Mielenterveyden tukemisessa tarvitaan sekä työpaikan omaa aktiivisuutta että työterveyshuollon osallistumista. Työterveysyhteistyön toimintamallia on uudistettu. Uusi toimintamalli tarjoaa käytännön välineen kehittää yhteistyötä mielenterveyttä edistäväksi kaiken kokoisilla työpaikoilla.
UUTINEN 11.9.2024
Mielenterveyden työkalupakkiin kuuluvaa mallia on nyt uudistettu käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan mielenterveyden edistämistoimia työpaikalla.
Toimintamalli tarjoaa työpohjan ja käytännön vinkkejä
Mallin uusi, täytettävä työpohja ohjaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä askel askeleelta. Se auttaa tunnistamaan työpaikan keskeiset mielenterveyden tuen tarpeet, asettamaan konkreettiset tavoitteet ja suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet. Samalla se tarjoaa eväitä toiminnan arviointiin ja edelleen kehittämiseen. Mallissa on erikseen pienille työpaikoille tarkoitettuja vinkkejä.
Mielenterveyden työkalupakkiin kuuluva toimintamallin on rakentanut Työterveyslaitos yhteistyössä MIELI ry:n ja Kelan kanssa.
Ennaltaehkäiseminen voi säästää rahaa
Mielenterveyden perusteella alkava työkyvyttömyys kestää yleensä pitkään, toistuu helposti ja voi alkaa nuorena. Jo sairastuneiden työntekijöiden hoitaminen maksaa enemmän kuin koko työyhteisöön kohdistuva, ennaltaehkäisevä toiminta.
Ennaltaehkäisyyn panostamalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi työssä jaksamiseen, työn tuottavuuteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen sekä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskuluihin. Siihen tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä.
− Ennaltaehkäisyä kannattaa tehdä kaikilla ja kaiken kokoisilla työpaikoilla. Se aloitetaan tunnistamalla työpaikan yksilölliset mielenterveyden tuen tarpeet, erikoislääkäri Tarja Säily Työterveyslaitoksesta sanoo.
Ennaltaehkäisyn avain on toimiva yhteistyö
Kun 200 pienen tai keskisuuren yrityksen johtajalta kysyttiin, saavatko he tukea työterveyshuollosta mielenterveyden edistämiseksi ja haasteiden ennaltaehkäisemiseksi, neljäsosa koki, ettei ollut saanut tukea lainkaan. Kaksi kolmesta ei tiennyt, että työnantaja saa Kelalta korvauksia mielenterveyttä tukevan ja haasteita ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.
− Lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja vapaaehtoisen sairaanhoidon ero ei ole aina välttämättä selvä. Työpaikoilla on tärkeää tietää, missä asioissa työterveyshuoltoa voi hyödyntää ja millaista apua sieltä on saatavissa. Tähän tarvitaan toimivaa ja tiivistä yhteistyötä ja luottamusta, työterveyspsykologi Terhi Kalliokoski Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työstä johtuvia mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä tunnistamalla jo ennalta mielenterveyteen vaikuttavat riskit, pyrkimällä hallitsemaan riskejä ja puuttumalla niihin. Jos mielenterveysongelmat eivät aiheudu työstä, niiden vaikutuksia työkykyyn voidaan lieventää joustoilla ja matalalla kynnyksellä tarjottavalla tuella. Riskien lisäksi on hyvä huomioida myös työn voimavaratekijät, joita voidaan ylläpitää ja lisätä.
Tutustu toimintamalliin
Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön
10 kysymystä ja vastausta ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta
Mielenterveyden työkalupakki -hanke
- Mielenterveyden työkalupakki on nippu maksuttomia työkaluja ja materiaaleja, joiden avulla työpaikat ja työyhteisöt voivat rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria.
- Työkalujen käyttöönottoon saa maksutonta tukea vuoden 2024 ajan
- Mielenterveyden työkalupakki -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.
Lisätiedot
- Erikoislääkäri Tarja Säily, Työterveyslaitos, tarja.saily@ttl.fi, puh. 050 302 6816
- Työterveyspsykologi Terhi Kalliokoski, Työterveyslaitos, terhi.kalliokoski@ttl.fi, puh. 050 345 6673