Työelämässä onnistumisen kokemuksia syntyy merkityksellisyyden tunteesta ja siitä, että saa asioita aikaan. Samaan aikaan työkulttuurissamme näyttää olevan piirteitä, jotka kuluttavat voimavaroja. Miten työpaikoilla voidaan rakentaa inhimillistä työkulttuuria ja ottaa entistä paremmin huomioon mielenterveyttä vahvistavat tekijät?

Työssä jaksamisesta puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta keinot sen parantamiseen tiivistyneen työelämän keskellä tuntuvat välillä olevan kiven alla. Ihmisen jaksaminen työssä pohjautuu muun muassa siihen, miten hyvin erilaiset työhön kohdistuvat toiveet ja tarpeet toteutuvat.

– Taloudellisen toimeentulon turvaamisen lisäksi ihmisellä on halu pärjätä työssään ja kokea, että omilla aikaansaannoksilla on merkitystä. Työssä halutaan oppia, tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja olla porukan jäseniä, Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen vastaava johtaja Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta sanoo.

Samaan aikaan kun oppiminen ja avautuvat mahdollisuudet innostavat, ne voivat myös uuvuttaa – kaikkeen ei voi tarttua. Työssä kehittyminen on toisaalta mahdollisuus, toisaalta vaatimus. On hyväksyttävä myös se, että tehokkuus vaihtelee. Aina ei voi olla täydessä iskussa ja palautumiselle on varattava aikaa.

– Inhimillinen työelämä tarkoittaa sitä, että työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat ovat yhteensopivia. Työpsykologian kielellä voisi sanoa, että työn tarjoamat voimavaratekijät ja vaatimukset ovat tasapainossa.

Hyvinvoivat työntekijät tekevät parempaa tulosta

Työelämän inhimillisyys ja taloudellinen tuottavuus saattavat näyttää vastakkaisilta tavoitteilta. Mattila-Holapan mukaan lyhyellä tähtäimellä voi tuntua kannattavalta, että taloudellisen menestyksen maksimoimiseksi tai akuutin taloudellisen tilanteen vuoksi otetaan ihmisistä niin sanotusti kaikki irti, mutta pidemmällä tähtäimellä yhtälö ei toimi.

Työelämässä ymmärretään yhä paremmin, että inhimillinen pääoma – eli työpaikalla töitä tekevät ihmiset – ovat työpaikan merkittävin resurssi, josta täytyy pitää huolta. Työelämän inhimillisyydestä pitäisi kuitenkin puhua enemmän.

– Tuloksellisuus ja inhimillisyys eivät ole ristiriidassa, vaan samaa kokonaisuutta. Hyvinvoinnista huolehtimisen voi nähdä investointina. Hyvässä työyhteisössä on luottamusta, siellä tapahtuu oppimista, työkavereita arvostetaan ja tavoitteet halutaan saavuttaa yhdessä.

Työpaikalla mielenterveys joko vahvistuu tai heikentyy

Miksi töitä sitten tehdään yli omien voimavarojen? Vastaus ei ole yksinkertainen, koska vaikuttavia tekijöitä on monenlaisia.

– Kyse voi olla ulkoa tulevista vaatimuksista, työntekijäpulasta tai taloudellisesta pakosta. Osa vaatimuksista tulee myös omista tavoitteistamme, joiden taustalla vaikuttavat erilaiset yhteiskuntaan, kulttuuriin, arvoihin ja työntekoon liittyvät asiat, Mattila-Holappa sanoo.

Mielenterveyteen liittyvän tuen hakeminen terveys- ja hyvinvointipalveluista on lisääntynyt ja vastaanotoilla tulevat esiin myös työelämässä koetut paineet. 

– On hyvä etsiä hyvinvoinnin tukea monelta suunnalta, mutta työhön liittyvissä kysymyksissä ratkaisuja tulee etsiä ennen kaikkea työn kentältä ja työyhteisöjen arjesta. Laajemmin tulee muuttaa kulttuuria inhimilliset voimavarat huomioivaksi, hän toteaa. 

Työssä vietetään paljon aikaa, ja mielenterveys voi työn kautta joko vahvistua tai heikentyä. Työpaikoilla voidaan paitsi edistää työkykyä ja mielenterveyttä ja ehkäistä ongelmien syntymistä, myös puuttua ongelmiin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Välineet Mielenterveyden työkalupakista

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki on nippu maksuttomia, digitaalisia työkaluja, joiden avulla työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria. Työkalut auttavat saamaan kokonaiskuvan siitä, millaisia asioita mielen hyvinvointia tukevaan työhön kuuluu.

Työkalut ovat kättä pidempiä käytännön välineitä lähteä työstämään teemaa omassa työyhteisössä. Mielenterveyden työkalupakin työkaluista osa tukee työpaikkaa tilannekuvan muodostamisessa ja osa tarjoaa laajemmin eväitä tietyn aihepiirin kehittämiseen. Suurin osa työkaluista on tarkoitettu käytettäväksi työpaikalla yhdessä.

Työkaluja tutkimalla ja kokeilemalla voi saada idean siitä, mikä niistä olisi omalle työpaikalle toimiva tai ajankohtainen. Tulisiko tarkastella työhyvinvointia, palautumiskäytäntöjä tai kehittää mielenterveyttä tukevaa johtamista? Vai kaipaisiko esimerkiksi työterveysyhteistyö kehittämistä mielen hyvinvoinnin näkökulmasta?

Jos alkuun pääseminen mietityttää, Työterveyslaitokselta saa siihen maksutta apua. Tämän vuoden ajan Mielenterveyden työkalupakki -hanke tarjoaa maksutonta konsultointia työkalujen käytössä. Työterveyslaitoksen asiantuntijoita voi pyytää omalle työpaikalle esittelemään työkalupakkia ja sen työkaluja, sparraamaan niiden käytössä tai vetämään työpajaa tietystä työkalusta.