TYÖ2030, Duunitori ja Great Place to Work yhteinen juttusarja osa 3
ICT-alalla tehdään laajasti sisäistä yhteistyötä
Neliosainen juttusarja “Mitä voimme oppia ICT-alan edelläkävijäyrityksiltä?” on toteutettu yhteistyössä TYÖ2030-ohjelman, Duunitorin ja GPTW:n kanssa. Toimijat haluavat juttusarjan avulla edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja ristiinpölyttämistä eri toimialojen välillä.
Juttusarjan edellinen osa kuvasi sitä, miten ohjelmistoalalla tehdään muita toimialoja enemmän yhteistyötä asiakkaiden ja muiden arvoketjun yritysten kanssa. Tällä kertaa MEADOW-tutkimuksen* tuloksissa ja haastatteluissa pureudutaan henkilöstön rooliin toiminnan kehittämisessä, joka selvästi korostuu ohjelmistoalalla.
Ohjelmistoalan työnantajista 83 % ilmoittaa, että henkilöstö osallistuu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen liittyviin ryhmiin tai tehtäviin. Ohjelmistoalan organisaatiot ovat asiantuntijavaltaisia työpaikkoja, joissa henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen on yleisempää kuin suorittavassa työssä. ICT-alan prosenttiosuus on keskimääräistä suurempi, mutta asettuu samalle tasolle kuin muilla asiantuntijavaltaisilla toimialoilla, kuten rahoitus, vakuutus ja kiinteistöalalla sekä koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Henkilöstön kokemusten mukaan ICT alalla on enemmän mahdollisuuksia osallistua kehittämistoimintaan. Työntekijöistä 92 % ilmoitti käytännössä osallistuneensa tuotteiden ja/tai palveluiden kehittämiseen. Muilla aloilla vastaava osuus on keskimäärin 67 %. Lisäksi 85 % työntekijöistä koki, että ICT-alalla työoloja on kehitetty yhteistyössä (muut alat 53 %).
Ohjelmistoalalla sekä työnantaja että työntekijät jakavat näkemyksen, jonka mukaan henkilöstön on hyvä osallistua toiminnan kehittämiseen. ICT-alan työnantajat kokevat, että suurin hyöty laajasta yhteiskehittämisestä on tuotteiden ja palveluiden laadun parantuminen (83 %) sekä henkilöstön hyvinvoinnin lisääntyminen (80 %). Työntekijöistä alle puolet tunnistaa vastaavia hyötyjä, mutta peräti 94 % kokee, että kehittämistoiminnan seurauksena toiminta ja toimintaprosessit ovat kehittyneet. Työntekijät arvioivat kehittämistoimintaa vahvemmin omasta työstään ja sen kuormittavuudesta käsin. Esimerkiksi 59 % työntekijöistä kokee, että kehittämistoiminnan myötä myös turhan tuntuisten kokousten määrä on lisääntynyt. Toisaalta myös työnantaja voi yliarvioida kehittämistoiminnan hyötyjä.
Vaikka kehittämistoiminnalla voi olla myös negatiivisia seurauksia, ovat työnantajat ja työntekijät yhtä mieltä siitä, että yhteiskehittäminen on parantanut organisaation toimintaa – joko tuotteiden ja palveluiden laatua tai toimintaa ylipäätään.
Matala hierarkia ja työpaikan puitteet vahvistavat yhteistyötä
Matala hierarkia edistää todistetusti yhdessä tekemistä ja kehittymistä. Duunitorin seniorikonsultti Lauri Vaiston mukaan erityisesti tämä yhdistää edelläkävijäyrityksiä. ”Edellytyksenä yhteistyön sujuvuudelle on, että koko organisaatiossa vallitsee melko välitön tunnelma. Se helpottaa kanssakäymistä eri ihmisten kesken - myös organisaatiorajojen yli”, Vaisto korostaa.
Tiivistä kanssakäymistä edistää osaltaan myös yritysten työtilat. Edelläkävijäyrityksissä kiinnitetään huomioita siihen, että tilat ovat avoimia, työpisteet ovat joustavia ja yhteisille keskusteluille on varattu paikkoja. Tilojen ohella tarvitaan paljon muutakin. ”Henkilöstöllä on käytössään modernit työvälineet, ja tarjolla on monipuolisia mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. Suurimmissa organisaatioissa saattaa olla myös omia sisäisiä fasilitaattoreita, jotka auttavat ratkomaan ongelmia ja keksimään uusia tapoja toimia”.
Uusi ajattelu on tervetullutta
Edelläkävijäyritykset tarttuvat rohkeasti uuteen ja monipuolistavat palvelujaan ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi ohjelmistoyrityksillä on nykyisin tarjolla muotoilu- ja markkinointiosaamista sekä viestinnällistä osaamista, joka on aikaisemmin kuulunut kumppaneiden tontille. ”Yrityksissä mietitään ketterästi eteenpäin seuraavien vuosien näkymään ja kerrytetään saman katon alla osaamista”.
Great Place To Workin toimitusjohtaja Katriina Grönqvistin mukaan parhaimmillaan yhdessä kehittäminen käynnistyy jo siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä aloittaa työnsä. ”Hiljattain taloon tulleen näkemyksiä kuunnellaan ja hyödynnetään havaintoja toiminnan kehittämisessä”.
Edelläkävijäyrityksissä kannustetaan laatikon ulkopuoliseen ajatteluun. Ideoita jalostetaan eteenpäin eri tavoin ja käytetään uusia tapoja jalostaa tietoa. ”Henkilöstöä rohkaistaan ja kannustetaan tuomaan hulluimmatkin ideat esiin”.
Vincitissä uskotaan arvojen voimaan
Henkilöstön osallistaminen on ollut tärkeä teema Vincitissä yrityksen alusta alkaen. Yhtiön perustaja Mikko Kuitusen mukaan alkutaipaleella koko henkilöstö osallistui yhteisen unelman määrittelyyn ja suunnan rakentamiseen. Tämä pohjatyö määritteli pitkälle sen, mitä osaamista yhtiöön haettiin ja minkälaista osaamista kehitettiin edelleen.
Kun yhtiö kasvoi, korostui arvojen määrittelyjen merkitys. Oman henkilöstön vetämät arvotyöpajat vietiin läpi koko yhtiön pienryhmissä tai yksiköissä. Arvot tehtiin näkyviksi ja eläviksi kaikessa toiminnassa.
Osallistaminen on ulotettu yksilötasolle, jossa huomioidaan kunkin erilaiset tavat toimia ja vaikuttaa. ”Pyrimme löytämään kanavat, joissa itse kukin pystyy parhaiten kontribuoimaan. Kokemuksemme mukaan tällä tavoin on mahdollista saada korkea osallistuminen”, Kuitunen toteaa.
Kuitunen korostaa myös merkityksellisyyden roolia. ”On tärkeää tuoda esiin se, miten koko yhtiön sisällä ajatellaan ja mihin suuntaan ollaan menossa. Työn merkityksen tulisi kummuta yhteisestä tarinasta, jossa halutaan olla mukana.”
*MEADOW (MEAsuring the Dynamics of Organizations and Work) tutkimuksen työnantajakysely toteutettiin ositettuna satunnaisotantana yli 10 henkeä työllistävien yritys- ja toimipaikkarekisteriin kuuluvien organisaatioiden keskuudessa. Ositteena käytettiin yrityksen henkilöstömäärää ja toimialaa. Otokseen kuului lähes 4 500 vastaajaa, joista noin ¾ oli yrityksiä ja ¼ julkisyhteisöjä. Tilastokeskus toteutti kyselyn verkko- ja puhelinhaastattelun yhdistelmänä. Tähän juttusarjaan poimimme yritysvastaajat, joita oli otoksessa 1106.