Toimialahankkeet

Hakukriteerit

Digitalisaatio, jatkuva oppiminen ja yhteistyö hankkeiden painopisteinä

Kolmas valtakunnallinen haku toimialahankkeille on aukia 1.3.-9.4.2021 . Toivotamme niin uudet kuin jo aiemmin hakeneet tervetulleeksi mukaan hakuun!

Toimialahankkeiden tarkoituksena on kehittää alan työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja ja uudistaa työelämää erityisesti digitaalisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen.

Toiminnan periaatteina ovat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken ja toimialatason vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kesken. Lähtökohtana toimialahankkeille ovat kunkin toimialan tarpeet.

Hankkeita suunniteltaessa on syytä olla etukäteen yhteydessä tämän sivun lopussa mainittuihin yhteyshenkilöihin.

Hankehakemuksia arvioitaessa painottuvat muun muassa seuraavat:

• Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen ja kehittäminen
• Jatkuva oppiminen
• Yhteistyömallien kehittäminen
• Alan pitkäjänteinen kehittäminen
• Toimintatapojen innovatiivinen uudistaminen

Toimialahankkeet työnantajien ja työntekijöiden yhteisiä kehittämishankkeita.

Hakijoina ovat alan työnantaja- ja palkansaajajärjestöt yhdessä. Hankehakuun osallistuvat toimialajärjestöt laativat keskenään yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan, mikä niistä toimii kaikkien osapuolten puolesta hakijana ja miten hanketta hallinnoidaan.

Toimialahankkeet tarjoavat alan työnantaja- ja palkansaajaliitoille käytännönläheisen foorumin lisätä järjestöjen asiantuntemusta käytännön kehittämistoiminnasta työpaikkojen kanssa sekä ennakoida alan ja sen työtehtävien muutos- ja osaamistarpeita ja vaikuttaa niihin jo ennakoivasti.

Toimialahankkeen kohteena voivat olla esimerkiksi:

• Toimialavuoropuhelu: tavoitteena yhteinen tilannekuva alasta ja sen muutoksesta. Esimerkiksi yhteinen työn murroksen seuranta, yhteinen näkemys ja vuoropuhelu alan tulevaisuuden töistä ja niiden edellyttämästä osaamisesta, kokemustenvaihto poikkeusoloista selviytymisestä ja toipumisesta, koronakriisiin liittyvien kokemusten, kekseliäiden ratkaisujen ja digiratkaisujen kokoamista. Rahoitusta on mahdollista hakea esimerkiksi tutkijoiden, asiantuntijoiden ja ulkopuolisen fasilitoijan palkkioihin sekä työpajojen järjestämiseen.
• Yhteiskehittäminen: Järjestöt organisoivat toimialalleen kahden tai useamman työpaikan kehittämisprojekteja. Järjestöt tukevat käytännön kehittämistyötä hankkimalla sen tueksi kehittämisasiantuntemusta, tutkimuksia, kansainvälisiä kokemuksia sekä järjestämällä järjestöjen, asiantuntijoiden ja kehittämisprojektien yhteisiä kehittämistilaisuuksia.
• Tuki ja rohkaisu työpaikkojen omalle kehittämistyölle, jossa lähtökohtana ovat kunkin organisaation omat kehittämistarpeet. Matalalla osallistumiskynnyksellä voidaan tarjota työpaikkojen tueksi esimerkiksi vertaisoppimista ja -verkostoja, kokeneen kehittäjän sparrausta ja sisäisten kehittäjien valmennusta. Hankkeeseen liittyy hyvän kehitystyön ja kiinnostavien ratkaisujen näkyviksi tekeminen ja levittäminen. Toimialahankkeelle myönnettyä rahoitusta ei ole mahdollista jakaa rahallisena tukena eteenpäin yksittäisille yrityksille tai organisaatioille.

Toimialahanke voidaan toteuttaa myös useamman toimialan yhteishankkeena, ja myös aiemmin rahoitusta saanut taho voi hakea kehittämisrahaa toistamiseen. Rahoitusta voi hakea myös olemassa olevan hankkeen laajentamiseen tai sen keston jatkamiseen. Toimialahanke voi myös olla työelämän kehittämiseen liittyvä osio jo käynnissä olevassa tai vasta käynnistettävässä muussa kehittämisohjelmassa tai -hankkeessa.

Toimialahankkeet voivat olla eri kokoisia. Tärkeää on, että hanke edistää TYÖ2030-ohjelman tavoitteita ja auttaa vastamaan toimialan tai -alojen ja niiden työpaikkojen tarpeisiin.

Rahoitus

Rahoitus toimialahankkeille myönnetään TYÖ2030-ohjelman vuoden 2021 rahoituksen puitteissa.

Hakemuksessa voidaan tuoda esille myös, miten toimialahanke voisi vuoden 2021 jälkeen jatkua ja mitkä olisivat hankkeen pitkän aikavälin tulokset ja vaikuttavuus, mikäli hanke jatkuisi. Hanke voi jatkua rahoituksen puitteissa vuoden 2022 loppuun asti.

TYÖ2030- ohjelmasta voi hakea rahoitusta yhteen hankkeeseen enintään 300 000 euroa. Yli 100 000 euron suuruinen rahoitus edellyttää, että a) kyseessä on laaja usean toimialan yhteishanke tai että b) hankkeen yhteiskunnallinen vaikutus on muuten erityisen suuri ja sen tulokset palvelevat Suomen työelämän kehittämistä poikkeuksellisen laajasti.

Koska kyse on valtionosuudesta myönnettävästä rahoituksesta, täytyy hakijan varmistaa, että se noudattaa organisaatiotaan koskevin osin lakia julkisista hankinnoista ja muita hankintaohjeita.

Hakijalta edellytetään hankkeeseen omarahoitusta, joka voi olla myös omaa työpanosta. Omarahoituksen määrä voi vaihdella, suositeltava omarahoituksen määrä on 20 % hankkeen kokonaisrahoituksesta.

Esimerkki rahoituksesta:
Hankkeen kokonaisrahoitus 100 000 euroa
Omarahoitus 20 000 euroa
Haettava rahoitus 80 000 euroa

Työterveyslaitoksen on toiminnassaan noudatettava julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia. TYÖ2030-ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden hyödyn on siksi tultava työelämän käyttöön ja oltava jaettavissa ja levitettävissä. TYÖ2030-ohjelma voi myöntää hankkeelle myös vain osan haetusta summasta.

Myönnettävää rahoitusta voi käyttää:

• Hankkeeseen mahdollisesti kiinnitetyn koko- tai osa-aikaisten projektityöntekijöiden palkka-, työvoima- ja matkakustannuksiin
• Ulkopuolisen asiantuntijoiden tai fasilitaattorien palkkioihin, mukaan lukien matkakustannukset
• Ostopalveluihin
• Tilaisuuksien järjestämiseen
• Materiaalikustannuksiin
• Pienimuotoisten selvitysten teettämiseen

Hakemusten arviointi ja vertailu

Toimialahankehakemuksia arvioidaan ja verrataan keskenään seuraavien painoarvoltaan tasaveroisten kriteerien perusteella:

1. Kuinka hyvin toimialahanke edistää TYÖ2030-ohjelman yleisiä ja hakukriteereissä mainittuja tavoitteita.
2. Kuinka hyvin toimialahanke vastaa toimialan ja sen työpaikkojen tarpeita ja kuinka hyvin nuo tarpeet on perusteltu ja kuvattu.
3. Toteutussuunnitelman sisältö ja hankkeen toteutettavuus

Hanketta arvioidaan kunkin kriteerin osalta, mutta myös kokonaisuutena.

Päätöksen rahoitettavista toimialahankkeista tekee Työterveyslaitos TYÖ2030-ohjelman työjaoston tekemän esityksen perusteella. Hyväksytyistä toimialahankkeista solmitaan sopimus Työterveyslaitoksen ja hakijan kesken.

TYÖ2030-ohjelma arvioi hanketta myös jälkikäteen osana toimialahankkeiden kokonaisarviointia.

Tavoitteet ja kriteerit toimialahankkeille 

Yleiset tavoitteet TYÖ2030-ohjelman hankkeille:

• Hanke edistää hallitusohjelmassa TYÖ2030-ohjelmalle asetettuja tavoitteita: 1) hankkeella vauhditetaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla, 2) haanke vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria, 3) hanke auttaa nostamaan Suomea digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja 4) hanke auttaa nostamaan työhyvinvointia Suomessa maailman parhaaksi 2030 mennessä.
• Hanke edistää samanaikaisesti työn tuottavuutta ja työhyvinvointia (julkisissa organisaatioissa puhutaan myös tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta). Kummankin parantamisen merkitys koko kansantaloudessa kasvaa koronakriisin vuoksi.
• Hanke edistää yhdessä kehittämistä työpaikoilla: johto, esimiehet ja henkilöstö kehittävät yhdessä.
• Hanke vahvistaa luottamusta ja yhteistyötä hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken.
• Hanke edistää jatkuvaa oppimista työpaikoilla.
• Hankkeessa hyödynnetään tutkittua tietoa.
• Hankkeessa pyritään tekemään yhteistyötä muiden samoja aiheita käsittelevien hankkeiden ja tahojen kanssa.
• Hankesuunnitelmassa on kuvattu ja perusteltu selvästi, mitä hankkeessa tehdään.
• Hankesuunnitelma on uskottava ja hanke toteuttamiskelpoinen.
• Hankkeen tuloksia arvioidaan ja niistä ollaan valmiita kertomaan ulkopuolisille (mahdollisia yrityssalaisuuksia lukuun ottamatta).
• Hankkeen tulosten levittäminen voi tapahtua hakijan omien verkostojen kautta sekä yhteistyössä kehittämisohjelman kanssa. TYÖ2030-ohjelma julkaisee verkkosivuillaan rahoitusta saaneiden hankkeiden hankekuvaukset ja yhteystiedot, samoin tiivistelmän hankkeen päätyttyä.
• Rahoitusta saanut organisaatio huolehtii siitä, että TYÖ2030-ohjelma mainitaan rahoittajana hankkeen julkaisuissa, tilaisuuksissa ja tuotoksissa.

Hallinnollisia kriteerejä kokonaisarvioinnin tueksi:

• Rahoitettavat hankkeet vastaavat TYÖ2030-ohjelman ja hallitusohjelman tavoitteita.
• Hankkeen budjetti on laadittu rahoitusehtojen mukaisesti.
• Hakemukseen on liitetty tarvittavat yhteistyösopimukset.
• Jos hanke saa rahoitusta myös muualta, hakemuksessa on ilmoitettava rahoittajataho ja rahoituksen määrä ja kesto.
• Hankkeiden valinnassa noudatetaan tasapuolisuutta. Se tarkoittaa, että neuvonnassa ja rahoituspäätöksiä tehdessä hakijoita pyritään kohtelemaan tasapuolisesti.
• Ennen rahoituspäätösten tekoa on mahdollista pyytää hakijaa. täydentämään hakemustaan siten, että käytettävissä on päätöksenteon kannalta tarpeelliset tiedot.
• Toimialahankehaun käynnistymisestä tiedotetaan laajasti mahdollisille hakijoille.
• Tavoitteena on, että toimialahankehaun avulla pystytään edistämään työelämän kehittämistä kooltaan ja tarpeiltaan erilaisilla toimialoilla. Vähäinen aiempi kokemus toimialahankkeista voi olla rahoituksen myöntämistä puoltava seikka.
• Hankkeille laaditaan TYÖ2030-ohjelmassa seurantamittaristo, jota käytetään hankkeiden arvioinnissa.
• TYÖ2030-ohjelma edellyttää toimialahankkeilta määräaikaista raportointia.

Neuvoja hakemuksen laatimiseen (tarkennetaan erillisessä hakuohjeessa)

Työterveyslaitos antaa tukea hankesuunnitelman ja hakemuksen laatimiseen:

1. Maanantaina 1.3.2021 järjestimme kaikille toimialahankehausta kiinnostuneille webinaarin, jonka voit katsoa täältä.
2. Tiistaina 9.3.  järjestimme yhteisen, kaikille hausta kiinnostuneille avoimen sparrauswebinaarin . Sparrausta antaa vanhempi konsultti Anna Tienhaara Työterveyslaitoksesta. Hänelle voi ilmoittautua suoraan sähköpostilla: anna.tienhaara@ttl.fi.
3. Voitte lisäksi varata henkilökohtaisen sparrausajan sähköpostitse. Mikäli olette kiinnostuneita sparrauksesta, ottakaa suoraan yhteyttä Anna Tienhaaraan: Lähetä sähköposti otsikolla "Toimialaohjelmahaku sparrauspyyntö" osoitteeseen anna.tienhaara@ttl.fi.

Yhteyshenkilöt

Anna Tienhaara, vanhempi konsultti, anna.tienhaara@ttl,fi +35843 824 2337

Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, tuomo.alasoini@ttl.fi, +35850 564 6140

Aija Kuurne, vastaava lakimies, projektipäällikkö, aija.kuurne@ttl.fi, +35843 825 6346