Mitä voimme oppia ICT-alan yrityksiltä?
TYÖ2030, Duunitori ja Great Place to Work yhteinen juttusarja osa 1
Syväsukellus ICT-alan edelläkävijyyteen
Teknologia-alan alan yritykset valloittavat kärkisijoja kasvu sekä työnantajamaineen ranking-listoilla ja bränditutkimuksessa. Mikä mahdollistaa toimialan kasvua ja tekee alan yrityksistä houkuttelevan osaajille ja edelläkävijän maineen muihin toimialoihin verrattuna?
TYÖ2030-ohjelma toteutti laajan MEADOW*-tutkimuksen, jossa selvitettiin työnantajien näkemyksiä työelämän eri osa-alueista. Tutkimus otti erilliseen tarkasteluun ohjelmistoalan yritykset alan edelläkävijyyden takia. Erillistarkastelun avulla haluttiin kurkistaa siihen, millaisia toimintatapoja “Suomen eturivin toimialalta” löytyy.
Neliosainen juttusarja “Mitä voimme oppia ICT-alan yrityksiltä?” on toteutettu yhteistyössä TYÖ2030-ohjelman, Duunitorin ja GPTW:n kanssa. Toimijat haluavat edistää hyvien käytäntöjen leviämistä suomalaisessa työelämässä. Juttusarja kokoaa MEADOW-tutkimuksen tärkeimmät löydökset ja yhdistää niihin Duunitorin ja Great Place to Workin asiantuntemusta sekä alan yrityksien haastatteluista saatuja tietoja. Eri toimialoilla on kaikilla paljon vahvuuksia sekä kipukohtia. Tähän juttusarjaan kootut ICT-alan vahvuudet tarjoavat näkökulmia ja inspiraatiota työelämän kehittäjille.
Utelias ja kokeileva kulttuuri yhdistää edelläkävijöitä
Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto tunnistaa ICT-alan yrityksissä useita selittäviä tekijöitä, jotka antavat nostetta niiden maineelle.
”Toimiala on nuori verrattuna esimerkiksi perinteiseen teollisuuteen ja julkisen sektorin toimijoihin. Siitä seuraa, että alan johtamisfilosofia perustuu 2000-luvun maailmankuvaan.
Yrityksissä korostuu itseohjautuvuus, yhdessä kehittäminen ja ketterät innovaatioprosessit. Uuden kehittämiseen ei perusteta funktioita tai työtiloja, vaan kehittymistä tapahtuu osana jokapäiväistä tekemistä”, Lauri kiteyttää.
Toimialalle on kasvava imu ja yrityksissä käydään kovaa kilpailua parhaista osaajista. Hyvästä maineesta on tullut todellinen kilpailuvaltti. Great Place to Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvist mukaan ilmiö näkyy käytännössä siten, että ammattilaiset valitsevat organisaatiot eikä päin vastoin. Työn merkityksellä ja vaikuttavuudella on aidosti väliä työpaikan valinnassa. ”Monille lähtökohtana on se, että työpaikan ja siellä tehtävien projektien on oltava linjassa oman arvomaailman kanssa.”
ICT-alan yrityksissä tehdään paljon työntekijöiden hyvinvoinnin ja viihtymisen eteen. ”Henkilöstöstä välittäminen ei ole sanahelinää vaan näkyvä tapa toimia läpi koko yrityksen”, Katriina jatkaa.
Muita tunnistettavia tekijöitä ovat matala hierarkia ja joustavat johtamismallit. Perinteisen esihenkilömallin ohella on tarjolla mentoreita ja coacheja. ”Osa yrityksistä on päätynyt jopa sivuuttamaan perinteiset johtamismallit. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yrityksissä ei olisi johtajuutta”, Lauri toteaa.
Laurin mukaan ranking-listoilla menestyvissä yrityksissä toistuvat seuraavat ilmiöt - ihmisten osallistaminen ja omistajuus omasta työtä. ”Omistajuus voi tarkoittaa montaakin asiaa, kuten osakkuusjärjestelyjä ja palkitsemista. Mutta enemmän on kyse kokemuksesta. Siitä, että näkee yhteyden oman tekemisen ja koko yhteisön toiminnan välillä.”, Lauri kuvailee.
Aiempien MEADOW-analyysien mukaan henkilöstön laaja osallistaminen kehitystyöhön yhdessä monipuolisen verkostoitumisen ja digitaalisen kehittyneisyyden kanssa edistävät merkittävästi mukaan yritysten kykyä tuottaa markkinoille uusia tuotteita tai palveluja.
Laurin ja Katriinan mukaan ranking-listojen ei pitäisi olla itsetarkoitus vaan tärkeämpää on se, minkä takia joku toimija päätyy kärkeen. Ja miksi jotkut yritykset pysyvät vuosi vuodelta huippujen joukossa. ”Olennaista on, mitä muut voisivat oppia menestyvistä yrityksistä ja miten asioita voisi tehdä toisin”, he toteavat kuin yhdestä suusta.
Goforessa uskotaan läpinäkyvyyden voimaan
Digitaalisen muutoksen asiantuntija Gofore on palkittu useasti työnantajatutkimusten kärkikaartiin. Viimeksi syyskuussa julkaistussa pörssiyhtiöiden mainetukimuksessa Gofore sijoittui työantajamaineeltaan Suomen parhaaksi yhtiöksi. Henkilöstöjohtaja Sanna Hildénin mukaan kyse on pitkäjänteisestä arvoihin pohjautuvasta ja yrityksen vahvuuksiin keskittyvästä päivittäisestä työstä.
”Hyvä maineemme on paljolti sen ansiota, että kerromme läpinäkyvästi itsestämme ja henkilöstöstämme. Yhtenä esimerkkinä avoimuudestamme on oma työehtosopimuksemme, joka on ladattavissa kaikille halukkaille verkkosivuiltamme. Haluamme näkyvästi edistää palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näkemyksemme mukaan luottamus meihin syntyy juuri läpinäkyvyyden kautta. Vaikka olemme pörssiyhtiö, haluamme haastaa nykyisiä viestinnän linjauksia avoimuuden nimissä”.
Toinen tärkeä tekijä on johtajuus, joka kulkee käsi kädessä itseohjautuvuuden kanssa. Goforessa se tarkoittaa vapautta tehdä päätöksiä omasta työstään ilman että jää yksin. Johtaminen nähdään palveluna henkilöstölle niin työn kuin oman ajan hallintaan.” Olemme tehneet jo pitkään pioneerityötä työelämän kehittämisessä ja työntekijöiden eri elämäntilanteiden huomioimisessa”, Sanna korostaa.
Hildén nostaa esiin nouseva trendinä merkityksellisyyden etenkin nuorempien työntekijöiden keskuudessa. Goforessa eettiset periaatteet näkyvät sekä päätöksenteossa että käytännön tekemisessä. Yhdenvertaisuuteen, inklusiivisuuteen ja eettiseen pohdintaan liittyvät periaatteet ovat läsnä asiakastyössä ja palvelujen kehittämisessä.
”Haluamme muuttaa maailmaa paremmaksi – siihen kiteytyy paljon”, Sanna painottaa.
Vahva sisäinen kulttuuri kantaa kauas
Nitorissa uskotaan, että vahva sisäinen kulttuuri kantaa kauas. Yhtiö on menestynyt hyvin myös Great Place to Workin rankingeissä niin Suomessa kuin Euroopassa.
”Uskomme kestävään tapaan tehdä töitä, jolla tarkoitamme työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen tukemista”, Nitorin People Partner Tiina Vanala korostaa.
Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti muun muassa kyselyiden avulla. Nitorilla on esimeriksi tapana kysyä työntekijöiden kotijoukoilta, millaisena työnantajana Nitor näyttäytyy. Kotijoukoilla tarkoitetaam ketä tahansa työntekijöille läheistä henkilöä, esimerkiksi kumppania, lasta, vanhempaa, isovanhempaa, sisarusta tai ystävää. Kotijoukko-kysely kartoittaa työn ja muun elämän yhteensovittamista ja työtahdin sopivuutta yleisesti.
”Henkilöstön tyytyväisyys ja innovatiivisen kulttuurin ylläpitäminen on meille ensiarvoisen tärkeää”, Tiina korostaa.
*MEADOW (MEAsuring the Dynamics of Organizations and Work) tutkimuksen työnantajakysely toteutettiin ositettuna satunnaisotantana yli 10 henkeä työllistävien yritys- ja toimipaikkarekisteriin kuuluvien organisaatioiden keskuudessa. Ositteena käytettiin yrityksen henkilöstömäärää ja toimialaa. Otokseen kuului lähes 4 500 vastaajaa, joista noin ¾ oli yrityksiä ja ¼ julkisyhteisöjä. Tilastokeskus toteutti kyselyn verkko- ja puhelinhaastattelun yhdistelmänä. Tähän juttusarjaan poimimme yritysvastaajat, joita oli otoksessa 1106.
Lue sarjan muut osat täältä:
- Etusivu
- Tietoa ohjelmasta
- Tulevaisuusvuoropuhelu
- Työkaluja
- Huomisen johtajuus
- Työelämän tilannekuva
- Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP)
- Hyvinvointia työstä 2030-luvulla
- Kohti työtä 2030 -webinaarit
- MEADOW-tutkimus
- MEADOW ICT-alan juttusarja
- Suvujaa aivotyötä opetusalalle
- Työelämäfoorumi Suomi 2024
- Työelämätapahtumia
- Työelämän tilannekuvia
- Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu digitalisaatiosta
- Työ nyt ja tulevaisuudessa: Eväitä ajatteluun luentosarja
- Viisi ratkaisua tulevaisuuden työelämään
- Viestintä ja kampanjat