- Etusivu
- Mielenterveyden työkalut
- Miten voit? -työhyvinvointitesti
- Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle
- Työkykyjohtamisen tilannekuva
- Työn voimavarat ja kuormitustekijät -työpaja
- Palautumislaskuri
- Sote-alan palautumislaskuri
- Työpaikan resilienssityökalusarja
- Päihdeohjelmatyökalu
- Liikettä työn mukaan
- Aivotyökartoitus
- Toimintamalli työterveysyhteistyöhön
- Hyvän mielen työpaikka -materiaali esihenkilöille
- Mieli ja työn muokkaus -materiaali
- Työuran uurtaja -materiaali
- Autamme alkuun
- Inhimillinen työelämä
- Tarinoita työkalujen käytöstä
- Asiantuntijat äänessä
- Mitä on inhimillinen työ – ja miten sitä voidaan tukea työpaikoilla?
- 10 kysymystä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä työpaikoilla
- Pitovoimaa sote-alan työpaikoille – henkilöstö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen
- Asiantuntijaryhmä: Yhteisöllisyyden vahvistaminen ruokkii tuottavuutta
- Ajankohtaista
- Mielenterveyden työkalut
- Miten voit? -työhyvinvointitesti
Mitä?
Testin avulla kartoitat oman työhyvinvointisi tilanteen ja saat neuvoja oman tilanteen ylläpitoon ja parantamiseen. Testin tulos näkyy vain vastaajalle itselleen.
Kenelle?
Työssä käyville, yrittäjille tai itsensä työllistäjille . Testi on suunnattu itsenäiseen käyttöön, mutta työyhteisö voi yhdessä sopia testin käyttämisestä.
Hyödyt?
Testin avulla ymmärrät omaa tilannettasi paremmin ja saat konkreettisia vinkkejä parempaan työelämään.
Miten muut ovat vastanneet?
Halutessasi voit verrata omia testituloksiasi muiden vastauksiin Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
Voit tarkastella vastauksia muun muassa toimialan, iän, sukupuolen tai koulutustaustan mukaan. Palvelussa tuloksia esitetään koko aineistosta siten, että vastaajia ei voida tunnistaa.
Vinkkejä testin hyödyntämiseen
Kaipaatko ideoita ja ohjeita testin hyödyntämiseen yksin, kahden kesken tai yhdessä tiimin kanssa?
-
Testissä käytetyt työhyvinvointiin liittyvät käsitteet
-
Työn imu
Myönteinen työssä koettu korkean vireystason tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä.
Työtyytyväisyys
Työn imua matalamman vireystilan myönteinen tunnetila, joka on seurausta myönteisistä arvioista koskien omaa työtä ja työkokemuksia
Työriippuvuus
Korkea mutta kielteiseksi koettu vireystila, ja pakkomielteinen ja hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja, niin että se häiritsee muuta elämää ja on terveysriski.
Työuupumus
Matala kielteinen vireystila ja pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.
Työssä tylsistyminen
Alentunut kielteinen vireystila, joka ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.
Työkykyyn vaikuttaa moni asia
Miten voit? -työhyvinvointitestissä tarkastellut kokemukset ovat yhteydessä työkykyyn. Erityisesti työn imun tiedetään vaikuttavan myönteisesti työkykyyn, kun taas pitkälle edennyt, hoitamaton työuupumus voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.
Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.
-
-
Miten voit? -työhyvinvointitestin tausta
-
Testissä työhyvinvointia arvioidaan sen mukaan, millaisia tunteita koet työhösi liittyen ja millaiseksi koet työhösi liittyvän vireystasosi.
Näiden ulottuvuuksien yhdistelmä kertoo myönteisestä tai kielteisestä työhyvinvoinnin kokemuksesta. Myönteisiä kokemuksia ovat työn imu ja tyytyväisyys työhön, kun taas työuupumus, tylsistyminen työssä ja työriippuvuus ovat kielteisiä (Warrin 1990).
Kyselyssä mitattujen työhyvinvointia kuvaavien eri ulottuvuuksien luokittelu liikennevalomallin mukaan perustuu Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa kerättyyn aineistoon, joka edustaa suomalaista työikäistä väestöä. Saamasi tulos perustuu siis suomalaisten työntekijöiden vastaavien työhyvinvointikokemusten yleisyyteen.
Väestökyselyn tutkimusaineisto kerättiin marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana, ja siihen osallistui 1593 henkilöä.
-
-
Lähteet
-
- Työn imu: Schaufeli, W. B., Shimazu, A., Hakanen, J. J., Salanova, M., & De Witte, H. (2019). An ultra-short measure for work engagement: The UWES-3. Validation across five countries. European Journal of Psychological Assessment. 35, 4, 577-591.
- Työtyytyväisyys: Esim. Wanous, J. P., Reichers, A. E., & Hudy, M. J. (1997). Overall job satisfaction measures: How good are single-item measures? Journal of Applied Psychology, 82, 247–252.
- Työriippuvuus: Andreassen, C. S., Griffiths, M. D., Hetland, J., & Pallesen, S. (2012). Development of a work addiction scale. Scandinavian Journal of Psychology, 53, 265-272.
- Työuupumus:
- Schaufeli, W. B., Desart, S., & De Witte, H. (2020). Burnout Assessment Tool (BAT) — development, validity, and reliability. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17:9495.
- Hakanen, J.J., Kaltiainen, J. (2022). Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT)-menetelmällä. Työterveyslaitos: Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/145527.
- Työssä tylsistyminen: Reijseger, G., Schaufeli, W. B., Peeters, M. C. W., Taris, T. W., van Beek, I., & Ouweneel, E. (2013). Watching the paint dry at work: psychometric examination of the Dutch Boredom Scale. Anxiety, Stress, & Coping, 26, 508-525.
- Työkyky: Tuomi, K., Ilmarinen, J., Martikainen, R., Aalto, L., & Klockars, M. (1997). Aging, work, life-style and work ability among Finnish municipal workers in 1981-1992. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 23 Suppl 1, 58-65.
-
Asiantuntijat
Tutkimusprofessori Jari Hakanen ja erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos
Autamme maksutta alkuun työkalun käytössä
Palaute ja lisätiedot
mielenterveyden.tyokalupakki@ttl.fi