Etelä-Savossa yrittäjän ei tarvitse jäädä yksin

maanantaina 13.12.2021

Yrittäminen vaatii valppautta. Kuluvan vuoden aikana Etelä-Savon pk-yrittäjille on tarjottu monenlaisia tapoja pysyä kiinni ajassa. Apua on saatu niin koronasta selviämiseen kuin liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Kuvassa Etelä-Savon työelämäverkostolaisia, Eeva Häkkinen (vasemmalla), Tarja Kyllönen, Jimmy Asikainen, Tuulevi Aschan ja Sari Lappi.

Etelä-Savossa yrittäjän on helppo verkostoitua ja saada sitä kautta tietoa uusista tavoista yrittää ja kehittää toimintaa. Tästä käy esimerkiksi koko maan tasolla ainutlaatuinen, noin 170 jäsenen vapaaehtoisvoimin pyörivä työelämäverkosto nimeltä Hyvä työelämä Etelä-Savossa.

Verkoston toiminnassa on jo vuosia ollut mukana Savonlinjan henkilöstöjohtaja Ari Rajamäki. Hän hakeutui aikoinaan mukaan toimintaan, koska halusi ulkopaikkakuntalaisena tutustua alueen toimijoihin.

– Näin hyvän mahdollisuuden verkostoitua, saada tuoretta tietoa ja kerryttää osaamista. Toin myös omaa osaamistani verkoston käyttöön, kertoo parikymmentä vuotta henkilöstöjohtamisen parissa töitä tehnyt Rajamäki.

Kuluvan vuoden aikana työelämäverkoston toiminta on vakiintunut entisestään ja esimerkiksi etäyhteyksin järjestettävät työhyvinvoinnin aamu- ja iltapäiväkahvit ovat saavuttaneet keskimäärin noin 50 hengen kokoisen yleisön.

Verkostolla on myös kiinnostava organisaation sisäinen vaikutus. Kun Rajamäen vanavedessä myös muita Savonlinjan työntekijöitä on osallistunut tilaisuuksiin ja saanut tietoa ja ideoita esimerkiksi johtamiskulttuurin uudistamisesta, on se helpottanut yrityksen sisäistä muutosta.

Hyvän työn spurtti keskittyi työhyvinvointiin

Taloushallinnon parissa uraa tekevä yrittäjä Päivi Jormalainen Tarvissiosta on hänkin hanakka hankkimaan tietoa yritystoiminnan kehittämisestä. Erityisenä satsauksen kohteena on työhyvinvointi kolmen hengen tilitoimisto Tarvissiossa. Jormalainen tiedostaa, että aika on yrittäjällä kortilla, mutta hänellä on keinonsa ehtiä haluamansa.

– Jos varaa joka päivä vaikka 15 tai 30 minuuttia jonkin asian miettimiseen ja eteenpäin viemiseen, niin ei se ole älyttömän pitkä aika. Koska jos ei mitään tee, ei mitään saa.

Jormalainen osallistui tänä vuonna Etelä-Savon ELY-keskuksen tarjoamaan Hyvän työn spurttiin. Howspace-alustalla kokoontui verkkovälitteisesti joukko yrittäjiä, jotka saivat pohdittavakseen joukon työhyvinvoinnin kehittämistä koskevia kysymyksiä. Ryhmän jäsenet saivat sparrausta eri alojen asiantuntijoilta, sparrailivat toisiaan ja jakoivat vinkkejä esimerkiksi kaamoksen selättämiseen.

Spurtti vauhditti pienten muutosten kuten taukoliikunnan tai kirkasvalolamppujen viemistä käytäntöön, osaksi työnteon arkea.

– Oma hyvinvointi tuo virtaa työhön. Kyllä se taas kertaalleen kirkastui, Jormalainen sanoo.

Hän kannustaa yrittäjiä pyytämään apua yritystoiminnan kehitystyöhön.

– Sitä on tarjolla suht pienellä rahalla ELY-keskusten kautta, jolloin yritys maksaa pienen palasen.

Johtava asiantuntija Tuija Toivakainen ELY-keskuksesta kuvailee Hyvän työn spurttia tärkeäksi, uudeksi kokonaisuudeksi ELY-keskuksen palveluvalikoimassa. Tämä täysin digitaalisesti toteutettu palvelu vastasi koronan aikana tunnistettuihin kysymyksiin, joihin yrittäjät tarvitsevat tukea.

Ideana on, että yrittäjä pääsee moniammatillisen joukon parissa ja sparrauksessa muodostamaan tilannekuvaa omasta yritystoiminnastaan, sen pulmakohdista ja mahdollisista kehitys- ja ratkaisutavoista. Osaamista on ollut tarjolla esimerkiksi markkinoinnin, kulttuurin, matkailun ja henkilöstöjohtamisen saralta.

Monen yrityksen kehityskohteeksi tunnistettiin verkkoon liittyvät toiminnot – oli kyse sitten verkkokaupan perustamisesta, verkkomarkkinoinnista tai sen varmistamisesta, että uudistushanke toden teolla saadaan aikataulutettua ja etenemään.

Uudistuminen on elinehto 

Toiveissa on, että vastaavanlainen spurtti voitaisiin järjestää myös ensi vuonna.

– Yrityksillä tuntuisi olevan tarvetta uuden tyyppisille joustaville ja digitaalisuutta hyödyntäville palveluille. Hyvän työn spurtin pilotointiin löytyi yrittäjiä ja asiantuntijoita niin helposti, ettei varsinaista osallistujien etsintää ehditty edes kunnolla aloittaa, kertoo työelämävalmentaja Sari Lappi ELY-keskuksesta.

Yrittäjän jaksaminen on ikuisuusaihe, jossa riittää aina petrattavaa. Toivakaisen mukaan moni tietää, että jotain pitäisi tehdä, mutta tilanne on päässyt lukkiutumaan. Energia ei riitä kuin aivan pakollisten päivittäisten tehtävien hoitamiseen ja pitkäjänteiselle kehitystyölle tai vaikkapa uusien investointien edistämiselle ei saada järjestettyä aikaa.

– Työnteosta tulee luonteeltaan selviytymistä ja sinnittelyä, kun yrittäjän tai työntekijän jaksaminen heikkenee, jatkaa Lappi.

– Jos yrittäjä ei jaksa huolehtia työhyvinvoinnista ja työntekijöistään, kaikki alkaa junnata, eivätkä työntekijät, nuoret varsinkaan, jaksa enää olla töissä sellaisella työnantajalla, Toivakainen huomauttaa.

Vaikka kiire tuntuisi jyräävän, Toivakainen kannustaa varaamaan aikaa yritystoiminnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä.

Korona on pakottanut monet yritykset uudistamaan toimintatapojaan.

– Joko uudistut tai häviät, Toivakainen kiteyttää.

Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii kykyä nähdä nykyisen toiminnan kehitystarpeet ja toisaalta taitoa tunnistaa aivan uudenlaiset tavat toimia, tuotteistaa omaa osaamista ja laajentaa palvelutarjontaa.

Uutta ärsykettä saattaa antaa myös kumppanuuksien solmiminen muiden yrittäjien kanssa esimerkiksi palvelutarjonnan laajentamiseksi. Aina ei tarvitse palkata työntekijää tai perustaa yhteistä yritystä.

Teksti Iida Ylinen
Kuva Tuija Toivakainen, Etelä-Savon ELY-keskus

TYÖ2030-ohjelman rahoittaman Etelä-Savon aluepilotin tavoitteena on ollut kehittää alueen työelämäverkoston toimintaa vastaamaan tämän päivän tarpeita sekä luoda entistä näkyvämpi ja kattavampi toimintamalli työelämän kehittämiseen.

Hankkeella halutaan tavoittaa etenkin alueen pienempiä yrityksiä, joissa ei välttämättä löydy aina aikaa työelämän laadulliseen kehittämiseen.

Lue kaikki TYÖ2030-hanketarinat täältä.