos kuormitustekijöitä on runsaasti tai niitä ei ole arvioitu, ongelmia voi syntyä.

Millään työpaikalla ei voida sanoa, että meille mielenterveysongelmia ei voi syntyä, vaan joka työpaikalla tulisi varautua niiden ennaltaehkäisemiseen sekä ratkomiseen.

Kyllä voi. Työnantaja voi saada Kelasta korvausta lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.

Korvattava työterveyshuolto pohjautuu aina työterveyshuoltosopimukseen, työpaikkaselvitykseen sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joiden pitää olla ajan tasalla. 

Kannattaa aloittaa työpaikan yksilöllisten mielenterveyden tuen tarpeiden tunnistamisesta.

Tämä edellyttää tiedon keräämistä työpaikalta ja työterveyshuollosta ja niiden pohjalta yhteisen tilannekuvan muodostamista mielenterveyden tuen tarpeista.

Tämän jälkeen voidaan yhdessä työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden kesken suunnitella, millaisia konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan mielenterveyden tukemiseksi ja riskien vähentämiseksi.

Toimintamalli työterveysyhteistyöhön ohjaa alkuun ja vaiheittain eteenpäin kehittämispolulla.