Yksin pärjäämisen aika on ohi – näin edistämme  Mielenterveyden manifestia työelämään

Osatyökykyisten saaminen mukaan työelämään on tärkeää, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen 

1.  Tärkeä ja ajankohtainen asia on työkyvyn uudelleen määrittely. Voi olla hyvä, tärkeä ja arvokas työntekijä, vaikka terveydentila ei ole täydellinen. Meillä jokaisella on joskus työkykyyn liittyviä ongelmia. On hyvä muistaa, että työ tuo tekijälleen merkitystä ja osallisuuden kokemusta. Suomessa on myös suuri työvoimapula. Siksi olisi tärkeää saada Suomessa asuvat työikäiset mahdollisimman laajalti työelämään. 
2. Yritämme tehdä työkykyä edistävää työtä ja antaa siihen liittyvää neuvontaa. Kannustamme palkkaamaan osatyökykyisiä. Haluamme myös olla itse esimerkkinä eri tavoin.

Työelämässä kulttuurin muutos vaatii pitkäjänteisyyttä, kertoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola 

1. STTK pitää hyviä työolosuhteita, hyvää johtamista sekä työn hyvää organisointia työelämässä tehtävän mielenterveystyön tärkeimpinä kulmakivinä. Hyvä työelämän mielenterveys lähtee liikkeelle hyvästä työelämästä, ja hyvät työolosuhteet ovat hyvän työelämän perusteet. 
2. STTK on mukana monissa työelämän mielenterveyttä tukevissa hankkeissa ja osallistuu aktiivisesti työoloista, työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta liittyvään keskusteluun. Työelämän kulttuurin muutos on pitkäjänteistä työtä ja olemme siihen työhön sitoutuneet.

Hyvä työkykyjohtaminen vaatii ylimmän johdon sitoutumisen, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies 

1. Haluamme edistää ymmärrystä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen työuran kaikissa vaiheissa on työpaikan strategista toimintaa. Työkykyinen henkilöstö on yrityksen päävoimavara. Olemme yhteiskunnassa tilanteessa, jossa tarvitsemme osaavaa ja tuottavaa työvoimaa. Hyvällä työkykyjohtamisella pidennämme työuria ja lisäämme henkilöstön sitoutumista, tuottavuutta sekä innovatiivisuutta.
2. Parannamme työviihtyvyyttä ja tuemme työkykyisyyttä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kun ennaltaehkäisemme terveysriskejä ja vaikutamme työn kuormitukseen muun muassa työn muokkauksen keinoin. Hyvinvoiva työyhteisö lisää työpaikan vetovoimaisuutta, mikä lisää myös kilpailukykyä. Hyvä työkykyjohtaminen vaatii ylimmän johdon sitoutumisen. Organisaatiossamme järjestetään säännöllisesti henkilöstöinfoja, jotta henkilöstö on tietoinen organisaation toiminnasta yleisesti. Henkilöstöinfon aloituspuheenvuoron pitää toimitusjohtaja ja lisäksi mukana on aina HR:n puheenvuoro ajankohtaisista asioista. Organisaatiossamme tehdään säännöllisesti henkilöstötyytyväisyyskyselyt. Palautteen perusteella on tehty 360-kysely johtajille ja 270-kyselyt koko henkilöstölle. Jokainen on käynyt palautekeskustelun joko ryhmässä tai yksilöllisesti ja lisäksi keskustellut esihenkilön kanssa. Palautteet on käsitelty johtoryhmässä ja sen mukaisesti on tehty toimenpiteitä. Alkamassa on muun muassa laaja esihenkilöiden koulutusohjelma, mikä kohdennetaan henkilöstöltä saatuun palautteeseen. 

Kriisit ja muutostilanteet vaativat ennakoivaa toimintaa sekä tukea, kertoo Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen 

1. Pandemia, taloudelliset kriisit, terveydenhuollon kriisi, ilmastokriisi ja monet muut haasteet kuormittavat koko väestöä. Niin myös työntekijöitä, joko suoraan tai esimerkiksi perheen tai muiden läheisten kautta. Henkinen kuormitus voi alentaa työsuoritusta tai jopa aiheuttaa työkyvyttömyyttä, millä on suuria inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kielteisiä seurauksia. Erityisessä riskiryhmässä tilastojen mukaan ovat nuoret. Tässä mielessä manifestin ”Yksin pärjäämisen aika on ohi” ja ”Työkyky on määriteltävä uudelleen” ovat erityisen puhuttelevia tässä ajassa. Parhaimmillaan työyhteisön sosiaalinen tuki kannattelee myös muutostilanteissa ja kriiseissä, ehkäisten edellä kuvattuja kielteisiä seurauksia. Kriisin koettelema yksilö ei välttämättä pysty antamaan sadan prosentin työpanosta akuutissa tilanteessa, mutta tukea tarjoamalla mahdollisestaan toipuminen ja työssä pysyminen tai työhön palaaminen. 
   
2. Kattavat työterveyshuollon palvelut, joihin kuuluvat sekä ennaltaehkäisevät toimet että sairauden hoito. Meillä on myös kattavat virka- ja työehtosopimusperustaiset mahdollisuudet sairauslomaan, mutta myös kuntoutukseen ja osasairausvapaaseen. Noudatamme myös hybridityön pelisääntöjä, jotka mahdollistavat kohtaamiset työpaikalla. Käytössä on lisäksi varhaisen tuen malli ja sen mukaiset toimenpiteet. 

Työkykyjohtamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, korostaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteyspäällikkö Aija Tuimala 

1. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota alalle tuleviin nuoriin ja koko henkilöstön mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Toimivat työyhteisöt ovat merkittävä voimavaratekijä ja sosiaalisen tuen tarjoaja.  Kaikki manifestin kohdat ovat todella tärkeitä, mutta korostaisin erityisesti kohtaa kahdeksan: "Edistämme ymmärrystä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen työuran kaikissa vaiheissa on työpaikan strategista toimintaa."
   
2. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös työelämän kehittäminen. Keskiössä ovat työelämän laatu, johtaminen ja tuottavuus.  Työkykyjohtamiseen panostetaan yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa toteutettavalla  kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelman avulla tuetaan muun muassa eri työnantajien ja työntekijöiden vuoropuhelua ja ratkaisuja ajankohtaisista työelämän kysymyksistä.  Näiden lisäksi esimerkiksi kunta- ja hyvinvointialan työsuojelupäälliköiden verkosto kokoontuu johdollamme pari kertaa kuukaudessa edistäen työyhteisöjen turvallisuutta ja hyvinvointia.