Mitä?

Arvioi yksikkösi käytäntöjä palautumisen näkökulmasta laskurin kysymysten perusteella. Palautumislaskuri soveltuu nykytilanteen arviointiin ja oman kehittämistyön suunnitteluun yksikössä, jossa on samanlaiset työkäytännöt. Sitä kannattaa hyödyntää osana vuosittaista riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä. 

Kenelle?

Yksikön esihenkilölle yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Hyödyt?

Laskuri auttaa ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita yksikössä ja varmistamaan, että yksikön käytännöt tukevat palautumista ja jaksamista työssä. 

Mitä palautuminen tarkoittaa käytännössä?

Palautuminen työssä syntyvästä kuormituksesta edistää terveyttä ja työkykyä.

  • Palautuessa elimistössä käynnistyy monia fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja vahvistavia prosesseja.  
  • Työajalla palautumista edistävät kohtuullinen työmäärä ja -tahti, työn tauotus, toimivat työtilat, työvälineet- ja -prosessit, ruokailu sekä hyvä yhteishenki.
  • Vapaa-ajalla palautumista edistävät henkinen irrottautuminen työstä, rentoutuminen, hyvät ihmissuhteet, itsensä kehittäminen, riittävä uni sekä terveelliset elämäntavat.  
  • Kyky keskittyä, rentoutua ja nauttia kertovat onnistuneesta palautumisesta.  

Mitä palautumislaskurista saa?

Laskurista saa välittömän palautteen oman yksikön tilanteesta. Menetelmä tarjoaa tulosten perusteella keinokortteja, joiden avulla voidaan kehittää palautumiskäytäntöjä. 

Palautumislaskuri auttaa

  • ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita omassa yksikössä.
  • selvittämään tukevatko työpaikan käytännöt työssä palautumista ja jaksamista.
  • arvioimaan kehittämistarpeita oman yksikön näkökulmasta.

Keinokortteja on viisi:

  1. Palautumisen tukeminen työpäivän aikana (pdf)
  2. Palautumisen edistäminen kehityskeskustelujen avulla (pdf)  
  3. Työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja työsidonnaisuuden vähentäminen (pdf)
  4. Hyvinvoinnin ja palautumisen edistäminen vuorotyössä (pdf)
  5. Eettisen kuormituksen hallinta (pdf)  

Palautumislaskurin hyödyntäminen

Arviointiin tarvitaan yksikön esihenkilö ja henkilöstön edustajia, mieluiten useampi. Kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä koko yksikön kanssa.

Tuloksia voivat hyödyntää myös ylemmät esihenkilöt, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto. Heihin kannattaa olla yhteydessä kehittämistoimien käynnistämisessä ja toteuttamisessa.

Sote-alan palautumislaskuria kannattaa käyttää vuosittaisen riskinarvioinnin yhteydessä. Se voidaan uusia toteutettujen kehittämistoimien jälkeen niiden onnistumisen arvioimiseksi. 

Tietosuoja

Annetut vastaukset tallentuvat Työterveyslaitoksen Surveypal-palveluun. Vastaajaorganisaatioita tai yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat käyttävät tallentuvia tietoja ryhmätasolla palautumiseen liittyvien käytäntöjen kuvaamiseen eri toimialoilla. Tietoja hyödynnetään Työterveyslaitoksen viestinnässä, ja niitä voidaan raportoida kuvailevina jakaumina esim. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Sote-alan palautumislaskuriin vastaaminen toimii suostumuksena tietojen hyödyntämiseksi edellä kuvatulla tavalla.

      1. Arviointiin tarvitaan tiimin esihenkilö ja henkilöstön edustajia (mieluiten useampi). Kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä koko yksikön kanssa.
      2. Palautumislaskuri soveltuu nykytilanteen arviointiin ja oman kehittämistyön suunnitteluun yksikössä, jossa on samanlaiset työkäytännöt. Tuloksia voivat hyödyntää myös ylemmät esihenkilöt, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto. Heihin kannattaa olla yhteydessä kehittämistoimien käynnistämisessä ja toteuttamisessa.
      3. Sote-alan palautumislaskuria kannattaa hyödyntää osana vuosittaista riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä. Se voidaan uusia toteutettujen kehittämistoimien jälkeen niiden onnistumisen arvioimiseksi.  

    • Taustakysymykset 

      • Työantajasektori
      • Yksikön toimiala
      • Montako työntekijää organisaatiossanne on yhteensä?
      • Montaako työntekijää tämä kysely yksikössänne koskee? 

      1. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin

      Voivatko työntekijät yleensä säädellä työaikojaan (esim. työvuorojen alkamis- tai loppumisaikoja tai vapaapäivien sijoitusta)?

      Miten usein työ- tai vapaapäivätoiveita voidaan huomioida työvuoroja suunniteltaessa?

      2. Työsidonnaisuus

      Onko yksikössänne sovittu, että työ tehdään virallisena työaikana ja tarvittaessa siitä, missä tilanteissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla?

      Näyttääkö yksikön johto esimerkkiä siitä, että työ pyritään tekemään työaikana?

      Onko yksikössä työntekijöitä, jotka tekevät ajoittain vähintään 48 tunnin työviikkoa?

      3. Kehityskeskustelut

      Onko kehityskeskustelut ohjeistettu siten, että niissä käsitellään vuosittain työkuormitukseen ja palautumiseen liittyviä kysymyksiä?

      Päätetäänkö kehityskeskustelujen aikana tarpeen mukaan yksilöllisistä keinoista työkuormituksen hallitsemiseksi ja palautumisen edistämiseksi?

      4. Työn yleiset kuormitustekijät

      Onko yksikössänne arvioitu ja tunnistettu työn fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset kuormitustekijät?

      Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan haitallisen fyysisen kuormituksen? 
      Esimerkiksi turvallisilla työtavoilla, työtila- ja työympäristöratkaisuilla sekä hyödyntämällä työ- ja apuvälineitä.

      Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan haitallisen psykososiaalisen kuormituksen? 
      Esimerkiksi vahvistamalla vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen, määrittelemällä selkeästi työn tavoitteet ja vastuut, kohtuullisella työmäärällä sekä kehittämällä työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteistyön toimivuutta. 

      Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan haitallisen kognitiivisen kuormituksen?
      Esimerkiksi työjärjestelyillä, arvioimalla työmäärän realistisesti ja varmistamalla työrauhan keskittymistä vaativalle työlle minimoimalla keskeytykset ja häiriötekijät.

      Kehitättekö ja ylläpidättekö yksikössänne kyselyn kohderyhmässä riittävästi hyviä käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllisyyttä työyhteisössänne?

      5. Eettinen kuormitus

      Eettisesti haastavissa tilanteissa ihmiset joutuvat pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää mikä on oikea tapa toimia.

      Kuinka usein omassa yksikössänne joudutte toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti? 

      Kuinka usein joudutte toimimaan työntekijöiden omien arvojen vastaisesti?

      6. Palautumiseen liittyvät käytännöt

      Kuinka yleistä on lakisääteisten taukojen peruuntuminen tai niiden keskeytyminen työn vaatimusten vuoksi?

      Kuinka usein tauot on mahdollista viettää työtovereiden kanssa tai yhdessä?

      Onko työssä mahdollista pitää mikrotaukoja (alle viisi minuuttia kestävät tauot) työn keventämiseksi?

      Onko yksikössänne palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä (esim. kokousten määrä, kesto ja ajoitus)?

      Onko yksikössänne käytäntöjä, jotka kannustavat työmatka- ja työpaikkaliikuntaan?

      Onko yksikössänne käytäntöjä, jotka kannustavat kulttuuripalvelujen käyttöön tai muuhun palautumista edistävään toimintaan?

      7. Palautuminen vuorotyössä

      Tehdäänkö yksikössänne vuorotyötä? (= vuoro- tai jaksotyötä, tai työtä, jossa on muutakin kuin päivätyötä)

      Onko yksikössänne käytössä yhteisöllinen vuorosuunnittelu? Yhteisöllisessä vuorosuunnittelussa työajat suunnitellaan vuorovaikutteisesti yhteisten pelisääntöjen, toiminnan sujuvuuden ja osaamistarpeiden mukaan. Suunnitteluprosessissa korostuu työntekijöiden neuvotteluvalmius ja vastuunottokyky.

      Hyödynnättekö yksikkönne vuorosuunnittelussa Työterveyslaitoksen laatimaa Työaikojen Liikennevalomallia? Työaikojen liikennevalomallin mukainen vuoroergonomian arviointi on mahdollista toteuttaa useissa Sote-alan vuorosuunnitteluohjelmistoissa ja se löytyy myös Työterveyslaitoksen sivuilta

      Yksikössämme on tilanteita, jolloin työntekijällä/työntekijöillä on:

      • useampi kuin yksi alle 11 tunnin vuoroväli viikoittain    
      • yövuorojen jälkeen alle 28 tuntia vapaata    
      • yövuorojen välissä vain yksi vapaapäivä
      • viikkolepo voi olla alle 35 tuntia
      • yksittäisiä vapaapäiviä viikoittain

      8. Työvuoro- ja resurssisuunnittelu

      Mikäli työaikojen suunnittelussa tulee pula henkilöresursseista, miten yleensä yksikössänne toimitaan:

      • pyydetään vakituista henkilökuntaa tekemään ylitöitä tai ylimääräisiä työvuoroja 
      • vähennetään suunniteltuja töitä esim. muuttamalla työtehtäviä tai perumalla tulevaa potilas-/asiakastoimintaa  
      • käytetään vuokra- tai muuta tilapäistä lisätyövoimaa    
      • pyritään tehostamaan työtahtia  
      • kehitetään työprosesseja tai karsitaan työtehtäviä pitkällä aikavälillä. 

Asiantuntijat

Erikoistutkija Eija Haukka, tutkimusprofessori Mikko Härmä, erikoistutkija Kati Karhula, johtava tutkija Virpi Ruohomäki ja tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos

Autamme maksutta alkuun työkalun käytössä

Tilaa esittely

Palaute ja lisätiedot

mielenterveyden.tyokalupakki@ttl.fi
Takaisin ylös