Johtaja sitoutumisen, motivaation ja kehittymisen palveluksessa

Useat johtamista käsittelevät raportit nostavat esiin kiinnostavan asian hyvää ja ideaalista johtamista määriteltäessä. Hyvä johtaminen pohjautuu nimenomaan johtamistaidolle, ei niinkään asiantuntijoiden työn sisällön suvereenille osaamiselle. Tämä todentaa vanhan sanonnan, jonka mukaan paras asiantuntija ei automaattisesti ole paras johtaja.

Nykyaikana puhutaan yhä enenevässä määrin itseohjautuvuudesta ja itsensä johtamisen taidoista. Sama näkyy myös työryhmistä keskusteltaessa. Tiimityö ja tiimien yhdessäohjautuvuus nostetaan tärkeiksi tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin tekijöiksi.

Siirtyminen kohti itse- ja yhdessäohjautuvuutta edellyttää myös johtamistyön kehittymistä. Perinteinen command and control -johtaminen onkin monessa organisaatiossa vaihtunut psykologisesti monipuolisempaan valmentavaan ja palvelevaan johtamiseen. Monet 2000-luvulla tehdyistä tutkimuksista myös osoittavat työntekijöiden odottavan enemmän johtamista, jossa ihmisläheisyys ja dialogisuus korostuvat aiempaa enemmän.

Työn merkityksellisyyden korostaminen, hyvinvoiva ja -toimiva työyhteisö sekä mahdollisuus jatkuvaan kehittymiseen ovat tämän päivän isoja trendejä työelämässä. Yksi olennainen muutos johtamisfunktiossa onkin pyrkiä vastaamaan näihin odotuksiin. Onnistuminen tässä lisää työntekijöiden sitoutumista työnantajaan ja työhön sekä luo edellytyksiä sisäisen motivaation kasvulle.

 

Merkitykselliseksi koettu työ lisää työn mielekkyyttä ja sitoutumista niin työhön kuin työnantajaankin. Esihenkilön onkin tärkeä keskustella johdettaviensa kanssa, mitä työ, työn laatu ja tavoitteiden saavuttaminen merkitsee työntekijälle itselleen, kollegoille kuin asiakkaillekin. Keskustelun myötä kuva työn merkityksestä monipuolistuu molemmille osapuolille. Esihenkilöt saavat samalla tärkeää tietoa siitä, mikä työssä motivoi omia johdettavia.

 

Hyvä työyhteisö vaikuttaa myönteisesti työn tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin. Tämän takia esihenkilötyössä tulee aina keskittyä tiimin rakentamiseen ja hyvin työilmapiirin vahvistamiseen. Suunnitelmallinen työ tuottaa usein parempia tuloksia, kuin tiimin rakentuminen orgaanisesti ilman yhteisiä työpajoja ja keskusteluita. Esihenkilö voi halutessaan joko itse fasilitoida työskentelyä tai hyödyntää ulkopuolisia ammattilaisia.

 

Työskenneltäessä kompleksisten ja muuttuvien tehtävien parissa, jatkuva kehittyminen on elinehto. Mahdollisuus oppia työstä syntyy riittävän perehdyttämisen sekä jatkuvan reflektion avulla. Lisäksi dialogisuus sekä rehellinen, kehittymistä tukeva palautekulttuuri ovat tehokkaita oppimisen välineitä työpaikkojen arjessa. Erityisesti lähijohtamisessa riittävän ja tarkoituksenmukaisen palautteenannon kulttuurin rakentaminen on keskeisessä asemassa. Paras tapa on sekä vahvistaa omia palautteen annon ja vastaanottamisen taitoja sekä käydä tiimissä yhteisesti läpi sitä, minkälaista palautekulttuuri on ja miten sitä kannattaa kehittää.

 

Tavalliset johtamisvalmennuksissa ja esihenkilöiden coachingissa esitetyt kysymykset ovat, miten sitouttaa hyvät työntekijät ja kuinka motivoida johdettavia. Yksinkertaista vastausta tähän ei valitettavasti ole, koska sekä sitoutumiseen että motivaatioon liittyy niin henkilökohtaisia, persoonaan liittyviä ominaisuuksia kuin työpaikan ulkopuolisiakin asioita. Silti, molemmissa hyvä johtaminen on kriittinen menestystekijä.

Hyvällä johtajalla on työhön liittyvän osaamisen ja näkemyksellisyyden ohella rutkasti vuorovaikutustaitoja, jotka tulevat esiin valmentavana ja palvelevana johtamistyylinä. Taito esittää oivalluttavia kysymyksiä, kyky pysähtyä ja kuunnella, luovat pohjan johdettavan onnistumista tukevalle vuorovaikutukselle. Samoin aiemmin jo mainitut palautetaidot ovat keskeisiä ihmisten johtamisen taitoja.

 

Taitojen lisäksi niin valmentava kuin palvelevakin johtaminen pohjautuu kehittymistä ja johdettavia arvostavalle ajattelutavalle. Tavoitteellinen ja samalla ihmisläheinen johtamistapa näkyy jämäkkänä ja empaattisena johtamisena. Ja juuri tästä sekä valmentavassa että palvelevassa johtamisessa on kyse; tavoitteellisesta ihmisiä arvostavasta johtamistavasta. Kyse on yksinkertaisesta, vaan ei helposta asiasta. Hyvä puoli on, että sekä taitoja että valmentavaa ja palvelevaa johtamisasennetta voi kehittää. Ratkaisuja tähän löytyy niin työpaikoilta itseltään kuin kirjoista ja erilaisista valmennuksista. 

 

Tutustu kaikkiin Johtajuusverkoston blogeihin ja ajankohtaisiin uutisiin täältä.