keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022
Korona on haastanut vakiintuneita johtamismalleja ympäri pallon. Useimmat muutoksista eivät kuitenkaan ole tulleet uusina vaan ovat olleet vireillä jo pidempään. Paikkariippumaton työ, hajautuvat tiimit, yksilöllinen johtaminen, hybriditoimistot jne. ovat olleet digitalisaatioajan ilmentymiä ja modernista johtamisesta kiinnostuneiden tutkijoiden ja organisaatioiden tutkassa jo pitkään. Monessa organisaatiossa nämä teemat ovat kuitenkin nousseet todella tapetille vasta parin viime vuoden aikana.
“Kaikki mikä voi, digitalisoituu” lausui eräs ATK-alan toimija ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten. Johtaminenkaan ei ole immuuni tälle väistämättömälle kehitykselle. Johtamisen digimatka oli kylläkin ottanut ensiaskeleensa jo vuosikymmeniä sitten, vaikka tahti on ollut monin paikoin verkkainen. Vauhti onkin viime vuosina kiihtynyt melkoisesti eikä näköpiirissä ole, että tämä kehitys ei jatkuisi.
Datan määrän monikertaistuminen, toimintaympäristön kiihtyvä muutos ja kompleksisoituminen sekä tarve yksilön aitoon huomioimiseen vaativat uudenlaisia digityökaluja. Johtamistyökaluhen kehittyminen yhdistettynä siirtymään kohti hajautetumpia ja verkottuneempia johtamisjärjestelmiä mahdollistavat johtamisen kehittymisen vastaamaan syntynyttä tarvetta.
Muutospaineet kohdistuvat ennen kaikkea seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen:
1. Paikkariippumattoman työn johtaminen
Nykyaikaisen tekniikan myötä käytännöt ja rajoitteet, jotka vaativat tekemään työtä tietyssä samassa paikassa joka päivä ovat mennyttä aikaa - ainakin mitä tulee asiantuntijatyöhön. Hajautetun tiimin johtaminen vaatii uudenlaisia johtamistapoja, kuten jugurttipurkeista tehtyjen puhelimien toimintaperiaatteen ymmärtämistä (Etätyön johtamisessa toimivat samat opit kuin jugurttipurkista tehdyssä puhelimessa | Kauppalehti).
Tämän lisäksi tiimit monimuotoistuvat ja hajaantuvat maantieteellisesti vauhdilla. Tiimeissä voi olla omien työntekijöiden lisäksi freelancereita sekä muita kumppaneita, jotka pitää huomioida johtamisessa.
2. Uudenlaiset valtarakenteet
Digitalisaatio on kasvattanut merkittävästi kommunikaation verkottuneisuutta sekä yhdistyneisyyttä. Sen myötä vaade päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja informaation saatavuudesta on kasvanut merkittävästi. Tämä johtaa väistämättä vakaviin keskitetyn päätöksenteon haasteisiin ja organisaatiot ovat pakotettuja löytämään ratkaisuita vallan uusjakoon, jos ne haluavat pitää kiinni työntekijöistään.
Kontrolli on vaihtumassa mahdollistamiseen ja laajempaan vastuunkantoon. Yhteisöohjautuvuus korvaa käskyttämisen. Työyhteisön jäsenet jakavat päätösvallan sen sijaan, että he luottaisivat yhteen ainoaan johtajaan. Tuloksena on korkeampi vastuuntunto käsillä olevista tehtävistä ja tuloksista, mikä vähentää johtajien aiemmin kohdistamaa pakkoa kontrolloida työntekijän toimia.
3. Yksilölähtöinen johtaminen
Johtamisessa on monissa organisaatioissa edessä suuri näkökulman muutos. Kaikille samaa -periaate on jäämässä historiaan ja johtamisen lähestymistapaa on mukautettava yksilölähtöisesti, jotta työyhteisö saadaan kukoistamaan. Yksilölliset ura- ja koulutuspolut sekä kulloiseen tilanteeseen istuvat johtamispalvelut tulevat korvaamaan tasapäistävät mallit.
Tätä työtä voidaan tiettyyn pisteeseen saakka tehdä perinteisillä menetelmillä eli hyvällä esihenkilötyöllä. Kuitenkin skaalan ja kompleksisuuden kasvaessa on hyvä tunnistaa digityökalujen tuomat mahdollisuudet.
Kirjoittaja on Vincit Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen. Mikko on mukana 24.3. järjestettävässä TYÖ2030 ja LaaS Companyn johtamisen digitalisaatio ja digitalisaation johtamisen foorumilla puhumassa, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää inhimillisemmän työelämän kehittämisessä.
