Suomessa työskentelee runsaasti ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä. Tiedon puute työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista on johtanut ikäviin yllätyksiin, vääristyneeseen kilpailuun ja suoranaiseen huijaamiseen. Alkuvuonna kehitetyn Hermes-sovelluksen on tarkoitus ratkaista epäkohta ja palvella marja-, maa- ja metsätiloilla työskenteleviä kausityöntekijöitä sekä työnantajia.
Kesällä Suomi saa marjatilojen lisäksi myös maa- ja metsätiloille runsaasti välttämätöntä ulkomaalaista työvoimaa.
Hermes-hankkeen pohjana onkin ollut kentällä huomattu tarve: Suomeen tulevilla työntekijöillä ei ole tietoa esimerkiksi työehdoista, lainmukaisesta palkasta tai työoloihin liittyvistä määräyksistä.
Toistuvat ongelmat ovat kärjistyneet rikostutkintaan, oikeuteen ja uutisiin asti. Kärsijöinä ovat myös työtä tarjoavat. Kun joku polkee työehtoja, epäterve kilpailu vääristää markkinoita ja monet kärsivät.
Teollisuusliiton tänä vuonna käynnistämässä Hermes-hankkeessa kehitetty mobiilisovellus antaa ajantasaista tietoa eri kielillä.
Selvät sävelet ja loppu epämääräisyyksille
Hermes-hankkeen johtaja ja Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo, että hanke koskee kaikkia Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia työntekijöitä, oli tämä sitten alihankkijan palveluksessa, vuokratyöläinen tai lähetetty.
Käytännössä kaikki kausityöt ovat ulkomaalaisten, usein balttialaisten tai aasialaisten, tekemiä. Monet heistä eivät maksa veroja Suomeen, joten heidän auttamisensa on ollut tähän asti vaikeaa.
– Haluamme auttaa heitä tekemään laillisen työsopimuksen, jossa kerrotaan tarkasti säännöksistä, työoloista ja asumisesta, ja mieluiten kirjallisena, Anttila sanoo.
– Kenenkään työntekijän ei pidä maksaa siitä, että saa tulla Suomeen töihin, vaan työntekijälle pitää maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.
Anttilan mukaan välikätenä häärää usein välittäjiä, jotka vaativat osuutensa. Närpiön kasvihuonetapauksessa vietnamilaiset välittäjät vaativat uhriltaan jopa 10 000–15 000 euron välityspalkkion siitä, että järjestivät tämän Suomeen töihin. Poliisi tutkii Närpiön tapausta kiskontana.
– Lisäksi palkasta on voitu ilman lupaa vähentää asumisesta ja matkoista aiheutuneita kuluja. Tai yllättäen työntekijä huomaakin olevansa yrittäjä kaikkine menoineen, eikä palkansaaja. Kaikkea epämääräistä on ilmennyt.
Lainmukainen tieto aina taskussa
Hermes-sovelluksen avulla päästään Anttilan mukaan niin lähelle työntekijöitä kuin mahdollista – se löytyy jokaisen taskusta.
– Sovelluksessa tulee olemaan tietoa kaikkiin keskeisiin työehtoja koskeviin kysymyksiin, ja se toimii myös offline-tilassa. Perustiedot ovat saatavilla viidellä kielellä.
Nyt valmiina on suomenkielinen osuus, joka käydään läpi työnantajapuolen kanssa. Selkokieliseen tekstiin voi helposti jäädä yleisiä muotoiluja, joten seuraavassa vaiheessa juristit sulkevat pois virhetulkintojen mahdollisuudet. Sen jälkeen alkaa kääntäminen englanniksi, ruotsiksi, ukrainaksi ja venäjäksi.
– Hankkeen tarkoitus on puhutella molempia osapuolia ja kertoa, missä rajat menevät ja miten pitää toimia, Anttila kertoo.
– Hermes on työelämäinnovaation lisäksi myös työelämäinterventio eli tehdään hallittu väliintulo, kun on huomattu ongelma.
Yrittäjän suurta taakkaa keventämässä
Kaikki työvälineet kentälle ovat tervetulleita, sanoo Maaseudun työnantajaliitto MTA:n toimitusjohtaja Kristel Nybondas.
Hän kertoo, että yhteistyötä Teollisuusliiton kanssa on tehty aiemminkin. Yhtenä esimerkkinä viime vuonna tuotettu ja monelle kielelle käännetty Kausityöopas.
– Hermes-sovellus on hyvä ensisijaisesti työntekijöille. Se on helppo tapa saada tieto säännöistä ja toimintatavoista Suomessa, samoin kuin linkit kaikille tärkeille sivustoille, Nybondas sanoo.
– Ja samalla markkinoimme itseämme liittona, koska eivät kaikki työnantajat ole järjestäytyneitä, ja meillä on huoli myös heistä. Tällä alalla tehdään paljon virheitä myös silkasta tietämättömyydestä.
Nybondas tietää monen alan mikroyrittäjän olevan vaikeuksissa, kun he yrittävät tehdä kaiken itse. Apuna ei ole hr-osastoa, ammattimaisia palkanmaksajia tai päälliköitä, ja vastuu yrittäjän harteilla on suuri – tai jopa liikaa.
Hänen mukaansa on tärkeää saada kausityöntekijöille selvyys siitä, mitkä velvollisuudet kuuluvat kenellekin, ja ettei työntekijää Suomessa käytetä hyväksi.
– Haluamme hankkeella auttaa yrittäjiä siinä, miten hoitaa perehdytys oikein ja kertoa työntekijöiden oikeuksista. Apua tarvitaan myös kulttuurierojen tunnistamisessa, ettei tule väärinkäsityksiä, Nybondas sanoo.
– Vaikka kausityöntekijöistä puhutaan usein halpatyövoimana, kokonaisuutena prosessi on yksittäisen pienyrittäjän näkökulmasta pitkä ja kallis.
Teksti Juha Riihimäki.