Työ on yhä useammin itseohjautuvaa ja tapahtuu etätyönä tai työnantajan tilojen ulkopuolella. Työtä voidaan tehdä myös ympäri vuorokauden. Miten palautuminen onnistuu päivittäin työssä ja työpäivien välillä? Onko työpäivät ja tauot ajoitettu oikein niin työnantajan tiloissa kuin etätyössäkin? Nämä ovat keskeisiä tekijöitä työssä jaksamisen tukemisessa.

Palautumislaskurilla voi arvioida työoloja palautumisen näkökulmasta. Työkalu auttaa ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita ja varmistamaan, että työpaikan käytänteet tukevat palautumista työssä.

Palautumislaskuri ohjaa selvittämään ja ratkaisemaan palautumisen kannalta kriittisiä haasteita. Laskuri tarjoaa kehittämiseen sopivia keinokortteja, joiden avulla organisaatio voi löytää ja ottaa käyttöön palautumista edistävät toimintamallit. Keinokortteja on neljä. 

Käyttäjä saa palautumislaskurista välittömän palautteen ja askelmerkit, joiden perusteella kehittämistyön voi käynnistää.

Ohje

  • Palautumislaskuri-kyselyyn kannattaa vastata tiiminä siten, että ryhmään osallistuu johdon/esihenkilöiden, HR:n ja työsuojelun sekä työntekijöiden edustajia.
  • Kysely tulisi suunnata organisaation osaan/työntekijäryhmään, jonka palautumiseen liittyvät käytänteet tunnetaan. Tämän organisaation osan/yksikön johdon tulisi osallistua kyselyyn vastaamiseen.
  • Palautumislaskurin tulisi mielellään olla osa yksikön normaalia riskinarviointia.
  • Kyselyyn vastaamista ei voi keskeyttää. Tämän vuoksi kysymykset kannattaa käydä läpi ja esimerkiksi tulostaa etukäteen, jotta tietoja voidaan tarvittaessa etsiä valmiiksi jo ennen ryhmänä vastaamista. Kysymykset löytyvät tämän sivun lopusta. 
  • Palautumislaskuria kannattaa käyttää uudestaan kehittämishankkeiden valmistuttua. Se antaa mahdollisuuden arvioida tehtyjen kehitystoimenpiteiden onnistumista. Saamme silloin myös Työterveyslaitokselle palautetta keinokorttien hyödyllisyydestä.

Siirry palautumislaskuriin

  • Katso Palautumislaskurin kysymykset etukäteen

    • Tietoja Palautumislaskuriin vastaamiseen voi löytyä esimerkiksi  seuraavista järjestelmistä:

      • johdon ja HR:n ohjeet ja päätökset
      • HR-järjestelmät
      • työaikakirjanpito
      • aiemman kyselyt.

      Palautumislaskurin kysymykset

      • Voivatko työntekijät yleensä säädellä sekä työ- että vapaa-aikojaan?
      • Onko organisaatiossanne sovittu, että työ tehdään työaikana ja/tai ehdoista missä tapauksissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla?
      • Onko organisaatiossanne henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti 50 tuntia tai sitä pitempää työviikkoa?
      • Onko kehityskeskustelut ohjeistettu siten, että siellä käsitellään vuosittain työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä?
      • Mikäli organisaatiossanne matkustetaan paljon, oletteko sopineet palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkapäivien jälkeen?
      • Näyttääkö organisaation johto esimerkkiä siitä, että työ pyritään tekemään vain työaikana?
      • Tehdäänkö työpaikallanne yleisesti etätyötä tai etä- ja lähityön yhdistelmää (hybridityötä)? Niillä, joilla työ sallii etätyön, kuinka usein siihen on mahdollisuus?
      • Onko työpaikallanne arvioitu ja tunnistettu työn fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset kuormitustekijät?
      • Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan fyysisen kuormituksen esimerkiksi turvallisilla työtavoilla, työtila- ja työympäristöratkaisuilla sekä hyödyntämällä työ- ja apuvälineitä?
      • Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan psykososiaalisen kuormituksen esimerkiksi vahvistamalla vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen, määrittelemällä selkeästi työn tavoitteet ja vastuut, kohtuullisella työmäärällä sekä kehittämällä työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteistyön toimivuutta?
      • Oletteko kehittäneet ja ylläpitäneet riittävästi hyviä käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllisyyttä työyhteisössänne?
      • Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan kognitiivisen kuormituksen esimerkiksi työjärjestelyillä, arvioimalla työmäärän realistisesti ja varmistamalla työrauhan keskittymistä vaativalle työlle minimoimalla keskeytykset ja häiriötekijät?
      • Onko teillä palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä esimerkiksi kokousten määrään, pituuteen ja ajoitukseen liittyen?
      • Onko työpaikalla ja etätyössä mahdollista pitää päivittäin lounas-, kahvi-, ja mikrotaukoja?
      • Onko teillä käytäntöjä, jotka kannustavat työmatka- ja työpaikkaliikuntaan?
      • Onko organisaatiossa henkilöitä, joilla on useampi kuin yksi alle 11 tunnin vuoroväli viikoittain, on yövuorojen jälkeen alle 28 tuntia vapaata, on yövuorojen välissä vain yksi vapaapäivä, viikkolepo voi olla alle 35 tuntia, on yksittäisiä vapaapäiviä viikoittain?