Tavoite
Yhdessä sovitut työajan yksilölliset joustot, jotka lisäävät vaikutusmahdollisuuksia sekä oman työajan että vapaa-ajan ajoittumiseen, lisäävät työn ja muun elämän yhteensovittamista, työpaikan vetovoimaa ja työntekijän terveyttä. Pitkällä aikavälillä sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Työturvallisuuslaki tukee mahdollisuutta vaikuttaa omaan työaikaan.
Askelmerkit
- Arvioikaa työaikojen kuormittavuus. Työterveyslaitoksen liikennevalomalli antaa hyvän kuvan työaikojen kuormittavuudesta erityisesti jaksotyössä.
- Käynnistäkää joustavien työaikamallien etsiminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Etsikää yhdessä paras työaikojen yksilöllisiä joustoja ja tuottavuutta edistävä työaikamalli tai mallit organisaatiolle.
- Kokeilkaa uutta työaikamallia vähintään vuoden ajan. Arvioikaa kokeilujakson jälkeen uudet toimintatavat yhdessä henkilöstön kanssa ja tehkää päätökset jatkosta.
Malleja voivat olla
- liukuva työaika toimisto- ja asiantuntijatyössä, sillä pitkät liukumat tukevat yksilöllistä työ- ja vapaa-ajan suunnittelua.
- säästövapaiden käyttö työstä irtautumisen edistämisessä
- yhteisöllisen vuorosuunnittelun käynnistäminen jakso- ja vuorotyössä
- sopiminen uuden työaikalain mahdollistamasta joustotyöajasta, joka soveltuu ajasta ja paikasta riippumattomaan etä- ja hybridityöhön
- työaikapankin käyttö erityisesti kausiluonteisissa töissä sekä kysynnän vaihdellessa
- opintovapaiden, osa-aikatyön ja osa-sairausvapaiden aktiivinen hyödyntäminen.
Vaikutusten seuranta
Työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien paraneminen parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, unta ja koettua työstä palautumista. Pidemmällä aikavälillä sairauspoissaolot ja useat eri terveysriskit yleensä vähenevät.
Työaikojen hallinnan paraneminen on helpointa arvioida kyselyllä esim. työilmapiirikyselyjen yhteydessä. Työaikojen hallinnan kysymyksiä käytetään esimerkiksi Kunta-10 tutkimuksessa (Ala-Mursula ym. 2002).