Onnistu ja kehity yhdessä

Työterveystoiminta sisältää sekä erikseen tehtävän että yhdessä tehtävän toiminnan eli työterveysyhteistyön. Mielenterveyden tukemisessa seurataan ja arvioidaan yhteistyötä ja toimintaa (kuva 1).

Kuva 1. Mielenterveyden tukemisen seuranta ja arviointi 

Mielenterveyden tukemisessa onnistumista arvioitaessa on hyvä tarkastella sekä toiminnan tuloksia että koko vaikutusketjun toimivuutta (kuva 2). Vaikutusketjulla tarkoitetaan mielenterveyden tuen tarpeista ja tavoitteista vaikutuksiin johtavaa ketjua, joka sisältää resurssien (panokset) lisäksi toteutuksen edellyttämät toiminnot, kuten yhdessä määritellyt toimenpiteet ja tuotokset. Tarkoituksenmukaiset prosessit ovat edellytyksenä sille, että vaikutuksia saadaan aikaan. Sen vuoksi on tärkeää arvioida ja kehittää prosessien toimivuutta.

Toiminta on vaikuttavaa, mikäli toimet johtavat siihen, että asetetut tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi toteutuvat. Määrävälein yhdessä työterveyshuollon ja työpaikan toimijoiden kesken tehty arviointi mahdollistaa sen, että työpaikalla tapahtuneet muutokset voidaan huomioida vaikutuksia arvioitaessa.

Kuva 2. Mielenterveyden tukemisessa onnistumista arvioidaan yhdessä seuraamalla ja arvioimalla toiminnan tulosten lisäksi koko vaikutusketjun toimivuutta. (Vaikutusketju  mukaeltuna Uitti ja Sauni 2018 sekä Heliskoski ym. 2018). 

Kuva 3. Esimerkki siitä, miten mielenterveyttä tukevassa toiminnassa on asetettu muutostavoite ja sen pohjalta arvioidaan tulosten lisäksi koko vaikutusketjun toimivuutta. Klikkaamalla plus-merkkejä saat näkyviin mittarit. Oikeasta yläreunasta saat klikattua kuvan koko ruudun kokoiseksi. 

Jotta mielenterveyttä tukevien toimien vaikutuksia voidaan todeta, tulee niitä voida arvioida. Vaikutusten arviointi edellyttää mittariston rakentamista yhdessä.

Muutostavoite, kuten muutos mielenterveyden sairauksien ilmaantuvuudessa tai työkyvyttömyyden kustannusten lasku, saattaa näkyä vasta vuosien kuluttua kehittämistyön aloittamisesta.

Tavoitetta kohti vievät myönteiset muutokset mielenterveyden tuen toimintakulttuurissa sekä terveysvaarojen väheneminen ennakoivat usein viiveellä syntyviä vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn. Sen vuoksi muutosten seurantaa ei kannata jättää yksin näiden mittareiden (esim. mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot tai ennenaikaiset eläköitymiset) varaan, vaan seurata ja arvioida niitä arjessa näkyviä muutoksia, jotka vievät kohti tätä tavoitetta.

Pitemmän aikavälin muutostavoitteet voidaan pilkkoa konkreettisten tekojen avulla muutosmittareiksi, joita kyetään mittaamaan lyhyemmällä aikavälillä. Ts. näitä muutoksia seuraamalla voidaan arvioida, toteutuuko asetettu tavoite tulevaisuudessa.

Kuva 4. Mittarit määritellään yhdessä aina työpaikan mielenterveyden tuen tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Muutosmittarit antavat vihiä siitä, toteutuuko asetettu vaikuttavuus-/tulostavoite.

Hyvistä yrityksistä huolimatta asetettuihin tavoitteisiin ei aina päästä. Asetettuja tavoitteita voidaan joutua arvioimaan uudelleen, etenkin jos ne on asetettu resursseihin nähden epärealistisiksi.  Tärkeää on muotoilla tavoitteet konkreettisiksi arjen tavoitteiksi, joiden saavuttamista voidaan mitata tai ainakin arvioida. 

Esimerkkejä muutosmittareista:  

• Työpaikka seuraa muutosta arkikäytännöissä, kuten työnteon sujuvuutta, työyhteisön toimintaa ja johtamisen oikeudenmukaisuutta (esim. henkilöstökyselyllä).
• Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden palautumista ja siinä tapahtuneita muutoksia esim. sykevariaatiomittauksin. Työpaikka seuraa muutoksia palautumista tukevissa käytännöissä esim. palautumislaskurilla. 
• Arvioidaan työterveysyhteistyön toteutumista seuraamalla muutoksia työkyvyn vahvistamisen käytännöissä; esim. tapaako työterveyshuolto sovitusti esihenkilöitä ja toteutuuko raportointi molempiin suuntiin. 

Mielenterveyttä tukevien prosessien arviointi  

Mielenterveyden tuen toteutumista tulee seurata työterveyshuollon perusprosesseissa toteutettavaa toimintaa arvioimalla. 

• Onko mielenterveys huomioitu työpaikkaselvityksessä, työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, terveystarkastuksissa sekä tietojen antamisessa ja ohjauksessa?
• Ovatko mielenterveyden tuen tarpeiden pohjalta asetetut tavoitteet riittävän konkreettisia? 
• Onko tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut raportoitu eri asiakirjoissa (esim. työpaikkaselvitysraportti, toimintasuunnitelma) siten, että niitä voidaan seurata?
• Voidaanko esimerkiksi työpaikkaselvityksen jatkotoimenpiteiden todeta toteutuneen?
• Ovatko tavoitteet linjassa esim. henkilöstöstrategian tai työhyvinvointisuunnitelman kanssa?  

Kuva 5. Seurannalla ja arvioinnilla saadaan tietoa mielenterveyttä tukevien toimien toteutumisesta ja niissä onnistumisesta. 

Perusprosessien lisäksi arvioi: 

• työpaikalla määriteltyjä mielenterveyden ja työhyvinvoinnin mittareita, joilla seurataan säännöllisesti toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumista työyhteisötasolla
• työpaikalla sisäisesti sovittujen yhteistyökäytäntöjen toimivuutta, esim. työkäytäntöjä mielenterveyden tukemisen alueella, kuten työsuojelutoimikunta
• mielenterveyden tukemiseen liittyviä työterveysyhteistyön rakenteita ja tapaa tehdä yhteistyötä käytännössä. Onko rohkeasti kokeiltu tehdä asioita uudella tavalla ja onnistuttu yhdessä kehittämään uusia toimintatapoja mielenterveyden vahvistamiseksi?
  
• sovittuja työpaikan ulkoisia yhteistyökäytäntöjä työyhteisön mielenterveyden tukemisessa työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin alueella (esim. eläkevakuutusyhtiöt, kuntoutuslaitokset)

Vastuu seurannasta kuuluu  molemmille osapuolille 

Sovi yhteistyössä ketkä työpaikan ja työterveyshuollon edustajat osallistuvat seurantaan ja arviointiin ja miksi. Arvioi tarvittava asiantuntijuus siten, että työterveyshuollon osaamisen yhdistäminen työpaikan toimintaan tukee mielenterveyden tuen tavoitteiden saavuttamista.

Työpaikalta seurantaan voivat osallistua esim. organisaation johdon, henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustajat, työsuojelutoimikunnan ja luottamusorganisaation edustajat sekä työterveyshuollosta moniammatillisen tiimin eri jäsenet. On tärkeää, että työpaikan johto osoittaa vastuunsa mielenterveyttä tukevan toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. 

• Selkeytä seurannan vastuita yhteistyössä  
• Määrittele seurannan vastuut työterveyshuollossa ja työpaikalla sisäisesti  
• Dokumentoi vastuut tarkasti ja systemaattisesti 
• Varmista riittävät resurssit ja osaaminen seurannan toteuttamiseksi 

Arvioi mielenterveyttä tukevan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikutuksia säännöllisesti yhdessä sovitun mukaan, esimerkiksi vuosiraportoinnin yhteydessä. Määrittele yhdessä seuranta- ja arviointitapa sekä seurannan tiheys. Hyödynnä vuosikelloa havainnollistamaan seurannan ja arvioinnin jatkuvuutta. Dokumentoi arvioinnin johtopäätökset, jotta niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.

Tavoite määrittelee mittarit

Työterveysyhteistyölle tulee olla yhdessä asetetut tavoitteet ja niille mittarit. Mielenterveyttä tukevan toiminnan ja yhteistyön arvioinnissa voidaan käyttää tavoitetiloja kuvaavia mittareita. Nämä mittarit voivat olla laadullisia (sanallisesti kuvattuja), määrällisiä, ennakoivia (esim. prosessimittari) tai tulosta kuvaavia.  

Huomionarvoista on, että mittarit määritellään aina työpaikan tarpeiden pohjalta ja niistä sovitaan yhteistyössä. 

Pienillä työpaikoilla laadullisten mittareiden tarve voi korostua. Pohdi, millä mittarilla parhaiten kuvataan sitä, onko asetettu tavoite saavutettu ja toisaalta mitkä mittarit ennakoivat päästäänkö tavoitteeseen.

Millainen on hyvä mittaristo? 

• mittari kiinnittyy käytännönläheisesti osaksi työpaikan tai työterveysyhteistyön arkea ​
• tuottaa tietoa sekä työpaikan että työterveyshuollon näkökulmista ​
• laadittu yhteistyössä työpaikan eri edustajien kanssa​
• sisältää subjektiivisia ja objektiivisia mittareita mielenterveydestä ​
• sisältää laadullisia ja määrällisiä mittareita​
• sisältää ennakoivia mittareita reaktiivisten mittareiden rinnalla​
• huomioi mielen hyvinvointia kuvaavia mittareita, psyykkisiä työkyvyn ongelmia kuvaavien mittareiden lisäksi
• seuraa yhteistä matkaa kohti tavoiteltua vaikutusta ja kattaa kaikki toteutuksen eri vaiheet​
• kykenee todentamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia mielenterveydessä

Rakenna mittarit yhteistyössä 

Mittaaminen perustuu yhdessä asetettuihin tavoitteisiin, jotka perustuvat työpaikan mielenterveyden tuen tarpeisiin. Sen vuoksi kaikille työpaikoille sopivia, yhteisiä mittareita on mahdoton antaa. Alla oleva kuva (kuva 6) esittää mielenterveyden tukemisen eri osa-alueita, joista mittareita voi yhteistyössä rakentaa. Kuva 7 kertoo konkreettisia esimerkkejä tavoiteltuja muutoksia ennakoivista ja muutosten toteutumista kuvaavista mittareista (osoittimista).  

Kaikille työpaikoille sopivia, yhteisiä mittareita on mahdoton antaa.

Tulosmittarit kuvaavat sitä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saavutettu. Tämä ei kuitenkaan yksinään kuvaa miten mielenterveyttä tukevassa toiminnassa on onnistuttu tai miksi haluttuja muutoksia ei ole saatu aikaan - syyt ovat usein monitekijäisiä.

Arvioinnin näkökulmasta tuleekin seurata ja arvioida myös mielenterveyden tuen prosessien toimivuutta (käytäntöjen sujuvuutta ja laatua) ja resurssien riittävyyttä. Ts. rakentaa tavoiteltua muutosta ennakoivia mittareita. Pohdi, minkä on muututtava, jotta tavoite toteutuu. 

Esimerkki:

Tavoite: henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen vahvistamalla työyhteisön mielenterveyden varhaista tukea ja erityisesti sosiaalista toimivuutta. 

• Tulosmittari: valitse henkilöstökyselystä ne osa-alueet, jotka kuvaavat tavoiteltua tulosta (hyvinvointia kuvaavat mittarit) 
• Prosessimittari: valitse työyhteisön tilaa parhaiten kuvaavat ennakoivat tai edistävät mittarit, esim. psykososiaalisen työympäristön vahvistamisen käytäntöjä kuvaavat mittarit, kuten yhteistyö ja vuorovaikutus esihenkilön kanssa sekä kollegalta saatu tuki 

Kuva 6. Esimerkinomainen luokittelu työterveysyhteistyössä seurattavista mielenterveyden tukitoimien osa-alueista sekä niiden mittaroinnista. Mittarit rakennetaan aina yhteistyössä, kun työpaikan tarve on muokattu tavoitteeksi. Klikkaamalla plussia saat näkyviin mittareita. Oikeasta yläkulmasta saat klikattua kuvan koko ruudun kokoiseksi. 

Kuva 7. Esimerkinomainen luokittelu tavoiteltuja muutoksia ennakoivista mittareista ja tavoiteltujen muutosten toteutumista osoittavista mittareista. Klikkaamalla plussia saat näkyviin mittareita. Oikeasta yläkulmasta saat klikattua kuvan koko ruudun kokoiseksi. 

Esimerkki 
Mielenterveyden tuen auditointiprosessi

Kuva 8. Uusi toimintatapa mielenterveyden tukemisen arviointiin ja kehittämiseen. Mielenterveyden tukemista työterveysyhteistyössä arvioidaan auditoimalla valittu työkyvyn tuen prosessi systemaattisesti nelikenttämallilla (mukaeltu Paula Liukkosen malleja).

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A., & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf (sitra.fi)

Uitti, J. & Sauni, R. (2018). Vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Teoksessa Työstä terveyttä. Martimo, KP, Uitti, J., & Antti-Poika, M. (toim.). 4. uudistettu painos. s.72. 

Työterveyslaitos. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä – vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018). Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Työterveyslaitos. 2021. Työterveysyhteistyön arviointityökalu | Työterveyslaitos (ttl.fi) 

Paula Liukkonen: Bättre företag med välmående personal (paula-liukkonen.se)