- Etusivu
- Mielenterveyden työkalut
- Miten voit? -työhyvinvointitesti
- Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle
- Työkykyjohtamisen tilannekuva
- Palautumislaskuri
- Sote-alan palautumislaskuri
- Työpaikan resilienssityökalusarja
- Päihdeohjelmatyökalu
- Liikettä työn mukaan
- Aivotyökartoitus
- Toimintamalli työterveysyhteistyöhön
- Hyvän mielen työpaikka -materiaali esihenkilöille
- Mieli ja työn muokkaus -materiaali
- Työuran uurtaja -materiaali
- Autamme alkuun
- Inhimillinen työelämä
- Ajankohtaista
Vähemmän kuormitusta, enemmän hyvinvointia – lue Päijät-Soten tarina
Palautumista ja kohtuullisuutta työpäiviin
Työhyvinvointikysely kertoi, että Päijät-Soten henkilöstö ei palaudu riittävästi. Ergonomiavalmentaja Sirpa Silventoinen kuvailee, miten työyhteisössä vähennettiin kuormitusta, jota syntyy työväkivallan kokemuksista ja muista vaativista hoitotyön tilanteista.
Miksi päätitte tarttua toimeen mielenterveyden vahvistamiseksi työpaikalla?
Hoitotyö on vaativaa. Se edellyttää vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä päätöksentekokykyä muuttuvissa tilanteissa. Kuormittuneena toimiminen lisää tutkitusti riskejä, joista voi koitua haittaa ja vaaratilanteita.
Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on meille tärkeää, sillä hyvinvoivana ja riittävästi palautuneena työntekijät pystyvät hyödyntämään persoonaansa ja ammattitaitoaan kokonaisvaltaisesti. Sillä on selvä yhteys hoidon laatuun ja työturvallisuuteen.
Psykososiaalinen kuormitus aiheuttaa pitkittyessään stressiä ja univaikeuksia sekä johtaa sairauspoissaoloihin. Meillä on kasvava tarve pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, sillä se tuo pitovoimaa ja vetovoimaa alalle.
Mitä olette muuttaneet työpaikan arjessa?
Työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen merkitystä on korostettu järjestämällä aiheesta teematunteja. Yksi suosituimmista on ollut aivotyön ergonomia -työpaja.
Työpajoissa pienryhmät ovat saaneet tehtäväkseen pohtia työssä innostavia ja toisaalta aivoja kuormittavia asioita. Työyhteisöt ovat päässeet itse innovoimaan keinoja, joilla aivotyön kuormitusta saadaan vähennettyä. Keskittymistä vaativille tehtäville on järjestetty rauhallisia työskentelytiloja, ja tiedonkulkua on tehostettu esimerkiksi ilmoitustauluja selkiyttämällä.
Myös omiin rajoihin on kiinnitetty enemmän huomiota. “Pärjään yksinkin” -mentaliteetin riskit on tunnistettu. Vaativiin tilanteisiin on menty pareittain, ja haasteellisista asiakastilanteista on keskusteltu yhdessä. Näillä toimenpiteillä on parannettu työväkivallan hallintaa.
Kuvassa: Päijät-Soten ergonomiavalmentaja Sirpa Silventoinen.
Mitä olette saavuttaneet ja oppineet?
Työyhteisöt ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan kehittämistoimenpiteitä: on alettu kiinnittää enemmän huomiota työtehtävien ja tavoitteiden kohtuullisuuteen sekä työn suunnitteluun.
Olemme lisänneet työyhteisöjen tietoisuutta siitä, että meistä jokainen on omanlaisensa yksilö. Tämän vuoksi kuormitumme erilaisista asioista työpäivän aikana.
Voimavaratekijöistä keskusteleminen on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Mitä haluatte sanoa muille työpaikoille?
Pitäkää toimintamallit joustavina ja resursoikaa työhyvinvoinnin asiantuntijoihin sekä valmentajiin.
Asiantuntijoiden täytyy jalkautua esihenkilöiden ja työyhteisöjen tueksi kehittämään toimintamalleja, jotka tukevat työssä jaksamista ja mielen hyvinvointia.