Käyttötarkoitus:  Selvitä nopeasti oman työhyvinvointisi tilanne. Testi sisältää väittämiä, jotka liittyvät työssä koettuihin tuntemuksiin ja toimintamalleihin. Vastattuasi väittämiin saat tutkittuun tietoon perustuvan palautteen. 

Kenelle: Työssä käyvä, yrittäjä tai itsensä työllistäjä . Testi on suunnattu itsenäiseen käyttöön, mutta työyhteisö voi yhdessä sopia testin käyttämisestä esimerkiksi TyHy-päivän yhteydessä tai osana työkyvyn tuen prosesseja.  Testin tulos näkyy vain vastaajalle itselleen. 

Kesto: 5 minuuttia  

Voit vastata kyselyyn täysin anonyymisti. Kyselyn lopussa sinulta kysytään muutamia taustatietoja, kuten toimiala ja syntymävuosi. Niihin vastaaminen on vapaaehtoista. Surveypalin kysely-ympäristö kerää vastaajan IP-osoitteen seitsemän päivän ajaksi, mutta ei luovuta tätä tietoa Työterveyslaitokselle. Työterveyslaitos saa käyttöönsä vain ne tiedot, jotka kysytään sinulta itseltäsi kyselyssä sekä vastaamiseen käytetyn ajan. Työhyvinvointitestin vastaukset kerätään säännöllisesti talteen ja niitä analysoidaan.

Aloita työhyvinvointitesti

  • Miten muut ovat vastanneet? Tarkastele työhyvinvointitestin aineistoa Työelämätieto-palvelussa

    • Halutessasi voit verrata omia testituloksiasi muiden vastauksiin Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa. Voit tarkastella vastauksia muun muassa toimialan, iän, sukupuolen tai koulutustaustan mukaan. Palvelussa tuloksia esitetään koko aineistosta siten, että vastaajia ei voida tunnistaa.

      Tutustu aineistoon

  • Testissä käytetyt työhyvinvointiin liittyvät käsitteet

    • Työn imu

      Myönteinen työssä koettu korkean vireystason tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä.

      Työtyytyväisyys

      Työn imua matalamman vireystilan myönteinen tunnetila, joka on seurausta myönteisistä arvioista koskien omaa työtä ja työkokemuksia

      Työriippuvuus

      Korkea mutta kielteiseksi koettu vireystila, ja pakkomielteinen ja hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja, niin että se häiritsee muuta elämää ja on terveysriski.

      Työuupumus

      Matala kielteinen vireystila ja pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.

      Työssä tylsistyminen

      Alentunut kielteinen vireystila, joka ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.

      Työkykyyn vaikuttaa moni asia 

      Miten voit? -työhyvinvointitestissä tarkastellut kokemukset ovat yhteydessä työkykyyn. Erityisesti työn imun tiedetään vaikuttavan myönteisesti työkykyyn, kun taas pitkälle edennyt, hoitamaton työuupumus voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

      Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

  • Miten voit? -työhyvinvointitestin tausta

    • Testissä työhyvinvointia arvioidaan sen mukaan, millaisia tunteita koet työhösi liittyen ja millaiseksi koet työhösi liittyvän vireystasosi.

      Näiden ulottuvuuksien yhdistelmä kertoo myönteisestä tai kielteisestä työhyvinvoinnin kokemuksesta. Myönteisiä kokemuksia ovat työn imu ja tyytyväisyys työhön, kun taas työuupumus, tylsistyminen työssä ja työriippuvuus ovat kielteisiä (Warrin 1990).

      Kyselyssä mitattujen työhyvinvointia kuvaavien eri ulottuvuuksien luokittelu liikennevalomallin mukaan perustuu Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa kerättyyn aineistoon, joka edustaa suomalaista työikäistä väestöä. Saamasi tulos perustuu siis suomalaisten työntekijöiden vastaavien työhyvinvointikokemusten yleisyyteen.

      Väestökyselyn tutkimusaineisto kerättiin marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana, ja siihen osallistui 1593 henkilöä.

  • Lähteet

      • Työn imu: Schaufeli, W. B., Shimazu, A., Hakanen, J. J., Salanova, M., & De Witte, H. (2019). An ultra-short measure for work engagement: The UWES-3. Validation across five countries. European Journal of Psychological Assessment. 35, 4, 577-591.
      • Työtyytyväisyys: Esim. Wanous, J. P., Reichers, A. E., & Hudy, M. J. (1997). Overall job satisfaction measures: How good are single-item measures? Journal of Applied Psychology, 82, 247–252.
      • Työriippuvuus: Andreassen, C. S., Griffiths, M. D., Hetland, J., & Pallesen, S. (2012). Development of a work addiction scale. Scandinavian Journal of Psychology, 53, 265-272.
      • Työuupumus: Schaufeli, W. B., Desart, S., & De Witte, H. (2020). Burnout Assessment Tool (BAT) — development, validity, and reliability. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17:9495.
      • Työssä tylsistyminen: Reijseger, G., Schaufeli, W. B., Peeters, M. C. W., Taris, T. W., van Beek, I., & Ouweneel, E. (2013). Watching the paint dry at work: psychometric examination of the Dutch Boredom Scale. Anxiety, Stress, & Coping, 26, 508-525.
      • Työkyky: Tuomi, K., Ilmarinen, J., Martikainen, R., Aalto, L., & Klockars, M. (1997). Aging, work, life-style and work ability among Finnish municipal workers in 1981-1992. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 23 Suppl 1, 58-65.