Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu vahvasti työn tuloksiin. Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen on organisaation menestyksen ja työssä onnistumisen kivijalka. 

Hyvinvointia pitää ajatella yhtä usein kuin rahaa

Työhyvinvointia tulee johtaa aivan yhtä strategisesti kuin organisaation taloutta. On tärkeää, että myös mielen hyvinvointi huomioidaan kaikissa päätöksissä – ennen kuin luovuus loppuu ja porukka väsähtää.  

Voikin ajatella, että tulevaisuuden työpaikalla ei ole välttämättä erikseen työhyvinvointistrategiaa. On strategian mukaista toimintaa, jolla on hyvinvointiulottuvuus.

Hyvinvointi ei ole vain työntekijän etu tai ongelma

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään tuottavasti. Se on myös työpaikan vetovoimatekijä.  

Siksi mielenterveyden vahvistamiseen kannattaa investoida vähintäänkin esihenkilöiden aikaa.  

On koko työpaikan etu varmistaa työyhteisöissä työn tekemisen sujuvuus, keskittyminen oikeisiin asioihin ja palautuminen. Esimerkiksi ajanhallinta ei ole vain yksilön taito, vaan kollektiivinen asia, josta pitää sopia yhteiset käytännöt.

Tiivistynyt arki vaatii aktiivisia tekoja hyvinvoinnin puolesta

Ylikuumentuneessa työelämässä palautumisen mahdollisuuksia pitää suojella.  Ajankäytön haasteet lisäävät mielen hyvinvoinnin ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja riittämättömyyden tunteita. 

Monilla työpaikoilla työstä on tehostettu pois huokoisuus, joka on mahdollistanut luontevan palautumisen jo työpäivän aikana. Se on lyhytnäköistä ajattelua organisaation tulevaisuuden kannalta.

Hyvä mielenterveys on menestystekijä. Siksi  johtajien ja esihenkilöiden on tärkeää  ymmärtää työhyvinvoinnin eri ulottuvuudet ja tehdä rohkeasti strategisia valintoja hyvinvoinnin puolesta. 

ttl-ennenkuin_liisapuskala_tarra_340x340

Asiantuntija: Liisa Puskala, psykologi ja erityisasiantuntija, Työterveyslaitos