Jotta mielenterveyttä tukevien toimien vaikutuksia voidaan todeta, tulee niitä voida arvioida. Vaikutusten arviointi edellyttää mittariston rakentamista yhdessä.
Muutostavoite, kuten muutos mielenterveyden sairauksien ilmaantuvuudessa tai työkyvyttömyyden kustannusten lasku, saattaa näkyä vasta vuosien kuluttua kehittämistyön aloittamisesta.
Tavoitetta kohti vievät myönteiset muutokset mielenterveyden tuen toimintakulttuurissa sekä terveysvaarojen väheneminen ennakoivat usein viiveellä syntyviä vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn. Sen vuoksi muutosten seurantaa ei kannata jättää yksin näiden mittareiden (esim. mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot tai ennenaikaiset eläköitymiset) varaan, vaan seurata ja arvioida niitä arjessa näkyviä muutoksia, jotka vievät kohti tätä tavoitetta.
Pitemmän aikavälin muutostavoitteet voidaan pilkkoa konkreettisten tekojen avulla muutosmittareiksi, joita kyetään mittaamaan lyhyemmällä aikavälillä. Ts. näitä muutoksia seuraamalla voidaan arvioida, toteutuuko asetettu tavoite tulevaisuudessa.
Kuva 4. Mittarit määritellään yhdessä aina työpaikan mielenterveyden tuen tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Muutosmittarit antavat vihiä siitä, toteutuuko asetettu vaikuttavuus-/tulostavoite.
Hyvistä yrityksistä huolimatta asetettuihin tavoitteisiin ei aina päästä. Asetettuja tavoitteita voidaan joutua arvioimaan uudelleen, etenkin jos ne on asetettu resursseihin nähden epärealistisiksi. Tärkeää on muotoilla tavoitteet konkreettisiksi arjen tavoitteiksi, joiden saavuttamista voidaan mitata tai ainakin arvioida.
Esimerkkejä muutosmittareista:
- Työpaikka seuraa muutosta arkikäytännöissä, kuten työnteon sujuvuutta, työyhteisön toimintaa ja johtamisen oikeudenmukaisuutta (esim. henkilöstökyselyllä).
- Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden palautumista ja siinä tapahtuneita muutoksia esim. sykevariaatiomittauksin. Työpaikka seuraa muutoksia palautumista tukevissa käytännöissä esim. palautumislaskurilla.
- Arvioidaan työterveysyhteistyön toteutumista seuraamalla muutoksia työkyvyn vahvistamisen käytännöissä; esim. tapaako työterveyshuolto sovitusti esihenkilöitä ja toteutuuko raportointi molempiin suuntiin.
Mielenterveyttä tukevien prosessien arviointi
Mielenterveyden tuen toteutumista tulee seurata työterveyshuollon perusprosesseissa toteutettavaa toimintaa arvioimalla.
- Onko mielenterveys huomioitu työpaikkaselvityksessä, työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, terveystarkastuksissa sekä tietojen antamisessa ja ohjauksessa?
- Ovatko mielenterveyden tuen tarpeiden pohjalta asetetut tavoitteet riittävän konkreettisia?
- Onko tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut raportoitu eri asiakirjoissa (esim. työpaikkaselvitysraportti, toimintasuunnitelma) siten, että niitä voidaan seurata?
- Voidaanko esimerkiksi työpaikkaselvityksen jatkotoimenpiteiden todeta toteutuneen?
- Ovatko tavoitteet linjassa esim. henkilöstöstrategian tai työhyvinvointisuunnitelman kanssa?
Kuva 5. Seurannalla ja arvioinnilla saadaan tietoa mielenterveyttä tukevien toimien toteutumisesta ja niissä onnistumisesta.
Perusprosessien lisäksi arvioi:
- työpaikalla määriteltyjä mielenterveyden ja työhyvinvoinnin mittareita, joilla seurataan säännöllisesti toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumista työyhteisötasolla
- työpaikalla sisäisesti sovittujen yhteistyökäytäntöjen toimivuutta, esim. työkäytäntöjä mielenterveyden tukemisen alueella, kuten työsuojelutoimikunta
- mielenterveyden tukemiseen liittyviä työterveysyhteistyön rakenteita ja tapaa tehdä yhteistyötä käytännössä. Onko rohkeasti kokeiltu tehdä asioita uudella tavalla ja onnistuttu yhdessä kehittämään uusia toimintatapoja mielenterveyden vahvistamiseksi?
- sovittuja työpaikan ulkoisia yhteistyökäytäntöjä työyhteisön mielenterveyden tukemisessa työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin alueella (esim. eläkevakuutusyhtiöt, kuntoutuslaitokset)
Vastuu seurannasta kuuluu molemmille osapuolille
Sovi yhteistyössä ketkä työpaikan ja työterveyshuollon edustajat osallistuvat seurantaan ja arviointiin ja miksi. Arvioi tarvittava asiantuntijuus siten, että työterveyshuollon osaamisen yhdistäminen työpaikan toimintaan tukee mielenterveyden tuen tavoitteiden saavuttamista.
Työpaikalta seurantaan voivat osallistua esim. organisaation johdon, henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustajat, työsuojelutoimikunnan ja luottamusorganisaation edustajat sekä työterveyshuollosta moniammatillisen tiimin eri jäsenet. On tärkeää, että työpaikan johto osoittaa vastuunsa mielenterveyttä tukevan toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.
- Selkeytä seurannan vastuita yhteistyössä
- Määrittele seurannan vastuut työterveyshuollossa ja työpaikalla sisäisesti
- Dokumentoi vastuut tarkasti ja systemaattisesti
- Varmista riittävät resurssit ja osaaminen seurannan toteuttamiseksi
Arvioi mielenterveyttä tukevan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikutuksia säännöllisesti yhdessä sovitun mukaan, esimerkiksi vuosiraportoinnin yhteydessä. Määrittele yhdessä seuranta- ja arviointitapa sekä seurannan tiheys. Hyödynnä vuosikelloa havainnollistamaan seurannan ja arvioinnin jatkuvuutta. Dokumentoi arvioinnin johtopäätökset, jotta niitä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.
