Tulevaisuusvuoropuhelua voidaan käydä sekä laajasti toimialoilla kuin yksittäisillä työpaikoillakin. Tavoitteena on lisätä organisaatioiden ja ennakointiosaamista ja näin parantaa sekä työmarkkinoiden että työpaikkojen toimivuutta ja työhyvinvointia. Ohjeet Tulevaisuusvuoropuhelu -työskentelyyn saat alla olevalta videolta.

Toimialoilla tulevaisuusvuoropuhelu käynnistää parhaimmillaan verkoston (esim. työmarkkinajärjestöt, ammattijärjestöt ja -liitot, oppilaitokset ja työpaikat) koordinoiman kehitystyön ja ylläpitää jaettua tilannekuvaa. Kun vuoropuhelu käydään eri tasoilla ja keskustelujen lopputulemat kytketään kansallisen tason politiikkavalmisteluun, pystytään tuleviin muutoksiin varautumaan nykyistä paremmin.

Työpaikoilla keskustelua tarvitaan myös siitä, mihin organisaatio on menossa. Menetelmää voi käyttää osallistamisen menetelmänä kaikenlaisissa muutostilanteissa, sekä työkaluna yhteistoimintalain säännönmukaisen eli ns. jatkuvan vuoropuhelun toteuttamiseksi, erityisesti käytäessä vuoropuhelua organisaation kehitysnäkymistä.

Toimitko Tulevaisuusvuoropuhelun fasilitaattorina tai työryhmän jäsenenä? Ota tästä käyttöösi muut materiaalit:

• Esitysmateriaalipohjat tulevaisuusvuoropuhelun fasilitaattorille
• Hiljainen tieto tulevaisuusvuoropuhelun fasilitaattorille

Esimerkkejä jo toteutetuista tulevaisuusvuoropuheluista:

• MaRa, PAM ja Palta ry
  • Vuoropuhelun tavoitteena on keskustella siitä, kuinka osaamista voidaan kehittää matkailualan yritysten strategisena asiana ja miten se lisäisi matkailualan vetovoimaisuutta. 

    

• Viher- ja ympäristörakentajat ry (Vyra) ja Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry
  • Vuoropuhelun tavoitteena on
    ideoida, kuinka kaksi eri sesonkityöllistävää toimialaa voisivat luoda sellaista osaamista, kulttuuria ja toimintatapoja, jotka tekisivät saman henkilön toimimisen molemmilla toimialoilla mahdolliseksi.
•  Palta ry
  • Vuoropuhelun osapuolet ovat luovien alojen työnantajien ja koulutuksen järjestäjät. Tavoitteena on muodostaa yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä erityispiireitä luovien alojen osaajapulaan liittyy, miten oppilaitosyhteistyöllä on mahdollista tukea osaajien saatavuutta, miten oppilaitosyhteistyö nyt toimii ja miten sitä tulisi kehittää?
• Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
  • Vuoropuhelun tavoitteena on ideoida keinoja, kanavia ja sanoitusta siihen, miten parhaiten tuoda esiin sähköisen talotekniikka-alan moninaisia mahdollisuuksia menestyä ja tehdä merkityksellistä työtä. Keskustelussa pohdintaan myös sähköistysalan koulutuksen ja opetuksen kehittämisen tarpeita.
• Työeläkeyhtiö Varma
  • Organisaatiokohtaisen vuoropuhelun aiheena palautekulttuurin kehittäminen. Lue lisää tästä linkistä: Vuoropuhelu auttaa ennakoimaan työelämän muutoksia - Varma

“Osallistuin vuoropuheluun, sillä aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä alan ja alueen kehittymisen kannalta. Vuoropuhelun kautta pääsin vaikuttamaan ja sain ääneni kuuluviin.”

”Kiva henki keskusteluissa, oli oivaltavuutta, oltiin rehellisiä, että (haasteiden taklaaminen) ei ole helppoa.”

”Toimi lähtölaukauksena meidän kehittämistyölle.”

Toiminnanjohtajat Miisa Uski, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Harri Lindfors, Suomen hiihtokeskusyhdistys ry

Milka Kortet, johtava asiantuntija Palta ry