Työhyvinvointikyselyjen vastausprosentti nousuun

Saamme nykyään enemmän tietoa henkilöstön hyvinvoinnista, ja siksi asioihin pystytään puuttumaan ennen kuin edessä on sairausloma, kertoo työkykykoordinaattori Anne Roponen Ylä-Savon sote -kuntayhtymästä.

Miksi päätitte tarttua toimeen mielenterveyden vahvistamiseksi työpaikalla?

Jo ennen koronaa sairauspoissaolot alkoivat kasvaa hoivan ja hoidon puolella. Työuupumus oli meillä yleisempää kuin muualla. 

Sote-ala on naisvaltainen ja erityisesti yli 50-vuotiaille kasautuu monenlaista kuormitusta. On hoivavastuuta omista vanhemmista, lapsista ja lapsenlapsista. Hoito- ja hoivatyö on myös fyysisesti sekä psyykkisesti raskasta ja iän myötä jaksaminen saattaa huonontua.

Työkin on muuttunut paljon siitä, kun on aloitettu hoitajana. Kirjaamista, koneella tehtävää työtä ja kiireen tuntua on enemmän. Huolestuimme myös siitä, että työhyvinvointia mittaavissa kyselyissä vastausprosentit olivat alhaiset, esimerkiksi eräässä kotihoitoyksikössä vain 28. Näin pieni luku ei kerro mitään henkilöstön hyvinvoinnista.

Mitä olette muuttaneet työpaikan arjessa?

Olemme huomanneet, että moni on sinnitellyt pitkään ennen romahdusta ja pitkää sairauslomaa.

Kuormitustekijöitä olisi tärkeä tunnistaa etukäteen samoin kuin voimavaratekijöitä. Siksi kehitimme toimintamallin, jolla lisäämme vastausaktiivisuutta työpaikkaselvityksissä. On esimerkiksi tarjottu mahdollisuus vastata paperilla sähköisen kyselyn sijaan. Jos vastausprosentti on yli 75, tiimi saa ylimääräisen tyky-iltapäivän. 

Pystymme puuttumaan entistä aikaisemmassa vaiheessa työntekijöidemme jaksamiseen – siis jo ennen kuin sairauspoissaoloja on alkanut tulla. 

Työterveyshoitaja on pystynyt kyselyjen perusteella kontaktoimaan riskiryhmään kuuluvia. Kahdessa työyksikössä työkykykoordinaattori on pitänyt työpaikan parempaan vuorovaikutukseen liittyvän työpajan.

ttl-ennenkuin_sonka_artikkelikuva_890x467

Kuvassa: Ylä-Savon soten työkykykoordinaattori Anne Roponen. 

Mitä olette saavuttaneet ja oppineet?  

Monilla sote-alan ammattilaisilla on kova halu takaisin töihin esimerkiksi uupumuksen jälkeen. Helposti tulee kuitenkin uusi romahdus, jos palaa liian nopeasti täyteen työaikaan.

Työterveysneuvotteluissa toppuuttelemme työntekijöitä ja kerromme yhdessä työterveyslääkärin kanssa, mitä riskejä liittyy liian aikaiseen työhön paluuseen. Voi olla tarpeen esimerkiksi työskennellä pari kuukautta osasairauspäivärahan turvin osa-aikaisessa työssä.

Suosimme myös erilaisia keventäviä järjestelyjä, kuten osa-aikatyötä ja korvaavaa työtä eri tehtävissä. Myös yötyö voidaan rajata pois väliaikaisesti.

Mitä haluat sanoa muille työpaikoille?

On tärkeää tukea työntekijöiden jaksamista kaikin tavoin alasta riippumatta.

Kun työntekijä jää sairauspoissaololle, olemme jo myöhässä. Esihenkilötyöhön ja työterveyshuoltoyhteistyöhön on saatava sellaisia keinoja, että psyykkiseen työkykyyn saadaan tukea entistä aikaisemmin. 

Työpaikkaselvitykset ja niihin liittyvät kyselyt ovat yksi tapa saada arvokasta tietoa henkisen jaksamisen tuen tarpeesta.