- Etusivu
- Mielenterveyden työkalut
- Miten voit? -työhyvinvointitesti
- Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle
- Työkykyjohtamisen tilannekuva
- Palautumislaskuri
- Sote-alan palautumislaskuri
- Työpaikan resilienssityökalusarja
- Päihdeohjelmatyökalu
- Liikettä työn mukaan
- Aivotyökartoitus
- Toimintamalli työterveysyhteistyöhön
- Hyvän mielen työpaikka -materiaali esihenkilöille
- Mieli ja työn muokkaus -materiaali
- Työuran uurtaja -materiaali
- Autamme alkuun
- Inhimillinen työelämä
- Ajankohtaista
- Mielenterveyden työkalut
- Palautumislaskuri
Palautumislaskuri
Työyksiköille tarkoitettu laskuri auttaa arvioimaan palautumista tukevat toimintamallit.
Mitä?
Arvioi työyksikön käytäntöjä palautumisen näkökulmasta laskurin kysymysten perusteella. Palautumislaskuri soveltuu nykytilanteen arviointiin ja oman kehittämistyön suunnitteluun yksiköissä ja tiimeissä, joissa on samanlaiset työkäytännöt. Palautumislaskuri soveltuu parhaiten toimisto- ja asiantuntijatyöhön. Sitä kannattaa hyödyntää osana vuosittaista riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä.
Kenelle?
Esihenkilölle yhteistyössä henkilöstön kanssa. Palautumislaskuri tuottaa tärkeää tietoa myös johdolle, HR:lle, työsuojelulle, työntekijöiden edustajille sekä työterveyshuolloille.
Hyödyt?
Laskuri auttaa ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita työyksiköissä ja varmistamaan, että työpaikan käytännöt tukevat palautumista ja jaksamista työssä.
Mitä Palautumislaskurista saa?
Laskurista saa välittömän palautteen palautumiskäytäntöjen tilanteesta omassa organisaatiossa tai yksikössä. Laskuri myös suosittelee vastausten perusteella keinokortteja, joiden avulla voi ottaa käyttöön palautumista edistävät toimintamallit.
Palautumislaskuria kannattaa käyttää uudestaan kehittämishankkeiden valmistuttua ja arvioida tehtyjen kehitystoimien onnistumista. Saamme silloin myös Työterveyslaitokselle palautetta keinokorttien hyödyllisyydestä.
-
Ohjeet Palautumislaskurin käyttöön
-
- Arviointiin tarvitaan työyksikön esihenkilö ja henkilöstön edustajia (mieluiten useampi). Kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä koko yksikön kanssa.
- Palautumislaskuri soveltuu nykytilanteen arviointiin ja oman kehittämistyön suunnitteluun yksikössä, jossa on samanlaiset työkäytännöt. Tuloksia voivat hyödyntää myös ylemmät esihenkilöt, työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto. Heihin kannattaa olla yhteydessä kehittämistoimien käynnistämisessä ja toteuttamisessa.
- Palautumislaskuria kannattaa hyödyntää osana vuosittaista riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä. Se voidaan uusia toteutettujen kehittämistoimien jälkeen niiden onnistumisen arvioimiseksi.
-
-
Katso Palautumislaskurin kysymykset etukäteen
-
Tietoja Palautumislaskuriin vastaamiseen voi löytyä esimerkiksi seuraavista järjestelmistä:
- johdon ja HR:n ohjeet ja päätökset
- HR-järjestelmät
- työaikakirjanpito
- aiemman kyselyt.
Palautumislaskurin kysymykset
- Voivatko työntekijät yleensä säädellä sekä työ- että vapaa-aikojaan?
- Onko organisaatiossanne sovittu, että työ tehdään työaikana ja/tai ehdoista missä tapauksissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla?
- Onko organisaatiossanne henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti 50 tuntia tai sitä pitempää työviikkoa?
- Onko kehityskeskustelut ohjeistettu siten, että siellä käsitellään vuosittain työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä?
- Mikäli organisaatiossanne matkustetaan paljon, oletteko sopineet palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkapäivien jälkeen?
- Näyttääkö organisaation johto esimerkkiä siitä, että työ pyritään tekemään vain työaikana?
- Tehdäänkö työpaikallanne yleisesti etätyötä tai etä- ja lähityön yhdistelmää (hybridityötä)? Niillä, joilla työ sallii etätyön, kuinka usein siihen on mahdollisuus?
- Onko työpaikallanne arvioitu ja tunnistettu työn fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset kuormitustekijät?
- Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan fyysisen kuormituksen esimerkiksi turvallisilla työtavoilla, työtila- ja työympäristöratkaisuilla sekä hyödyntämällä työ- ja apuvälineitä?
- Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan psykososiaalisen kuormituksen esimerkiksi vahvistamalla vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen, määrittelemällä selkeästi työn tavoitteet ja vastuut, kohtuullisella työmäärällä sekä kehittämällä työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteistyön toimivuutta?
- Oletteko kehittäneet ja ylläpitäneet riittävästi hyviä käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllisyyttä työyhteisössänne?
- Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan kognitiivisen kuormituksen esimerkiksi työjärjestelyillä, arvioimalla työmäärän realistisesti ja varmistamalla työrauhan keskittymistä vaativalle työlle minimoimalla keskeytykset ja häiriötekijät?
- Onko teillä palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä esimerkiksi kokousten määrään, pituuteen ja ajoitukseen liittyen?
- Onko työpaikalla ja etätyössä mahdollista pitää päivittäin lounas-, kahvi-, ja mikrotaukoja?
- Onko teillä käytäntöjä, jotka kannustavat työmatka- ja työpaikkaliikuntaan?
- Onko organisaatiossa henkilöitä, joilla on useampi kuin yksi alle 11 tunnin vuoroväli viikoittain, on yövuorojen jälkeen alle 28 tuntia vapaata, on yövuorojen välissä vain yksi vapaapäivä, viikkolepo voi olla alle 35 tuntia, on yksittäisiä vapaapäiviä viikoittain?
-
Asiantuntijat
Tutkimusprofessori Mikko Härmä, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, johtava tutkija Virpi Ruohomäki ja tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos