keskiviikkona 28. syyskuuta 2022

Hyväksi johtajaksi kasvetaan eikä synnytä, kirjoitti Fadumo Ali edellisessä johtajuusblogissa. Sama pätee inklusiivisuuteen eli osallisuuteen työelämässä – kaikki työntekijät mukaanottava työympäristö ei synny itsestään, vaan vaatii tietoista johtamista onnistuakseen. Inklusiivisuus tuleekin olemaan avainasemassa tulevaisuuden työssä ja työyhteisöjen johtamisessa. Mitä inkluusio tarkoittaa työelämässä ja miksi tulevaisuuden työelämä vaatii inklusiivista johtamista?

Inklusiivisuus organisaatioissa ja yrityksissä

Aloitamme omakohtaisella esimerkillä inklusiivisuuden merkityksestä työelämään. deidei on asiantuntijatoimisto, joka auttaa muita yrityksiä ja organisaatioita edistämään monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden (DEI) teemoja. Sen lisäksi, että edistämme muutosta kumppaniemme kanssa, haluamme samanaikaisesti tehdä näitä arvoja todeksi myös omassa työyhteisössämme. Muutama viikko sitten sisäisessä strategiapäivässä pysähdyimme pohtimaan, miksi kukin meistä oikein työskentelee juuri monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden parissa. Seitsenhenkisessä tiimissämme jokaisen vastauksessa oli sama ajatus: haluamme jättää jälkeemme paremman työelämän kuin se, mihin itse aikoinamme astuimme. Sellaisen, jossa kaikki pääsevät mukaan.

Inklusiivisuudella työelämässä viitataan aktiiviseen ja tietoiseen toimintaan, jolla pyritään varmistamaan erilaisten ihmisten osallisuus ja mukaan ottaminen esimerkiksi organisaatiossa ja työelämässä sellaisina kuin ovat. Inkluusio on tahallisen tai tahattoman poissulkemisen vastakohta. Sen keskeinen elementti tiimitasolla on muun muassa psykologinen turvallisuus ja keskeinen yksilötason lopputulos yhteenkuuluvuuden tunne.

Inklusiivinen johtaminen tähtää jokaisen potentiaalin saavuttamiseen

Johtajien tärkein tehtävä on saada työntekijät saavuttamaan sekä yksilöinä että tiiminä täysi potentiaalinsa. Inklusiivinen johtaminen ponnistaa monimuotoisten työntekijöiden erilaisten todellisuuksien ymmärtämisestä, ja sen tavoitteena on saada tiimi ja kaikki sen jäsenet pääsemään täyteen potentiaaliinsa heidän taustastaan tai kokemuksistaan riippumatta. Muutos ei tapahdu ilman johdon sitoutumista muutokseen sekä näkemystä siitä, millaista johtajuuden tulisi olla tulevaisuudessa. Se tarkoittaa johtajuutta, joka vaatii johtajalta sekä työyhteisöltä jatkuvaa reflektointia. Tutkimukset osoittavat, että innovatiivisuus ja tuottavuus kukoistavat organisaatiossa, joissa monimuotoisia tiimejä johdetaan inklusiivisesti.

Hyvä tapa aloittaa reflektointi on esimerkiksi määrittää organisaation arvot ja pohtia yhdessä, miten ne linkittyvät inklusiivisuuteen sekä organisaation jokapäiväiseen toimintaan. Inklusiivinen johtaja sitoutuu myös henkilökohtaisesti oman kyvykkyyden ja resilienssin lisäämiseen, sillä inklusiivisen johtajan tulee osata ottaa vastaan palautetta ja kehittyä sen myötä – ja hyväksyä samalla oma keskeneräisyytensä.

Tulevaisuuden työelämässä inklusiivinen johtaminen on vaatimus – ei vain kiva lisä

Tulevaisuuden työelämän rakentaminen on jo alkanut. Muutoksesta hyvä esimerkki on se, miten koronapandemian myötä sekä etä- ja hybridityö ovat lisänneet johtamisen vaatimuksia. Esimerkiksi viestinnän ja luottamuksen rooli johtamisessa on korostunut entisestään samalla kun empatian osoittaminen etätyön aikana on vaikeutunut. Muuttuva työelämä alleviivaa inklusiivisen johtamisen tarvetta, sillä inklusiivisuuden edistäminen lisää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutuneisuutta merkittävästi.

Useilla aloilla organisaatiot eivät enää pääse valitsemaan työntekijöitään vaan valta-asetelmat ovat kääntyneet päälleen: työntekijät valitsevat työnantajansa. Organisaatioille tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuriin ja työntekijäkokemukseen panostaminen on tärkeä strateginen sijoitus tulevaisuuden menestykseen. Tulevaisuuden työntekijöistä, niin kutsutusta Gen-Z sukupolvesta, 83% kokee, että yrityksen sitoutuminen inklusiivisuuden edistämiseen on tärkeä tekijä työnantajaa valitessa. Työelämätutkimukset korostavat, että työnantajan panos työntekijöiden hyvinvointiin on yksi tärkeimmistä arvoista nuorten keskuudessa. Johtajan näkökulmasta työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on siis kilpailuetu, joka takaa lahjakkaiden työntekijöiden rekrytoinnin ja viihtymisen organisaatiossa.

Tämän päivän johtajien tehtävä on paitsi työntekijöiden tarpeiden tunnistaminen myös tulevaisuuden johtajien kasvattaminen. Kun inklusiivisuuden tärkeys organisaatiolle huomioidaan ja sitä edistetään konkreettisten toimien kautta varmistamme, että tulevaisuuden johtajat sekä työntekijät perivät meiltä kestävämmän työelämän. Yksi organisaatio ei välttämättä pysty muuttamaan koko maailmaa, mutta yhdellä organisaatiolla on mahdollisuus muuttaa omaa toimintaympäristöään.

Halautko keskustella monimuotoisuuden ja inklusiivisesta johtamisesta lisää? Tule mukaan maksuttomiin vertaisryhmiin! Lisätietoa ryhmistä löydät täältä.

Nimetön suunn.malli

johtajuusverkosto_graafinenelementti_2-oranssi-taivas
Kirjoittajat Nelli Ruotsalainen ja Sunna Mbye, deidei Oy, ovat monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden konsultteja deidei-asiantuntijatoimistossa.