Toteutus: Julkiset hankinnat

Seinäjoen kaupungin toimeksiannosta kehitettiin julkisiin hankintoihin liittyvää työllistämisehtoa yrityslähtöisesti.

Työllistämisehdon toteutumiseen aiemmin tehdyn kehittämistyön pohjalta oli tunnistettu kolme kehitettävää asiakokonaisuutta. Näiden pariin 40 henkilön joukko erilaisia ihmisiä ilmoittautui kutsusta kokeilemaan Fast expert teams -toimintamallia. Osalle teema oli tuttu, osalle ei. FET-työskentely oli suurimmalle osalle ihan vierasta. Hankinta-asiantuntijoiden ja työllisyyspalveluasiantuntijoiden lisäksi mukaan saatiin eri toimialojen yritysten edustajia sekä yrittäjäjärjestöjen edustajia.

Varsinainen työskentely ison haasteen parissa tapahtui kolmessa tiimissä. Sen sijaan, ettei työllistämisehtoa koeta pakkona, tiimi 1 mietti keinoja työllistämisehdon houkuttelevuuteen. Voisiko vaikeasti työllistettävän palkkaaminen hankinnan kohteeseen toimia mainetekijänä ja sosiaalisen vastuullisuuden toteuttajana? Kyllä voi, koko FET-kehittäjäjoukko totesi päätöstilaisuudessa. Lisäksi työllistämisehto voi olla keino saada työvoimaa. Tiimi 2 puolestaan kokosi hajallaan olevaa tietoa helposti löydettävään muotoon. Tiedon puute ei ole ongelma, vaan se, ettei yritykset tietoa löydä. Tiimi 3 keskittyi osaamisen kohtaanto-ongelmasta johtuviin erilaisiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Kaikki ratkaisuehdotukset olivat käytännönläheisiä ja ne täydensivät hyvin toisiaan. FET-työskentelyssä on keskeistä joka viikkoiset yhteistapaamiset, joissa kokemuksia ja ideoita jaetaan.

Kehittämiseen osallistui Seinäjoen kaupungin ohella ihmisiä eri puolelta Suomea. Myös kehittämisen tulokset ovat tarkoitettu hyödynnettäväksi koko Suomeen. FET-prosessin ohjausryhmään kuuluivat Jaakko Säntti (Seinäjoen kaupunki) ja Mikko Järvilehto (Impakt Oy).

Toteutus: Monimuotoinen työelämä

Teknologiateollisuus ry hyödysi Fast Expert Teamsiä hakiessaan ratkaisuja työhön johtavaan maahanmuuttoon, osaajapulaan sekä monimuotoisuuden lisäämiseen.

Miten sujuvoitetaan maahanmuuton prosessia? Millä eri tavoilla voimme vahvistaa maahan muuttavien osallisuuden kokemusta? Miten poistetaan työllistymiseen liittyvä kielikynnys? Miten kehitetään toimivampia ja kansainvälisiä osaajia houkuttelevia rekrytoinnin tapoja? Miten työpaikan kulttuuria kehitetään yhä enemmän työllistymistä tukevaksi? Miten asenneilmapiiriä muotoillaan yhä enemmän kutsuvaksi ja mukaan ottavaksi?

Näihin kysymyksiin tuotettiin ratkaisuja yli 50 monialaisen osallistujaporukan voimin. Mukana oli teknologiateollisuuden asiantuntijoita, yliopiston tutkijoita, asiantuntijoita ja opiskelijoita, Väestöliiton ammattilaisia, yrittäjiä, ulkomailta Suomeen muuttaneita, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden asiantuntijoita, työllistymisen parissa toimivia ammattilaisia, maahanmuuttajien uravalmentajia, juristeja, sekä oppilaitosten väkeä.

Lopputuloksina saimme ideoita ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia 1) digitaaliseen ja asiakaslähtöiseen maahantulon prosessin kehittämiseen ja nopeuttamiseen, 2) osallisuuden vahvistamiseen työllistymisen ja kansalaistoiminnan kautta, 3) kielikynnyksen madaltamiseen poliittiselta, koulutusjärjestelmän, työnantajien sekä työyhteisön tasolla, 4) organisaatioiden kulttuurin ja käytänteiden kehittämiseen, 5) asenneilmapiirin muuttamiseen jossa Suomesta tehdään yhä enemmän osallisuutta tukeva ja mukaanottava yhteiskunta, 6) rekrytointikäytänteiden kehittämiseen työllistymisen vauhdittamisessa.

Teknologiateollisuus ry:n puolesta prosessia olivat luotsaamassa Jenni Pitkänen, Eero Manninen ja Tarja Ihalainen.

Toteutus: KV-opiskelijat

Suomen Kasvukäytävän Fast Expert Teams -työskentelyssä keskityttiin siihen, miten jo Suomessa olevat kv-opiskelijat pääsisivät töihin ja löytäisivät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa?

Suomen kasvukäytävän prosessin pääkysymyksen, alateemoiksi ja näkökulmiksi muotoutuivat mm. vuoropuhelu opiskelijan, yritysten ja oppilaitosten välillä mm. millaista vuoropuhelua ja vuorovaikutusta tarvitaan opiskelijan ja työpaikan välille osaamistarpeista, aidoista kohtaamisista, kouluttautumisen painopisteistä, yritysten tarpeista, opiskelijoille suunnatuista palveluista. Yhdeksi tärkeäksi teemaksi nousi myös ansaitusti yrityskulttuuri, eli millaisella tuella yritykset uskaltavat satsata ulkomaisten opiskelijoiden palkkaamiseen osaksi omaa osaajajoukkoa rakentamaan uudenlaista työkulttuuria. Yhteiskunnallisesta ilmapiiristä syntyi kuudes tulokulma - millaisten asioiden pitää muotoutua ja mahdollistua, jotta suomalainen yhteiskunta rakentuu imuvoiman päälle, eikä enää pelkästään suomalaisten yhteiskunnan lähtökohdista lähteviin tarpeeseen.

Tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä. Työryhmää edusti toimitusjohtaja Jaana Villanen, FET prosessin ohjausryhmässä olivat mukana Tapio Huttula ja Juhani Tuure. Verkostotyöhön osallistui 65 henkilöä hyvin monipuolisella ja diversiteetillä osaamisella. Mukana oli tutkijoita useammasta yliopistosta, osaajia ammattikorkeakouluista, kansanopistoista, Elyistä, TE-keskuksista, Suomen kasvukäytävästä, neljästä kaupungista, Uraohjauksesta, parista ministeriöstä, maakuntaliitoista, koulutusyrityksistä, yksittäisiä yrittäjiä, ammattiliitoista, kansainvälisen yrityksen tuotekehityksestä. Saimme mukaan myös kansainvälisiä opiskelijoita ja työttömiä työnhakijoita tuomaan omaa kokemusosaamistaan.

Mitä yhdessä syntyi koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön? Kooste pullonkauloista: Millaisilla toimenpiteillä saataisiin opiskelijat ja työnantajat kohtaamaan useammin? Ratkaisuja haettiin mm. vuorovaikutusosaamisesta: miten saada aikaan tervetulleeksi kokeminen esim. kesätöiden, harjoitteluiden, tutustumisten ja uratyöohjauksen avulla (hitrate), Uudenlaisia verkostoja rakentamalla saadaan kohtaamisia tietoisemmin aikaan. Kiinnostava oli myös sosiaalisen vastuullisuuden nouseminen yhdeksi ytimeksi: Miten mittaamme sosiaalisen vastuullisuuden määrää, monimuotoisuutta, rekrytointien hakijoiden laadullista osaamista, asiakkuusymmärrystä? Iso osa muutoksesta on tapahduttava asenteiden tasolla.

Toteutus: Täsmätyökykyisten työllistyminen

Hämeenlinnan kaupunki ja VATES-säätiö ennakoivat tulevaa ja etsivät ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin, jotteivat täsmätyökykyiset työnhakijat putoaisi kuntien ja hyvinvointialueiden väliin, kun tarvitaan tukea sekä työllistymisessä että muuta tukea.

Verkoston ydinkeskusteluihin muodostettiin pääkysymyksestä useita näkökulmia, joista osa kuoli matkan varrella, mutta elinvoimansa osoittivat mm.täsmätyökylyisten työllistämisen teemat ja täsmätyökykyisen työnhalun palveluprosessikuvaus, mietimme vuorovaikutuksen laatua, kun asiakas siirtyy palvelusta toiseen, työnhakijan tuki työnhakuvaiheessa ja rinnallakulkijuuden vahvistaminen, työnantajan tuki samassa vaiheessa - myytin murtamisen talkookutsu, Onnistuneen palvelun mallintaminen ja sen tavoitteen asetanta ja mittaaminen, työkyvyn arviointi, sosiaalityön ja kuntakokeilun kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palvelukartta. Näistä syntyi kaikista joko ratkaisuja tai hyviä kokonaisnäkemyksiä jatkotyöstön tueksi. Erityisen paljon kiitosta sai se, että kaikkea yhdessä rakennettua voi heti lähteä viemään jokainen eteenpäin. Monet nostot pääsevät myös TE24 ja TE25 valmisteluun hyviksi kehittämispeileiksi.

Verkostomme kasvoi alkumetreillä nopeassa aikataulussa lähes 70 hengen voimin toimivaksi ajatteluhautomksi. Tärkeää oli, että saimme mukaan työttömiä työnhakijoita kokemusosaajiksi, että saimme matkan varella erilaista kokemuspeiliä pohdintoihimme. Verkoston 69 osallistujaa tulivat: Luotsista, erilaisista koulutusyrityksistä, hyvinvointialueiden ja työllistämiskokeiluiden alueilta monen kunnan sisältä, 4H:sta, koulutuskuntayhtymistä, Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan seuduilta, kaupungeista, Vates-säätiöstä, Omahämeen TYPistä, ammattiopistoista, THL:stä, pienistä yrityksistä ja yksinyrittäjiäkin oli mukana useampi.

Tilaajana toimi Hämeen seutu / OmaHäme sekä Vates-säätiö. Kiitos yhteistyöstä Anne Kallio (Vates), Ruut Uurtimo (Vates) Minna Tuominen (MinnaTuominenCoaching),Mari Toivonen ja Tarleena Rantanen (Hämeen seudun kuntakokeiluista ja hyvinvointialueelta).

Toteutus: Hybridityö

TYÖ2030 -ohjelman FET-pilottiprosessissa 80 hengen asiantuntijaverkosto pureutui työelämän kehittämiskysymyksiin erityisesti hybridityön näkökulmasta.

Ratkaisutiimien kysymykset ja syntyneet tuotokset (22.6.2021):

Lue loppuraportti: Työ sulaa ja muuttaa muotoaan – Hybridityön mahdollisuudet (pdf).

Toteutus: FET-toimintamalli

TYÖ2030-ohjelmassa järjestettiin FET, jossa asiantuntijat ratkoivat itse FET-toimintamalliin ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Lue raportti (13.12.2021): FET- Nopeat asiantuntijatiimit

Ratkaisutiimien materiaalit:
↑   takaisin ylös