Työuran uurtaja® -ryhmä on suunniteltu toteutettavaksi intensiivisesti ja sen kokonaiskesto on 16 tuntia. Ohjelma koostuu 4 x 4 tunnin jaksoista, jotka sisältävät eri aiheisia harjoituksia. Jaksot on suositeltavaa jakaa neljälle eri aamupäivälle, jolloin iltapäivät jäävät työasioiden hoitamiselle. Erityisistä syistä ryhmä voidaan myös toteuttaa tiiviimmin, maksimissaan kuitenkin kahden päivän aikana (2 x 8 tuntia). Ohjelma muodostuu tällä tavalla toteutettuna kuitenkin selvästi raskaammaksi kuin neljän puolipäivän ohjelma.

Ohjelman harjoitusten sijoittuminen eri jaksoihin on esitetty moduulikartassa. Ohjelma on suunniteltu siten, että harjoitukset rakentuvat edellisten harjoitusten tuottamien oppimiskokemusten varaan. Menetelmän tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että ohjelma toteutetaan mahdollisimman intensiivisesti, yhden–kahden viikon sisällä, jolloin käsiteltyjä asioita on helppo palauttaa mieleen ja sitoa laajempiin kokonaisuuksiin. Intensiivitoteutus edistää myös ryhmän kiinteytymistä.

Koko henkilöstö

Kun menetelmää tarjotaan koko henkilöstölle, se toimii henkistä hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä edistävänä työkaluna. Menetelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi osana työhyvinvointisuunnitelman mukaista varhaisen puuttumisen toimintatapaa. Osallistujille ryhmä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä etsimään uusia näkökulmia omalle työuralle, omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä laajentaa henkilökohtaisia tukiverkostoja.

Erityisryhmät

Menetelmä voidaan myös kohdentaa erityisryhmille esimerkiksi iän, työtilanteen muutoksen tai organisaatioaseman mukaan (esimerkiksi esihenkilöille). Siihen sopii myös hyvin liitettäväksi fyysisen kunnon edistämisen elementtejä. Ryhmän aikana tarjoutuu oivallinen mahdollisuus jakaa kohderyhmälle lisätietoa esimerkiksi terveyteen, omaan organisaatioon tai sen toimintaan liittyen.

Yksittäiset osallistujat 

Menetelmään voidaan kutsua ja ohjata yksittäisiä osallistujia joko työterveyshuollon tai esihenkilöiden kautta. On kuitenkin huomioitava, ettei menetelmä sovi työyhteisökonfliktien ratkaisuun, koska jännitteisessä ryhmässä luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri jäävät helposti toteutumatta. Menetelmä ei myöskään sovellu yksilöä hoitavaksi terapeuttiseksi työkaluksi.

Esihenkilöiden rooli

Esihenkilöiden tuki ja suostumus ryhmään osallistumisesta on tärkeää osallistujien rekrytoinnissa ja motivoinnissa sekä menetelmän päämäärien saavuttamisessa. Osallistuja ja esihenkilö voivat halutessaan sopia etukäteen tapaamisesta menetelmän jälkeen, jolloin he voivat yhdessä käydä läpi osallistujien tavoitteet ja tulevat suunnitelmat.

Ohjelman loppuun on liitetty lista menetelmän aikana käsitellyistä kysymyksistä jäsentämään mahdollista esihenkilön kanssa käytävää keskustelua. Listassa käsitellään samoja asioita, joita useimmissa työpaikoissa otetaan esille säännöllisissä kehityskeskusteluissa. Organisaation oman kehityskeskustelulomakkeen tuominen jo ryhmään mukaan täytettäväksi soveltuvin osin onkin toinen tapa viedä omia tavoitesuunnitelmia eteenpäin. On tärkeää, että osallistujat saavat jo ryhmässä tietoa ja tukea henkilökohtaisten tavoitesuunnitelmiensa eteenpäinviemiseksi.

Vertaisryhmät

Työskentely ryhmissä perustuu vertaisryhmätoteutukseen. Muilta saadut toimintaehdotukset ja näkökulmat lisäävät omaa toimintavalmiutta ja auttavat käsittelemään omaa tilannetta. Kun ryhmä on riittävän heterogeeninen, se tuottaa erilaisia näkökulmia ja ideoita. Ryhmiä perustettaessa on syytä kiinnittää huomiota myös niiden kokoon. Keskustelujen ja näkemysten synnyttäminen on pienissä ryhmissä (alle 10 osallistujaa) työläämpää ja ohjaajista riippuvaisempaa kuin suuremmissa ryhmissä. Suuret ryhmät (yli 15 osallistujaa) puolestaan koituvat vetäjille ryhmäprosessin havainnoimisen kannalta vaativammiksi kuin pienet.

Osallistujat kokevat yleensä harjoitusten pienryhmien kokoonpanojen vaihtelun antoisana. Joskus ohjaajat voivat suunnitellusti vaikuttaa pareihin tai pienryhmiin, mikäli se on työskentelyn tai ryhmän ilmapiirin kannalta hyödyllistä.

Verkkototeutus

Työuran uurtaja -ryhmä voidaan toteuttaa myös verkon välityksellä. Verkkotapaamiset voi järjestää millä tahansa tietokoneohjelmalla, joka sallii ryhmän välisen ääni- ja videoyhteyden ja osallistujien jakamisen virtuaalisiin pienryhmähuoneisiin. Pienryhmähuone-toimintoa käytetään ryhmätapaamisten aikana pari- ja pienryhmäkeskusteluihin. Lisäksi ryhmän aikana hyödynnetään joko toimintoa, jonka avulla ohjaajat jakavat materiaaleja ruudun välityksellä tai yhteistä verkkoalustaa (esim. Howspace), josta osallistujat näkevät ohjaajan aiemmin alustalle tallentamat materiaalit.

Ohjaajan on syytä harjoitella verkkototeutusta huolella etukäteen yhdessä ohjaajaparin kanssa. Etukäteen on hyvä kokeilla osallistujien jakamista pienryhmähuoneisiin ja muita toimintoja, joita hyödynnetään ryhmätapaamisten aikana. Verkkototeutuksen aikana kannattaa keskittyä myönteiseen sanattomaan viestintään kamerayhteyttä hyödyntäen sekä kertoa omista tekemisistään ja ajatuksistaan ääneen, sillä hiljaiset hetket verkkototeutuksessa saattavat olla hämmentäviä.

Ryhmätapaamisten aikana sekä ohjaajien että osallistujien on hyvä pitää kameroita auki vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Osallistujille kerrotaan etukäteen esimerkiksi sähköpostikutsussa, että kamerat pidetään ryhmätapaamisen aikana auki, jotta keskustelijoiden välille voidaan luoda sanatonta vuorovaikutusta ja siten parantaa ryhmän toimintaa. Hyvä käytäntö on pyytää osallistujat tulemaan ensimmäisellä kerralla ryhmään noin 15 minuuttia etukäteen, jotta yhteyden toimivuutta voidaan testata. Samassa yhteydessä kokeillaan myös kameran ja mikrofonin käyttöä. Yksilötehtävien ja taukojen ajaksi osallistujia pyydetään sulkemaan kamera ja mikrofoni, ja yhteisen toiminnan jatkuessa kameran avaamisesta muistutetaan.

Ohjaajat postittavat osallistujille tehtäväkirjat etukäteen, sillä kaikilla ei ole tulostusmahdollisuutta ja ryhmän toiminta vaikeutuu, jos osa osallistujista on unohtanut hoitaa tulostuksen etukäteen. Muista aloittaa ensimmäinen tapaamiskerta antamalla ohjeet osallistujille verkkoalustan käytöstä (esim. mikrofonin mykistäminen, chat-viestien lähettäminen). Muista myös liittää mukaan sähköpostikutsuun puhelinnumerosi mahdollisten teknisten ongelmien varalle.

Asioiden kirjaaminen ylös - fläppitaulun korvaaja

Ohjaaja voi kirjata asioita ryhmätapaamisten aikana ylös siten, että hän kirjoittaa omalla koneellaan ja samalla jakaa ruutuaan osallistujille (esim. PowerPointiin kirjaaminen ja ruudun jakaminen videoneuvottelujärjestelmässä). Hän voi myös kirjata asioita ylös yhteiselle verkkoalustalle (esim. Howspace), jossa kirjoitettu teksti näkyy kaikille samalle alustalle kirjautuneille osallistujille. Ohjaaja voi samaan tapaan jakaa myös etukäteen kirjoitettua tekstiä tai tallennettuja kuvia.

Osallistujat voivat kirjata myös itse vastauksiaan yhteiselle verkkoalustalle tai esimerkiksi videoneuvottelujärjestelmän chattiin. Näitäkin toimintoja ohjaajien on syytä harjoitella etukäteen ja löytää itselleen parhaat toimintamallit ennen ensimmäistä ryhmätapaamista. Myös erilaisia kommenteista tykkäämisen toimintoja voi hyödyntää.

Lähitoteutus-sanalla tässä oppaassa tarkoitetaan verkko- tai etätoteutuksen vastakohtaa, eli ryhmätapaamisten toteuttamista siten, että osallistujat tapaavat fyysisesti tai kasvokkain samassa huoneessa. Kun tässä oppaassa ohjaajaa pyydetään kirjaamaan ylös keskustelujen tuottamia asioita, lähitoteutuksessa on suositeltavaa käyttää fläppitaulua.