Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua äkillisiin muutoksiin ja menestyä uudenlaisessa toimintaympäristössä. Se on organisaation taitoa ennakoida muutoksia ja tunnistaa riskejä omassa toiminnassa.
Resilientti organisaatio säilyttää toimintakykynsä poikkeusoloissakin. Se saa tärkeimmät tehtävänsä hoidettua ilman merkittäviä katkoja ja palautettua keskeiset toiminnot nopeasti. Se sopeutuu uusiin, muuttuviin olosuhteisiin ketterästi ja kehittää toimintaansa etupainotteisesti.
Kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Yllätysten varalta tarvitaan koko työyhteisön kykyä toimia luovasti ja tarkoituksenmukaisesti, jotta tärkeimmät asiat saadaan tehtyä.
Tällainen valmius syntyy, kun jokainen kokee olevansa työyhteisölleen merkittävä niin ihmisenä kuin ammattilaisena. Vaaditaan hyvää ja arvostavaa vuorovaikutusta ja selkeitä yhteisiä tavoitteita. Kokemus ammatillisesta arvostuksesta vahvistuu, kun jokainen pääsee mukaan päätöksentekoon, kehittämiseen, koko organisaation oppimiseen, verkostoitumiseen ja ennakointityöhön.
Organisaation resilienssiä vahvistavat toimintatavat lisäävät myös ihmisten hyvää vointia työssä ja työpaikalla. Kokemus oman työn hallinnasta ja merkityksellisyydestä vahvistuu, kun ihminen jakaa osaamistaan ja näkemystään arvostettuna työyhteisön jäsenenä. Samalla täytyy voida luottaa siihen, että työyhteisö kannattelee tilanteessa, jossa omat voimavarat eivät riitä.
Neljän työkalun sarja
Muutosvalmius-työkalusarjaan kuuluu neljä työkalua johdolle, esihenkilöille ja työyhteisöille. Työkalut perustuvat pitkälti työyhteisön kesken käytävään keskusteluun, joten niiden käyttämiseen kannattaa varata yhteistä aikaa.
Työkalut ovat parhaimmillaan toteutettuna koko työyhteisön kanssa. Mahdollisuus osallistua oman työyhteisön ja organisaation asioiden käsittelyyn ja kehittämiseen lisää työhyvinvointia ja sitoutumista. Koko työyhteisön yhteinen tekeminen ja hyvinvointi tukee yksilön mielenterveyttä.
Kehittäminen kannattaa aloittaa tekemällä Muutosvalmiustesti.
-
Muutosvalmiustesti
-
Muutosvalmiustesti antaa tilannekatsauksen työyhteisön organisaatioresilienssin tilasta ja suosittelee, mikä työkalusarjan osa kannattaa tehdä seuraavaksi.
Keskeistä on, että jokainen pääsee osallistumaan ja keskustelemaan. Yhteisellä keskustelulla voidaan löytää keinoja työn, prosessien, työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämiseksi. Yhteisestä keskustelusta ja kehittämiskohteiden tunnistamisesta edetään toimenpiteiden ideointiin ja toimenpiteistä sopimiseen.
-
-
Ennakointityökalu
-
Ennakointityökalu auttaa pohtimaan mahdollisia uhkatilanteita, joita työyhteisö voi kohdata. Työkalu ohjaa pohtimaan, miten kriisin tullen toimitaan ja auttaa laatimaan toimintaohjeet kyseisen uhkatilanteen varalle.
Yhteinen pohdinta laajentaa näkemystä kriisitilanteiden yhteistyömahdollisuuksista sekä auttaa jäsentämään johtamisen ja viestinnän tarpeita. Tärkeä mielenterveyttä tukeva pohdinta on, mitä tarpeita jälkihoidolle on ja miten se järjestetään.
Erilaiset yllättävät ja uhkaavilta tuntuvat tilanteet voivat tuntua kuormittavilta. Yhteinen pohdinta lisää hallinnan tunnetta. Uhkatilanteiden pohtiminen etukäteen luo ajatus- ja käyttäytymismalleja. Näiden soveltaminen todellisissa tilanteissa nopeuttaa toimintaa.
Ohjeet
Ennakointityökalua käytetään pienryhmässä. Ennen työskentelyn aloittamista tarvitaan harjoiteltava uhkakuva tai häiriötilanne. Työkalussa voi valita uhkan myös valmiista vaihtoehdoista.
Työskentely jakautuu kolmeen vaiheeseen:
1. Tilannekuvan muodostaminen (tilannekuva, johtaminen, yhteistyö, viestintä)
2. Toipuminen
3. Havainnot ja johtopäätöksetTilannekuvan muodostamisen jälkeen ennakointityökalu koostaa vastauksien yhteenvedon, joka ohjaa seuraavien vaiheiden työskentelyä. Lopuksi muodostuu yhteenveto.
-
-
Päätöksenteon kehitystyökalu
-
Päätöksenteon kehitystyökalun avulla voi pohtia tehdäänkö työyhteisössä päätökset siellä missä paras tieto on ja missä se on järkevintä. Samalla kehitetään päätöksenteon ketteryyttä ja laadukkuutta.
Työkalun tavoitteena on tehdä näkyväksi ja nostaa keskusteluun se, mistä asioista omassa työyhteisöissä voi päättää yhdessä. Mahdollisuus tehdä omaa työtä ja työyhteisöä koskevia päätöksiä lisää työn hallinnan ja arvostuksen tunnetta sekä lisää sitoutumista työhön ja päätöksiin.
Ohjeet
- Kirjaudu (tai luo itsellesi tili) Padletiin https://padlet.com/.
- Klikkaa kehitystyökaluun tästä painikkeesta:
- Paina näytön oikeassa yläkulmassa olevaa Remake/Kloonaa-linkkiä.
- Valitse Copy design/Kopioi muotoilu ja Copy posts/Kopioi julkaisut ja klikkaa Submit/Tee muutokset. Työkalu näkyy nyt omalla työpöydälläsi.
- Työkalun jakaminen muille: Muiden käyttäjien ei tarvitse kirjautua Padletiin. Kun olet työkalun padletissa paina Share/Jaa-linkkiä. Voit jakaa padletin joko linkkinä tai QR-koodia hyödyntäen. Voit myös lähettää osallistujille linkin sähköpostina suoraan Padletista.
- Padletissa sijoitetaan organisaatiossa päätettäviä asioita raahaamalla hiirellä tarralappuja janalle sen mukaan, kuinka osallistavasti asiaa käsitellään.
- Lisää päätettäviä asioita saa lisättyä padletiin painamalla plus-merkkiä oikeasta alakulmasta.
- Tarralappujen muokkaminen ja poistaminen tapahtuu klikkaamalla lapun oikeassa yläkulmassa olevaa kolmea pistettä.
- Jananäkymän oikeassa reunassa olevan ohjeen voi työskentelyn alkaessa poistaa.
Sijoittelun jälkeen pohtikaa yhdessä, missä asioissa osallistumista voidaan lisätä ja miten muutos voidaan käytännössä toteuttaa.
- Missä asioissa on tärkeä kuulla henkilöstöä ja miten kuuleminen voidaan toteuttaa?
- Missä asioissa voidaan säästää aikaa, kun päätökset tehdään muualla kuin ylimmässä johdossa?
- Missä asioissa henkilöstön osallistuminen tuo lisäarvoa valmisteluvaiheessa?
- Missä asioissa riittää henkilöstön edustuksen osallistuminen ja miten tämä voidaan toteuttaa?
- Mistä asioista on hyödyllistä päättää työyhteisön kesken?
- Missä asioissa voidaan lisätä yksilön päätöksentekovaltuuksia?
-
-
Muutosvalmius-valmennus
-
Työyhteisön kehittämiseen on tarjolla räätälöityä Muutosvalmiusvalmennusta. Ajankohdat ja ilmoittautuminen löytyvät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterin kautta.
-