Blogi 17.2.2025

Mielenterveyden työkalupakin Palautumislaskuria on käytetty lähes 3000 kertaa. Laskuri auttaa ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita työyhteisöissä ja varmistamaan, että työpaikan käytännöt tukevat palautumista ja jaksamista työssä. Kerron työkaluun kertyneisiin vastauksiin pohjautuen viisi huomioita, joiden avulla voi parantaa palautumista omalla työpaikalla.   

 

Syyskuussa 2021 julkaistua Palautumislaskuria käytetään laajasti eri toimialoilla ja eri kokoisissa organisaatioissa, eniten suurissa organisaatioissa. Avoimesti ja maksutta saatavilla oleva kyselymuotoinen työkalu soveltuu osaksi riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä. Laskurista saa palautteen palautumisen nykytilasta työpaikalla sekä keinot kehittämistyön käynnistämiseksi.

Palautuessa elimistössä käynnistyy monia fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja vahvistavia prosesseja. Kohtuullisesta työkuormituksesta ei ole haittaa, jos siitä on mahdollista palautua päivittäin. Palautumista edistää toimiva työyhteisö, jossa voidaan yhdessä sopia käytännöistä palautumisen tukemiseksi.

Kohtuullinen työmäärä ja työtahti sekä yksilölliset tarpeet huomioivat työajat ja etätyökäytännöt edistävät palautumista. Toimiva ja työkuormitusta ehkäisevä työympäristö, hyvä ergonomia ja työpäivän aikaisen palautumisen tukeminen eri tavoin on tärkeää. Hyvät käytännöt työssä mahdollistavat palautumisen myös vapaa-ajalla. Kyky keskittyä ja nauttia työstä sekä rentoutuminen kertovat onnistuneesta palautumisesta.

Palautumislaskuriin kertyneiden vastausten perusteella nostan esille viisi huomiota, joihin organisaatioissa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

1. Johdolla on tärkeä rooli töiden rajaamisessa työajalle

Johtajista vain alle puolet (43 %) pystyi toiminnallaan näyttämään esimerkkiä siinä, että työt pyritään tekemään vain työaikana.

Palautumislaskuriin kertyneiden vastausten perusteella yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä. Yli kolmanneksessa organisaatioita (36 %) oli henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti yli 50 tunnin työviikkoa. Kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa. Suuri työmäärä ja pitkät työviikot ilman riittävää palautumista heikentävät tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä.

Työtehtävät tulee hoitaa pääsääntöisesti työajalla. Niistä ehdoista, missä tapauksissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla on sovittu valtaosassa organisaatioita (71 %). Tämä koskee myös viesteihin ja puheluihin vastaamista. Jos työmäärä on suuri, työt valuvat vapaa-ajalle, jolloin työn ja muun elämän rajapinta liudentuu.

2. Tauottaminen edistää työpäivän aikaista palautumista

Lounastaukoja (85 %) ja kahvitaukoja (80 %) pidetään suurimmalla osalla työpaikoista. Työpäivään tuo huokoisuutta myös alle viiden minuutin mikrotauot (72 % vastaajista). Tauoista kannattaa pitää kiinni myös etätöissä. Taukojen aikana irrottaudumme hetkeksi työasioista ja palaudumme. Silloin olisi hyvä puhua muustakin kuin työstä.

3. Kokouskäytännöissä on paljon kehittämisen tarvetta

Vain kolmanneksella organisaatioita (32 %) oli käytössä palautumisen mahdollistavia palaverikäytäntöjä. Työyhteisöissä tulee sopia yhteisten kokousten määrästä, kestosta ja ajoituksesta siten, että tauot ja siirtymät kokousten välillä ovat mahdollisia. Työpäivä ei saa koostuu yhtenäisestä palaveriputkesta. Kannattaa sopia myös ajankohdista, joihin ei varata palavereita, esimerkiksi lounastauot.

Jaettu sähköinen kalenteri mahdollistaa kokousten ja taukojen rytmittämisen. Tavoitettavuudesta voi viestiä esimerkiksi käyttämällä sovellusten tilaviestejä.

Kokouksen aikana kannattaa vaihdella asentoja, liikkua ja seisoa, jolloin vireystasoa on helpompi ylläpitää.

4. Työmatka- ja työpaikkaliikuntaan kannattaa kannustaa

Työmatka- ja työpaikkaliikuntaan kannustavia käytäntöjä on vain puolella laskuria käyttäneistä organisaatioista (50 %). Taukoliikunta työpäivän aikana auttaa palautumaan ja jaksamaan työssä. 

Istumatyössä parin minuutin jaloittelu puolen tunnin välein virkistää kehoa ja mieltä. Toimistokävelyitä ja portaiden nousua on arjessa helppo toteuttaa. Kokeile myös kävelykokouksia ulkona.

5. Työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä on tärkeä käsitellä kehityskeskusteluissa

Näin tehdään vain hieman yli puolessa organisaatioita (56 %). Kehityskeskusteluissa esihenkilöillä ja työntekijöillä on hyvä keskustella työkuormituksesta ja palautumisesta sekä hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

 

Palautumislaskuria käyttäneiden organisaatioiden vastaukset nostavat esille henkilöstön kuormittuneisuuden ja palautumisen vajeen, mikä on samansuuntainen tutkimusten kanssa.

Kirjoittaja Virpi Ruohomäki on Työterveyslaitoksen johtava tutkija ja yksi Palautumislaskurin kehittäjistä. Asiantuntijat äänessä -blogisarjassa Mielenterveyden työkalupakin asiantuntijat jakavat työkaluihin liittyviä oivalluksia ja kokemuksia.

Tutustu työkaluun

Palautumislaskuri