Muutosten keskellä olevan sote-alan työn kuormittavuudesta ja työvoimapulasta puhutaan paljon. Yksi haastavassa tilanteessa vaikuttava tekijä on se, kuinka sote-organisaatioissa johdetaan työkykyä ja kehitetään työhyvinvointia. Ratkaisun avaimet voivat löytyä siitä, että otetaan henkilöstö mukaan kehittämistyöhön.

Sote-alan useita vuosia jatkuneet haasteet ovat johtaneet siihen, että osa työntekijöistä on vaihtanut alaa ja alalle jääneiden työkyky on heikentynyt. Työ koetaan kuormittavaksi. Tilanne on harvinaisen haasteellinen työstä palautumisen näkökulmasta.

Kiireen keskellä työpaikoilla keskitytään siihen, että työt saadaan tehdyksi. Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Irmeli Pehkosen mukaan myös kiiretilanteessa pitäisi kuitenkin panostaa ennakoiviin toimiin.

– Se, että työkyvyn haasteisin reagoidaan viiveellä, on kallista, ja tilanteen korjaantuminen saattaa kestää pitkään. 

Jos työhyvinvoinnin ongelmiin reagoidaan liian myöhään, niitä joudutaan ratkomaan yksilötasolla sairauspoissaolojen lisääntyessä. Työkykyä tukevia toimia olisi järkevämpi tehdä ennakoivasti organisaatioissa ja yksiköissä, eikä ajautua tilanteeseen, jossa ongelmat johtavat sairastumiseen.

Työ alkaa tilannekuvan muodostamisesta

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa työkaluja mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen.

Huhtikuussa työkalupakki sai kaksi uutta työkalua, joilla tuetaan sote-alaa inhimillisempien työolojen rakentamisessa. Sote-alan työpaikoilla olisi tärkeä erityisesti nyt panostaa organisaation strategiaan pohjautuvaan työkykyjohtamiseen.

Se aloitetaan muodostamalla kuva kokonaisuudesta.

– Työkykyjohtamisen tilannekuva -työkalun avulla päästään kiinni siihen, miten työkykyjohtaminen omalla työpaikalla sujuu. Tilannekuvan pohjalta voidaan lähteä pohtimaan, mitä asioita pitää muuttaa tai mihin halutaan vaikuttaa, Pehkonen sanoo.

Ylätasolta ruohonjuuritasolle

Jotta työkykyyn vaikuttavia muutoksia saadaan työpaikoilla aikaan pysyvästi, henkilöstön osallistaminen on keskeistä. 

– Onnistuneiden kehittämishankkeiden taustalla on se, että ihmiset pääsevät aidosti vaikuttamaan itseä koskeviin muutoksiin ja ovat mukana niiden suunnittelussa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo.

Toinen Mielenterveyden työkalupakin uusi työkalu, Sote-alan palautumislaskuri, tarjoaa tukea ruohonjuuritason suunnitteluun. Siinä missä yrityksen johto ja esihenkilöt muodostavat ensin työkykyjohtamisen tilannekuvan, palautumislaskurin käyttäjiä ovat yksiköt ja tiimit.

– Hyvä esimerkki tästä on työvuorojen suunnittelu. Sote-alan kuormittuneiden työntekijöiden motivaatiota ei paranna se, että työvuorot tulevat annettuina johdolta. Ihmiset haluavat olla vaikuttamassa työoloihinsa. Jos heitä ei oteta mukaan päätöksentekoon, he saattavat hakeutua muihin työpaikkoihin.

Hyvät käytännöt jakoon

Yksiköissä kehitetyistä hyvistä käytännöistä on tärkeä kertoa organisaatiossa myös muille. Johdon ja esihenkilöiden tärkeänä tehtävänä on antaa yksiköille tukensa heitä koskevien asioiden kehittämisessä. Yhtä tärkeää on se, että toimivat käytännöt saadaan johdon tuella organisaatiossa käyttöön laajemminkin. 

Pehkonen muistuttaa, että sote-uudistuksessa syntyi lukuisia eri yksiköistä yhdistettyjä organisaatioita, joiden toimintatavoissa voi edelleen olla isoja eroja. 

– Käytäntöjen ja mallien yhtenäistämiseen kannattaa panostaa. Aidolla osallistamisella ja vuoropuhelulla voidaan rakentaa luottamukseen perustuvaa yhteisöllistä työkulttuuria.

Säännöllistä osallistamista

Sote-alan palautumislaskurin käyttö ei vaadi paljoa aikaa, mutta siitä saatavat tulokset ovat vasta alku kehittämistyölle. Härmän mukaan osallistamisella on paljon voitettavaa.

– Ratkaisut tilanteisiin on jokaisen organisaation mietittävä itse. Mielenterveyden työkalupakin työkalut ovat arviointityökaluja, joiden avulla hommassa pääsee liikkeelle eikä tarvitse aloittaa tyhjästä.

Esimerkiksi sote-alan palautumislaskuri kannattaa nähdä työkaluna, jota voidaan käyttää säännöllisesti yksikön tilanteen kartoittamisen tukena. Koska vaihtuvuus sote-alalla on suurta, myös uusien työntekijöiden on tärkeä päästä osalliseksi yhteisestä suunnittelusta.

– Kun töissä on kivaa, sinne on kiva tulla. Uskon siihen, että kun henkilöstö otetaan osaksi omaan työhön vaikuttavaa suunnittelua, työpaikan pitovoima paranee, Härmä sanoo.

Uusia työkaluja Mielenterveyden työkalupakkiin

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki on nippu maksuttomia, digitaalisia työkaluja, joiden avulla työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria.

Huhtikuussa lanseeratuista uusista työkaluista työpaikat saavat tukea työkykyjohtamisen tilannekuvan kartoittamisessa ja erityisesti sote-alan palautumisen pohdintaan.

Jos alkuun pääseminen työkalujen kanssa mietityttää, Työterveyslaitokselta saa siihen maksutta apua. Työterveyslaitoksen asiantuntijoita voi pyytää omalle työpaikalle esittelemään työkalupakkia ja sen työkaluja, sparraamaan niiden käytössä tai vetämään työpajaa tietystä työkalusta.