Työkykyjohtamisen tilannekuva

• Valitkaa organisaatiostanne yksi yhteyshenkilö, joka vastaa työkalun käytöstä.
• Yhteyshenkilö tilaa työkalun sivuilta sähköpostiinsa organisaatiokohtaisen kyselylinkin ja linkin organisaation raportin tarkasteluun.
• Yhteyshenkilö jakaa kyselylinkin soveltuville vastaajille. Tietosuojan varmistamiseksi tarvitaan vähintään 10 vastaajaa. Kyselylinkki on voimassa 21 päivän ajan linkkien tilaamisesta lukien.
• Kukin vastaaja vastaa kyselyyn itsenäisesti. Kyselyn täyttämiseen menee aikaa noin 10 minuuttia. Kysely tulee täyttää kerralla. 
• Kun riittävä määrä vastauksia on tullut, työpaikan yhteyshenkilö voi tarkastella organisaatiokohtaista raporttia raporttilinkin kautta. Raporttilinkki on voimassa 60 päivän ajan. Tallentakaa raportti itsellenne tämän ajan sisällä.
• Keinokortit auttavat työkykyjohtamisen kehittämisessä tulosten pohjalta. 

Ohjeet tulosten hyödyntämiseen 

• Kiinnittäkää huomiota erityisesti punaisen ja keltaisen värin saaneisiin osa-alueisiin ja kysymyksiin.
• Hyödyntäkää osa-alueen tulosten yhteydestä löytyviä keinokortteja kehittämisen tukena.  
• Pohtikaa ratkaisuehdotuksia esimerkiksi yhteisessä työpajassa.
• Sopikaa kehittämisen toteutuksesta
  • toimenpiteiden aikataulu ja vastuuhenkilöt  
  • seuranta ja arviointi 
    
    

Kyselyyn vastataan anonyymisti. Organisaatio voi tarkastella tuloksia vain keskiarvoina ja vain riittävän isojen otosten perusteella, jotta yksittäisen vastaajan vastauksia ei voida tunnistaa. Jotta organisaatio- tai yksikkötasoisia tietoja voidaan raportoida, on vastaajia oltava vähintään 10.

Vastaukset kertyvät Työterveyslaitoksen Louhin-palveluun. Työterveyslaitos ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Työterveyslaitoksen asiantuntijat käyttävät tallentuvia tietoja ryhmätasolla työkykyjohtamiseen liittyvien käytäntöjen kuvaamiseen eri toimialoilla. Tietoja hyödynnetään Työterveyslaitoksen viestinnässä, ja niitä voidaan raportoida kuvailevina jakaumina esim. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Strategisuus

• Työkyvystä huolehtiminen on keskeinen osa organisaation strategiaa, kulttuuria ja arvoja.
• Henkilöstön työkykyä edistetään laaja-alaisen työkykykäsityksen mukaisesti, huomioiden terveys ja toimintakyky, osaaminen ja motivaatio.
• Johto on asettanut työkykyjohtamiselle selkeät ja mitattavat tavoitteet.
• Johto on määritellyt mittarit tavoitteiden seuraamiseksi.
• Johtoryhmä seuraa säännöllisesti työkykyjohtamisen mittareita ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.
• Työkykyjohtamiselle on riittävästi aikaa ja henkilöstöresursseja.
• Työterveyshuolto on työkykyjohtamisessa aktiivinen ja vuorovaikutteinen kumppani.

Tiedolla johtaminen

• Työkykyjohtamisen seurantaa varten on olemassa ennakoivia mittareita, kuten vaihtuvuus, osaamistarpeet ja asiakastyytyväisyys.
• Työkykyjohtamisen seurantaa varten on olemassa käyttökelpoisia toteavia mittareita, kuten työhyvinvointi, sairauspoissaolot ja tapaturmat.
• Työkykyjohtamisen toteutumista seurataan säännöllisesti.
• Työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, kuten sairauspoissaoloja, tapaturmia ja työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan säännöllisesti.
• Työpaikan ja työterveyshuollon tuottamaa tietoa analysoidaan ja seurataan kokonaisuutena.
• Johto saa päätöksentekonsa tueksi riittävästi tietoa henkilöstön työkykyjohtamiseen liittyvistä asioista.
• Esihenkilöt saavat päätöksentekonsa tueksi riittävästi tietoa henkilöstön työkykyjohtamiseen liittyvistä asioista.
• Organisaatiossamme on sovittu toimintakäytäntöjä mittaustulosten käsittelemiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi.
• Työkykyjohtamisen vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti.
• Työterveysyhteistyön vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti.

Toimintamallit ja toimeenpano

• Työpaikallamme on toimivat työkyvyn tuen mallit (esim. varhaisen tuen malli).
• Työkykyjohtamiselle on määritelty selkeät vastuualueet ja -tehtävät.
• Työn kuormittavuuden vähentämiseksi tehdään aktiivisesti ja ennakoiden toimenpiteitä.
• Henkilöstön riittävyyttä ennakoidaan.
• Ilmenneet vaaratilanteet käsitellään säännöllisesti.
• Työpaikallamme tuetaan ammatillisen osaamisen kehittämistä.
• Työkyvyn varhaisen tuen malli on aktiivisessa käytössä.
• Sairauspoissaolojen taustalla oleviin syihin puututaan aktiivisesti.
• Työn muokkaamiseksi (esim. kevennetty työ, lyhennetty työaika) on olemassa toimintatapoja.
• Työtä muokataan tarvittaessa sairauspoissaolojen vähentämiseksi tai työhön paluun edistämiseksi.
• Työkykyjohtamiseen liittyvää osaamista vahvistetaan säännöllisesti.

Tiedonkulku ja yhteistyö

• Henkilöstö saa säännöllisesti tietoa työkykyjohtamista koskevista suunnitelmista ja päätöksistä.
• Työkykyjohtamiseen liittyvä tiedonkulku on sujuvaa eri toimijoiden välillä (johto, esihenkilöt, HR, työsuojelu, työntekijät).
• Sisäinen yhteistyö eri toimijoiden (johto, esihenkilöt, HR, työsuojelu, työntekijät) välillä työkykyjohtamisessa on sujuvaa.
• Työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä sovittujen yhteistyökäytänteiden mukaisesti.

Organisaatiokulttuuri

• Yhteisöllisyyttä edistetään työpaikallamme.
• Luottamusta edistetään työpaikallamme.
• Henkilöstön osallistumista työkykyä tukevan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon tuetaan työpaikallamme.
• Työpaikallamme tuetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista.
• Työkykyjohtamisessa otetaan huomioon henkilöstön monimuotoisuus.
• Työkykyjohtamisessa otetaan huomioon eri elämän- ja työuran vaiheissa olevat työntekijät.

Arvio työkykyjohtamisen tilasta