TYÖ2030 tiedottaa keskiviikkona 27.4.2022
TYÖ2030-ohjelma, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Työterveyslaitos ovat toteuttaneet yhdessä Suomen historian ensimmäisen valtakunnallisen, riippumattoman Johtajuusbarometrin. Sen tavoitteena on kartoittaa nuorten aikuisten mielipiteitä johtajuudesta sekä etsiä suuntaa sille, kuinka johtajuutta tulisi kehittää, jotta tulevaisuudessa ihmiset voisivat työpaikoilla paremmin ja yritykset tuottaisivat entistä enemmän hyvinvointia ja elinvoimaa Suomeen. Kyselyssä kartoitettiin nuorten aikuisten odotuksia liittyen tulevaisuuden johtamiseen, palkkatasa-arvoon, vastuullisuusasioihin, talouden läpinäkyvyyteen ja diversiteettiin.
Johtajuusbarometriin vastasi 973 alle 40-vuotiasta aikuista ympäri Suomen.
Kyselyn alustavat tulokset julkaistiin lauantaina 23.4. Tampereella. Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat johtamiseen nykyistä ihmisläheisempää otetta, jossa vuorovaikutustaidot, joustavuus ja työhyvinvointi pääsevät arvoonsa. Johtamiskulttuuriin kaivataan tasa-arvoa ja monimuotoisuuden vaalimista. Koko barometri tuloksineen julkistetaan TYÖ2030-ohjelman uudessa työelämän keskustelutapahtumassa Työelämäfoorumi Suomi 2022 tilaisuudessa 31.8.2022 Pikku-Finlandiassa, Helsingissä.
– Vuoden alussa TYÖ2030 toteutetussa Nuoret ja johtajuus -tutkimuksessa nähtiin samanlaisia viitteitä tulevaisuuden työelämää ja johtajuutta kohtaan. Alle 30-vuotiaita nuoria inspiroi johtavassa asemassa työskentelyssä ennen kaikkea paremman tulevaisuuden luominen. Nuoret toivovat tulevaisuuden työelämältään menestyksen sijaan ihmisläheisyyttä ja merkityksellisyyttä, sekä yhteisen hyvän korostamista. Myös yhteiskunnallisiin muutoksiin tarttuminen nähdään kuuluvaksi työpaikkojen ytimeen, tiivistää TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala.
Tuoreen Johtajuusbarometrin tulosten mukaan nykyisellään nuoret aikuiset kokevat johtajuuden Suomessa edelleen hierarkkisena, vanhanaikaisena ja asiakeskeisenä. Hälyttävintä on, että jopa 93 % naisista ja 85 % miehistä on kokenut työurallaan huonoa johtamista esimerkiksi johtajan osaamattomuuden tai vuorovaikutusongelmien vuoksi. Asiaan puuttuminen on tärkeää, sillä jopa 64 % yhdisti huonoon johtamiseen negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia, kuten työuupumusta.
– Tämä suomalaisissa organisaatioissa piilevä ongelma on tuotava laajaan tietoisuuteen, jotta mahdollisimman moni yritys herää todellisuuteen tarkastelemaan omia toimintamallejaan. Uskallan väittää, että useassa yrityksessä kuvitellaan johtamisen olevan paremmalla tolalla kuin se todellisuudessa onkaan. Haluamme edistää ratkaisukeskeistä keskustelukulttuuria aiheen ympärillä ja rohkaista suomalaisia keskustelemaan avoimesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n hallituksen puheenjohtaja Mari Männistö haastaa.
Johtajuus on työelämän kehittämisen ytimessä
TYÖ2030 -ohjelma haluaa edistää yhdessä nuorten kanssa hyvinvointia lisäävää johtajuutta, joka tukee työn murroksessa ja siihen liittyvissä uudistamistarpeissa.
– Barometrin tulosten käsittely jatkuu pureutumalla entistä syvemmälle dataan. Analyysista saadaan arvokasta lisätietoa taustamuuttujiin peilaten. Samaan aikaan TYÖ2030-ohjelmassa mahdollistamme johtajuuden kehittymistä oikeaan suuntaan. On mukava huomata, että myös nuorkauppakamarit ovat aktiivisesti lähteneet tarttumaan ensimmäisiin tuloksiin ja pohtivat omissa paikallisyhteisöissään projekteja, joita voisivat tehdä aiheeseen liittyen yhteistyössä yritysten kanssa, Kulmala summaa.
Tärkeänä osana ohjelman toimintaa on johtajuusverkosto, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden johtamista, joka edistää työelämää ja luo puitteet oppimisella sekä osaamisen kehittämiselle. Verkoston toiminnan tavoitteena on mahdollistaa moniäänistä keskustelua johtajuudesta sekä innostaa ja rohkaista kaikkia johtamisuteliaita omassa kehittymisessään.
Tämän mahdollistamiseksi ohjelma toteuttaa yhdessä Filosofian Akatemian kanssa oppimisen johtamisen johtajuusfoorumin 8.6. Foorumi koko yhteen alan johtavat johtamisuteliaat keskustelemaan, kenen vastuulla oppimisen johtaminen oikeastaan on. Tilaisuudessa kuullaan, miten oppimisen johtamisen potentiaalia on parhaimmillaan hyödynnetty eri toimialoilla ja työpaikoilla, joista saa tukea ja innostusta omaan työpaikan arkeen.
– Tulevaisuuden johtajuuteen tarvitaan monenlaisia ominaisuuksia: paisti riskinottokykyä ja resilienssiä, myös empatiaa, uteliaisuutta ja luovuutta. Kaikki nämä ominaisuudet eivät aina löydy yhdestä ihmisestä, eikä niiden tarvitsekaan löytyä. Johtajuusverkoston lisäksi johtajuusbarometri on hieno mahdollisuus tukea tätä johtajuuteen liittyvää moniäänistä keskustelua kehityksen tukena sekä seurata siihen liittyvää muutosta. Johtajuus ei ole enää yhden ihmisen harteilla ja on aika tehdä näkyväksi johtajuuden monet kasvot.
Ilmoittaudu Johtajuusbarometrin julkistustilaisuuteen Työelämäfoorumissa 31.8.2022.
Tilaa alustavat tulokset sekä lopullinen barometri sähköpostiisi.
Lisätietoja
TYÖ2030-ohjelmajohtaja
Sanna Kulmala
sanna.kulmala@ttl.fi
p. 040 411 6378