Ohjaajien tehtävät
Ohjaajien tehtävänä on rohkaista ryhmäläisiä, tehdä havaintoja heistä ja antaa heille myönteistä palautetta ryhmän työskentelyyn osallistumisesta. On tärkeää kiittää osallistujia heidän käyttämistään puheenvuoroista ja rohkaista myös ryhmän hiljaisia jäseniä tulemaan keskusteluihin mukaan. Myönteinen palaute on tehokasta silloin, kun se kohdistetaan tiettyyn konkreettiseen tilanteeseen tai tekemiseen ja kun se annetaan mahdollisimman pian.
Yksittäisen osallistujan niin kuin koko ryhmänkin emotionaalinen tila voi vaihdella jännittyneisyydestä innostuneisuuteen ja seurallisuuteen. Myönteisten tunteiden sävyttämä, turvallinen, kannustava ja seurallinen ilmapiiri motivoivat yksilöitä osallistumaan, jakamaan kokemuksiaan ja käyttämään ryhmää sekä omaksi että toisten hyödyksi. Jännitys ja stressi taas ehkäisevät myönteisen ryhmäprosessin käynnistymistä, tiedon tuottamista, vastaanottamista ja oppimista.
Ohjaajilla ja heidän käyttämillään tekniikoilla on ratkaiseva rooli oppimista tukevan ilmapiirin luomisessa. Ohjaajien on hyvä opetella osallistujien nimet heti ensimmäisenä päivänä, jotta he voivat puhutella heitä henkilökohtaisesti. Lähitoteutuksessa kunkin työpöydällä olevat nimikyltit helpottavat nimien muistamista. Verkkototeutuksessa on aluksi hyvä varmistaa osallistujilta, ovatko he kirjautuneet ohjelmaan kutsumanimellään, jolloin osallistujien on helppo nähdä muiden nimet ja käyttää niitä keskustelussa. Riippuen käytettävästä verkkoalustasta, ohjaajan on syytä ensimmäisen aloituskerran aluksi antaa ohjeet, miten nimen saa vaihdettua tai laitettua muille näkyviin.
Käsikirja ohjaajan tukena
Ohjaajan käsikirja on suunniteltu tukemaan ohjaajaa varsin yksityiskohtaisin ohjein, kun hän aloittaa työtään ryhmien parissa. Käsikirja noudattaa tarkkaa rakennetta, jonka opetteleminen on tärkeä osa ohjaajaksi valmentautumista.
Käsikirja auttaa ohjaajaa etenemään ohjelman mukaisesti jolloin varmistetaan, että kaikki urasuunnitteluun ja -hallintaan liittyvät tärkeät asiat tulevat käsitellyiksi ja saavutetaan paras mahdollinen hyöty ohjelmasta ja sen prosessinomaisesta kokonaisuudesta.
Ohjaajan käsikirja sisältää yksityiskohtaisia, kuhunkin tilanteeseen liittyviä ohjeita. Toisaalta siinä on annettu myös sellaisia yleisohjeita, joita ohjaajan on pidettävä mielessään koko ohjelman ajan ja joita hänen on noudatettava menetelmän perushengen mukaisesti.
Ryhmää ei häiritse, vaikka ohjaaja välillä silmäilee käsikirjaa. On tärkeää, että ohjaaja löytää oman, arkikielisen ja mahdollisimman konkreettisen tavan ilmaista käsikirjassa esitetyt asiat. Oman persoonan käyttö ohjaustilanteissa on tärkeä osa ohjelmaa.
Ohjaajana ryhmässä
Työuran uurtaja® -ryhmässä ohjaajat työskentelevät mieluiten pareittain. Intensiivisesti etenevä ohjelma vaatii molemmilta ohjaajilta jatkuvaa keskinäistä tarkkaavuuden jakamista moniin toimintoihin. Näitä ovat käsikirjan seuraaminen, ryhmäprosessin havainnoiminen, ryhmän kanssa kommunikoiminen, lähitoteutuksessa ryhmäkeskustelujen ja -harjoitusten tulosten kirjaaminen fläppitaululle sekä täytettyjen fläppitaulun sivujen kiinnittäminen työskentelytilan seinille tai verkkototeutuksessa kirjaaminen esimerkiksi PowerPointiin tai muuhun ohjelmaan omalla tietokoneella ja ruudun näkymän jakaminen osallistujille.
Ohjelma on suunniteltu siten, että huomion jakaminen näin monen toiminnon kesken onnistuu luontevasti kahden ohjaajan keskinäisen sopimuksen ja roolijaon pohjalta eikä ohjaaminen käy liian kuormittavaksi. Kun ohjaajia on kaksi, myös osallistujien mielenkiinto säilyy paremmin ja asiat käsitellään tehokkaammin.
Arvovalta ja luottamus
Toimiva ryhmän ohjaaminen edellyttää ohjaajien ja ryhmän välisen arvovallan ja luottamuksen rakentamista. Asiantuntija-arvovaltaa ohjaajat saavat ohjelmaan ja sen kehittelyyn liittyvästä tutkimuksellisesta taustasta sekä ammattiasemiensa myötä vahvistuneesta työelämän ja -terveyden tuntemuksesta. Asiantuntija-arvovallan rakentaminen aloitetaan heti ryhmän alussa esittelemällä osallistujille Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmän taustoja, tavoitteita ja sisältöä.
Pelkkä asiantuntija-arvovalta ei kuitenkaan riitä luottamuksellisen ohjaussuhteen luomisessa. Väärin ymmärrettynä asiantuntija-arvovallan korostaminen johtaa kaikkitietävän asiantuntijan rooliin asettumiseen ja on ristiriidassa aktiivisen ja itseohjautuvan oppimisprosessin tuottamisen kanssa.
Ryhmätoiminnan onnistuminen edellyttää ohjaajilta asiantuntija-arvovallan lisäksi niin kutsutun viitehenkilön valtaa ja siihen liittyvää ryhmän luottamusta. Viitehenkilön valtaa on ihmisillä, joita me arvostamme, jotka me tunnemme läheisiksi ja tasa-arvoisiksi kanssamme, ja joilla on sen vuoksi vaikutusvaltaa käyttäytymiseemme. Viitehenkilön aseman saavuttamiseksi ohjaajat voivat vähentää sosiaalista etäisyyttään suhteessa ryhmään kertomalla itsestään, omista onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksistaan, omasta työtilanteestaan sekä osoittamalla arvostustaan osallistujien mielipiteitä kohtaan.
Ohjaajien avoimuuden tarkoituksena on rohkaista ja motivoida ryhmäläisiä osallistumaan vastavuoroisesti ja kertomaan avoimesti omista kokemuksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.
Ohjaajien kannattaa huomioida, että myös ryhmäläiset toimivat roolimalleina kertoessaan omista valinnoistaan, kokemuksistaan ja tavoitteistaan ohjelman aikana. Ohjaajien kannattaa olla suvaitsevia kaikkia ryhmässä esitettäviä kommentteja kohtaan. Tarvittaessa ryhmään palauttamisen tekniikka on hyvä väline käsitellä kiistanalaisia kysymyksiä eikä vaadi ohjaajalta kaikkitietävän asiantuntijan roolin mukaisia vastauksia ongelmiin. Tällöin ryhmän jäsenet kokevat voivansa ilmaista oman kantansa asioihin sekä kuunnella toisia ja hyväksyä sen tosiasian, että kaikilla ei ole samoja mielipiteitä asioista. Kukin osallistuja voi valita esitetyistä kannanotoista itselleen parhaiten sopivan.
Ohjaajien esimerkki siitä, että jokaisella on oikeus ilmaista oma näkemyksensä asiasta, edistää ryhmän ilmapiiriä ja aktiivisen oppimisprosessin kehittymistä. Onnistunut ryhmätyöskentely vahvistaa itseohjautuvaa oppimista ja ongelmanratkaisua myös ryhmän ulkopuolella.