Attendo Repolan palvelukoti Lammilla tarjoaa ympärivuotokautista yhteisöllistä asumista 15 kehitysvammaiselle asukkaalle. Palvelukodin arjesta ja asukkaista huolehtii kolmivuorotyönä 18 hengen työyhteisö.
Repolassa työyhteisön toimintakulttuurin ja työhyvinvoinnin kehittäminen on kulkenut tiiviisti mukana muun muassa viikkopalavereissa ja työnohjauksissa. Viime keväänä ajankohtaiseksi nousi työvuorosuunnittelun kehittäminen.
Työvuorotoiveiden esittämiseen ei ollut sovittua tapaa. Joillakin oli tarkkoja toiveita, toisilla ei lainkaan. Se aiheutti epäselvyyttä ja välillä pettymyksiäkin.
– Hyvä työvuorosuunnittelu tukee työssä jaksamista ja hyvinvointia. Koin, että myös avoimuuden kannalta tarvitsimme yhteiset pelisäännöt, joihin kaikki voisivat sitoutua, palvelukodin johtaja, työsuojelupäällikkö Katja Saarinen kertoo.
Palvelukodin johtaja Katja Saarinen hyödynsi Mielenterveyden työkalupakista löytynyttä palautumiskäytäntöjen kehittämiseen tarkoitettua laskuria työpaikan kehittämispäivässä.
Työkalua hyödynnettiin kehittämispäivässä
Saarinen törmäsi Työterveyslaitoksen sivuilla Sote-alan palautumislaskuriin, kun oli suunnittelemassa tiiminvetäjä Janna Äijälän kanssa työyhteisön seuraavaa kehittämispäivää.
– Huomasimme laskurin sisältävän työaikaan ja työvuorosuunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Ajattelimme, että se olisi hyvä yhteisen keskustelun aloitus aiheesta, Saarinen sanoo.
He tarttuivat työkaluun mielenkiinnolla – ilman odotuksia lopputuloksesta. Ennen kaikkea toiveena oli muodostaa keskustelun kautta yhteinen kuva vuorotyön haasteista ja työvuorosuunnittelusta.
– Kehittämispäiviin sisältyy tyypillisesti puuduttavaa istumista, joten jalostimme palautumislaskurin käytön toiminnalliseksi aktiviteetiksi. Oman vastauksensa mukaan jokainen osallistuja nousi seisomaan tai istuutui, Äijälä kertoo.
Palautumislaskurin kysymyksiin perehdyttiin yhdessä, ja enemmistön päätöksellä muodostettiin yhteinen vastaus. Keskustelua virisi laajemmin muun muassa työajoista, rytmityksestä ja palautumisesta.
– Mielestäni toteutus oli hauska. Tärkeää asiaa erilaisella twistillä, toteaa kehittämispäivään osallistunut ohjaaja-lähihoitaja Heidi Salminen.
– Esihenkilön näkökulmasta palautumislaskurin tekeminen yhdessä oli merkityksellistä, koska se toi konkreettisesti näkyviin sen, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavoin. Voin hyödyntää esiin tulleita asioita myös kehityskeskusteluissa, Saarinen sanoo.
Työkalun avulla päästiin keskustelussa alkuun, sanovat Janna Äijälä (vas.), Katja Saarinen ja Heidi Salminen.
Yhteiset pelisäännöt selkeyttivät työvuorosuunnittelua
Kehittämispäivän jälkeen työyhteisössä luotiin yhteiset pelisäännöt työvuorosuunnitteluun. Nyt jokaisella on mahdollisuus esittää tietty määrä toiveita kolmen viikon työvuorolistaa kohden.
– Ihmiset tottuivat uuteen käytäntöön nopeasti. Toiveet menevät paremmin läpi, kun niitä on vähemmän. Samalla tyytymätön puhe listojen julkaisun jälkeen väheni, Heidi Salminen sanoo.
Toiveiden esittäminen ei ole pakollista, mutta linjauksen myötä se on tasapuolisempaa ja läpinäkyvämpää. Lisäksi henkilöstön on helpompi sitoutua pelisääntöihin, kun niihin on itse ollut vaikuttamassa.
Työvuorolistoja laativa Saarinen laskee eduksi myös sen, että työvuorosuunnittelu on aiempaa hallittavampaa ja selkeämpää. Lisäksi pelisäännöt luovat vankan pohjan työvuorosuunnittelun optimoinnille, johon tulevaisuudessa mahdollisesti siirrytään.
– Vuorotyöhön voi liittyä epämukavuutta, emmekä voi vaikuttaa kaikkiin asioihin, mutta oli tärkeää saada kuuluviin erilaisia mieltymyksiä ja tarpeita.
Kaiken kaikkiaan Repolan väki koki palautumislaskurin hyödylliseksi käytännön työkaluksi yhteisen käsityksen luomiseen siitä, missä mennään ja miten ihmiset voivat. Työkalun käyttö ei ollut irrallinen kokeilu vaan nivoutui osaksi työyhteisön muuta kehittämistyötä.
– Tästä työ tietenkin jatkuu – arvioimme työvuorosuunnittelun onnistumista ja pidämme eri työhyvinvoinnin teemoja esillä niin kehityskeskusteluissa ja henkilöstötyytyväisyyskyselyissä kuin arkisemmissa työtilanteissa, Saarinen summaa.