Opetusalan työhön liittyvät ongelmat, kuten opettajien jaksaminen, työkuorman kasvu ja oppimistulosten heikkeneminen, ovat viime vuosina olleet näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ratkaisuja tarvitaankin pikaisesti niin päättäjien taholta kuin yksittäisten työyhteisöjenkin tasolla.
Opetusalalla kognitiivista kuormitusta aiheuttavat erityisesti jatkuva huomion siirtäminen ja keskeneräiset asiat
Työn kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn vaatimuksia laajasti kartoittavaan Työterveyslaitoksen aivotyökyselyyn on vuosien 2020–2022 aikana vastannut suuri joukko opetusalalla opetus- ja muissa tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä ja esihenkilöitä. Vastausten perusteella kuormittavia aivotyön vaatimuksia ovat varsinkin jatkuva huomion siirtäminen ja keskeneräiset asiat. Nämä kuormittavat yli 80 % vastaajista vähintään jonkin verran ja neljäsosaa erittäin paljon.
Päiväkodeissa ja peruskouluissa yleisimmiksi kuormitustekijöiksi nousevat lisäksi melussa työskentely, kiire ja tehtävän keskeytyminen. Nämä kuormittavat käytännössä jokaista vähintään jonkin verran ja yli kolmasosaa vastaajista erittäin paljon. Kouluissa melua voi olla kaikkialla: luokkahuoneissa, käytävillä ja ruokalassa. Myös opettajanhuone saattaa usein olla hälyinen. Liian suuret luokkakoot vaikuttavat opetustyön arkeen ja synnyttävät kiireen tuntua. Tehtävät keskeytyvät, koska oppilaiden vuorovaikutustilanteissa syntyy jatkuvasti odottamattomia tapahtumia. Asiat jäävät myös roikkumaan keskeneräisinä, koska yksin luokkaansa ohjastavan opettajan on pakko jatkuvasti siirtää huomiotaan tilanteesta seuraavaan.
Myös ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kuormittavat yleisesti jatkuva huomion siirtäminen ja keskeneräiset asiat. Erityisenä kuormitustekijänä nousee esiin lisäksi ristiriitaisilla tai puutteellisilla ohjeilla toimiminen. Ristiriitoja syntyy esimerkiksi päällekkäisistä tai jatkuvasti muuttuvista ohjeista. Monissa tilanteissa epäselvyyttä aiheuttaa myös se, ettei yhteisiä ohjeita tai toimintatapoja ole lainkaan sovittu. Puutteita on usein erityisesti viestintäkanavien, tilojen käytön ja kokouskäytäntöjen ohjeisiin liittyen.
Suuri työmäärä on työn sujuvuuden keskeisin este opetusalalla
Aivotyökyselyn yhteydessä vastaajat pääsivät myös vapaasti kuvailemaan, millaiset tekijät heidän mielestään erityisesti haittaavat työn sujuvuutta opetusalalla. Yli 1600 työntekijän ja esihenkilön näkemyksistä koostuvassa avovastausaineistossa suurimmiksi työn sujuvuuden esteiksi opetusalalla nähtiin työmäärä, suuret opetusryhmät ja kiire. Työntekijöiden vastauksissaan esiin nostamat keskeiset sisällöt on alla tiivistetty kuvamuotoon (Kuvat 1).
Keskeisimmät työn sujuvuuden esteet kumpuavat siitä, että työmäärä on liian suuri suhteessa työntekijöiden määrään. Opetusalalla tarvitaan siis kipeästi lisää työntekijöitä, jotta opetustyötä voi tehdä tuloksellisesti. Pulaa ei ole vain opettajista vaan myös kouluavustajista, kuraattoreista ja psykologeista. Luokkakoot kasvavat, oppilaiden taustat ovat yhä moninaisempia, heidän kielitaitonsa vaihtelee ja yhä useampi tarvitsee erityistä tukea. Riittävä, moniammatillinen työvoima kouluissa on perusedellytys laadukkaalle opetukselle, opettajien jaksamiselle ja koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. On päättäjien tehtävä varmistaa, että tämä perusta on kunnossa.
.png?width=4245&height=3821&name=MicrosoftTeams-image%20(6).png)
Kuva 1. Opetusalalla työskentelevien työntekijöiden näkemyksiä keskeisistä työn sujuvuuden esteistä. Voit ladata kuvan pdf-muodossa omaan ja työyhteisösi käyttöön tästä.
Työtä voidaan kehittää myös yksittäisen työyhteisön tasolla
Vaikka työtä kehittämällä ei voida korvata puuttuvaa henkilöstöä, voidaan oikein kohdennetuilla kehittämistoimenpiteillä kuitenkin keventää työntekijöiden ja esihenkilöiden kuormaa. Kouluissa ja työyhteisöissä voidaan parantaa työoloja ja työn tekemisen käytäntöjä siten, että aivotyön turhat kuormittajat saadaan kuriin ja työn sujuvuus paranee. On myös tärkeä varmistaa, että työaikaa riittää työn tärkeisiin ja innostaviin ydintehtäviin.
Aivotyökyselyssä nousi esiin lukuisia kognitiivisia kuormitustekijöitä, joihin voidaan työyhteisössä yhteisvoimin lähteä kehittämään ja kokeilemaan ratkaisuja. Tukena ratkaisujen kehittämisessä voi käyttää esimerkiksi Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi -tietopankkia, joka sisältää vinkkejä ja ratkaisuehdotuksia erityisesti häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan vähentämiseen. Tietopankin ratkaisut on kehitetty toimistotyön näkökulmasta, joten opettajien työssä ne ovat parhaiten sovellettavissa opetustilanteiden ulkopuolella.
Aivotyökyselyn yhteydessä opetusalan työntekijät pääsivät myös itse vapaasti kuvailemaan ratkaisuja, joilla työn sujuvuutta voitaisiin parantaa. Ehdotuksissa korostuvat työtehtävien selkeämpi rajaaminen, maltillisemmat ryhmäkoot ja työn suunnittelu siten, että myös opetustyön ulkopuolisille työtehtäville on varattu riittävästi aikaa. Nämä ovat työn sujuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta tärkeitä teemoja, joista tulee keskustella työyhteisössä konkreettisella tasolla. Työntekijöiden vastauksissaan esiin nostamat keskeiset ratkaisuehdotukset on alla tiivistetty kuvamuotoon (Kuvat 2).
-1.png?width=4154&height=3740&name=MicrosoftTeams-image%20(13)-1.png)
Kuva 2. Opetusalalla työskentelevien työntekijöiden näkemyksiä ratkaisuista, joilla työn sujuvuutta voitaisiin parantaa. Voit ladata kuvan pdf-muodossa omaan ja työyhteisösi käyttöön tästä.
Työntekijöiden ratkaisuehdotuksista on lisäksi tiivistetty neljä tietokorttia, joiden avulla työpaikalla voidaan yhdessä pysähtyä tarkastelemaan tiettyä teemaa siitä keskustellen ja asioista sopien (Kuvat 3–6). Tietokorteissa keskitytään työn hyvään suunnitteluun, ohjeisiin ja toimintatapoihin, tiedonkulkuun sekä johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Tietokortteja voidaan työyhteisöissä käyttää esimerkiksi kehittämispäivän yhteydessä tai muissa yhteisissä kokouksissa keskustellen tietokortin pohjalta siitä, millaisia ratkaisuja omassa työyhteisössä voitaisiin kokeilla ja ottaa käyttöön.
-1.png?width=1000&height=1223&name=MicrosoftTeams-image%20(8)-1.png)
Kuva 3. Työn hyvä suunnittelu korostuu keskeisenä ratkaisuna työn sujuvuuden ongelmiin opetusalalla. Voit ladata tietokortin pdf-muodossa omaan ja työyhteisösi käyttöön tästä.
Kuva 4. Hyvät ohjeet ja toimintatavat korostuvat keskeisenä ratkaisuna työn sujuvuuden ongelmiin opetusalalla. Voit ladata tietokortin pdf-muodossa omaan ja työyhteisösi käyttöön tästä.
Kuva 5. Hyvät tiedonkulku korostuu keskeisenä ratkaisuna työn sujuvuuden ongelmiin opetusalalla. Voit ladata tietokortin pdf-muodossa omaan ja työyhteisösi käyttöön tästä.
Kuva 6. Hyvät johtaminen ja esihenkilötyö korostuvat keskeisenä ratkaisuna työn sujuvuuden ongelmiin opetusalalla. Voit ladata tietokortin pdf-muodossa omaan ja työyhteisösi käyttöön tästä.
Olemme viime vuosina myös toteuttaneet opetusalan työpaikoilla laajoja kehittämishankkeita, joiden kokemusten pohjalta olemme tiivistäneet oheiset tarkistuslistat. Tarkistuslistojen avulla työyhteisössä voidaan yhdessä keskustella kognitiivisen ergonomian kehittämisteemoista kirjaten samalla yhteiset ajatukset ja sopimukset muistiin. Tarkistuslistoja voi käyttää joko verkkolomakkeilla, joilla pääsette täyttämään listan ja tilaamaan vastaukset valitsemaanne sähköpostiosoitteeseen tai vaihtoehtoisesti tulostamalla pdf-muodossa olevat tarkistuslistat.
Tarkistuslistoista seitsemän ensimmäistä on tarkoitettu yhteisen keskustelun yhteydessä käytettäviksi:
- Vähennämme häiriöitä työtiloissa (pdf-muotoinen lista tästä)
- Hallitsemme tietotulvaa yhdessä (pdf-muotoinen lista tästä)
- Huolehdimme riittävistä tauoista (pdf-muotoinen lista tästä)
- Työntekijänä otan käyttöön aivotyön hyvät toimintatavat (pdf-muotoinen lista tästä)
- Keskustelemme aivotyöstä yhdessä opiskelijoiden kanssa (pdf-muotoinen lista tästä)
- Vähennämme kognitiivista kuormaa opetustilanteissa (pdf-muotoinen lista tästä)
- Kevennämme kuormaa etätöillä (pdf-muotoinen lista tästä)
Lisäksi kolme tarkistuslistaa on tarkoitettu opetusalalla esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevien käyttöön yksin tai yhdessä muiden esihenkilöiden kanssa:
- Esihenkilönä mahdollistan onnistuneen kehittämisen (pdf-muotoinen lista tästä)
- Esihenkilönä voin vähentää työntekijöiden tietotulvaa (pdf-muotoinen lista tästä)
- Johtajana pidän hyvän aivotyön asiaa esillä (pdf-muotoinen lista tästä)
Työterveyslaitos on aktiivisesti mukana kehittämässä työtä opetusalalla
Olemme Työterveyslaitoksessa viimeisen kahden vuoden aikana osallistuneet aivotyön kehittämiseen opetusalalla muun muassa osana STM:n rahoittamaa TYÖ2030-ohjelmaa. Olemme toteuttaneet Aivotyökyselyn yhteistyössä OAJ:n kanssa ja järjestäneet useissa organisaatioissa Aivotyökoulutuksia sekä Aivotyöagenttivalmennuksia, joissa yksittäiset aivotyöstä kiinnostuneet työntekijät ovat saaneet työkaluja oman sekä koko työyhteisönsä työn sujuvuuden parantamiseen. Olemme auttaneet kouluja muun muassa kokouskäytäntöjen laatimisessa sekä keskustelleet viestintävälineiden käyttöön ja yhteistyöhön liittyvistä käytännöistä ja etsineet keinoja vähentää työympäristön kuormittajia. Samalla olemme itse oppineet paljon.