tiistaina 15. helmikuuta 2022
Ei niin kauan aikaa sitten alkukeväästä 2020, kun sirryin täysipäiväiseksi yksinyrittäjäksi perustamalla pienen digitoimiston, olin positiivisen ongelman edessä. Korona, eikä vähiten sen sivutuote koronahäiriötuki, toi paljon uutta liiketoimintaa digitaalisia palveluita tarjoaville yrityksille.
Tämä näkyi myös nopeasti minun tilausjonossani, enkä enää pystynyt yksin yrittämällä toimittamaan kaikkia tilauksia. Rahaa minulla ei kuitenkaan kassassa vielä yrittäjyyteni alkutaipaleella ollut ja henkilöstön palkkaaminen ilman kunnon kassaa muutenkin erittäin outoina aikoina tuntui kauhistuttavalta.
Luovalla alalla on kuitenkin pitkät ja vahvat freelancer-juuret, joten nopeasti löysin digitaalisista yhteisöistä kuten Facebookin Yrittäjät- ja Markkinointikollektiivi-ryhmistä sekä Fiverrista ja Upworkista itselleni apukäsiä keikkaluonteisiin suhteisiin.
Olen intohimoinen yrittäjä ja johtaja, tai ehkä ennen kaikkea näiden aiheiden opiskelija. Joten nämä freelancer-raukat joutuivat osallistumaan järjestämiini yhteisiin lounaisiin, kehitys-sessioihin, viikkiksiin ja illanistujaisiin, joissa tein kaikkeni johtaakseni meidät yhdessä toimittamaan mahdollisimman hyviä markkinoinnin palveluja sekä keskustelun ja tutkiskelun kautta varmistamaan, että osasimme hyötyä kaikista eri yrittäjyyden tuomista mahdollisuuksista. Olin siis vahingossa luonut luovan alan yrittäjistä koostuneen työyhteisön.
Alkukeväästä 2021 meillä alkoi olemaan kassassa jo sen verran rahaa, että innoissani ja ylpeänä vihdoin pääsin pyytämään näitä kanssani kasvaneita vakkari-freelancereita digitoimistoomme ihan oikeisiin töihin.
Se oli elämässäni käänteen tekevä hetki, kun he kaikki ehdottomasti kieltäytyivät. Ei niinkään, että meiningissä tai pienessä digitoimistossamme olisi mitään vikaa, päinvastoin. Kaikki olivat oudon sitoutuneita, mutta nimenomaan pysymään mukana yrittäjinä.
Miksi yrittäjiä pitää nyt johtaa?
Digitalisaation raivaama globalisaatio oli synnyttänyt, eikä vähiten luovalle alalle “digital nomadsien” aallon, jossa asiantuntijapalveluita tarjoavat henkilöt jäivät tai jätettiin pois päivätöistä, ja alkoivat tarjota palveluitaan omin ehdoin ajasta ja paikasta riippumatta.
Yrittäjähenkisyys erityisesti digitaalisten palveluiden toteutuksessa kasvoi, koska kysyntä oli suurta, joten valitsemalla asiakkaat ja tekemällä mielummin fiksummin kuin kovemmin töitä, monet löysivät mahdollisuuden päivätöitä huomattavasti parempiin tienesteihin ja vapauteen.
Muut toimialat, kuten hoiva-ala on seurannut perästä, ja yrittäjyyden brändistä on tullut mielestäni erityisen positiivinen tietynlaisena vapauden ja growth-mindsetin yhdistäjänä.
Joten monet meistä valitsevat nyt olla yrittäjiä, mutta tarpeemme kuulua yhteisöön ja yhteiseen kulttuuriin ei ole kadonnut minnekään.
Huomasin itsekin nopeasti, että vaikka olen ylpeä yksinyrittäjä ja aktiivisesti seuraan yrittäjien FB-ryhmiä ja katson muiden yksinyrittäjien YouTube-videoita, voi yrittäjyys olla nopeasti aika yksinäistä puuhaa.
Mutta koska yrittäjyys vetää nyt puoleensa ongelmien ratkaisemista kiinnostuneita henkilöitä, tulee siis tulevaisuuden työntekijöissä, haastajissa, innovaattoreissa, mahdollistajissa ja johtajissa olemaan entistä enemmän yrittäjiä.
Tulemme silti kuitenkin edelleen saavuttamaan suurimmat saavutuksemme ja tärkeimmät läpimurtomme yhdessä. Siksi on kriittistä, että opimme johtamaan yrittäjiä ja valjastamaan yrittäjät tekemään mahdottomien haasteiden ratkaisemisesta mahdollista.
Yrittäjän sitoutumiseen tarvitaan vahva arvopohja
Omassa johtamis-filosofiassa keskeisenä tekijänä on esimerkillä johtaminen. Tämä tuntuu olevan yrittäjämäinen piirre. Ne ketkä eivät osaa itseään johtaa esimerkillisesti, eivät usein yrittäjinäkään pärjää.
Yrittäjillä myös usein on hyvä tapa keskittyä ongelmien ratkaisemiseen niistä valittamisen sijaan. Yrittäjät ovat joutuneet opettelemaan priorisoinnin ja ei-sanomisen jalot taidot. Yrittäjiä myös hyvin harvoin tarvitsee kannustaa jatkamaan töitä vaikka kello olisikin jo vähän toimistotuntien jälkeen.
Yrittäjät ovat kuitenkin, ei ehkä itsekkäitä, mutta opportunisteja.
Yrittäjä tekee aina sinne, missä on ns. paras ROI - oli return sitten taloudellista, kokemuksellista, aatteellista tai jotain muuta. Sitoumuksia ei työntekijän tavoin ole, vaan yrittäjä aina valitsee mitä tekee, ja ei tee.
Esimerkiksi meidän digitoimistossa, jossa toteutamme kaikki projektit yrittäjien tekeminä, joudumme aina pyytämään näiltä yrittäjiltä jos he nyt suostuisivat tekemään myymämme projektin. Emme voi vain projektinhallintasoftan kautta kivasti iskeä asiantuntijalta kalenteria kiinni.
Tämä luo keskeisen haasteen yrittäjien johtamisessa.
Miten saamme yrittäjät sitoutumaan ja puhaltamaan yhteen hiileen? Miten johdamme yrittäjiä kantamaan yhteistä lippua ja määrätietoisesti jatkamaan vaikka kakka jatkuvasti osuisikin tuulettimeen?
Vastaus on arvomaailmassa.
Mitä mahdollisuuksia yrittäjien johtaminen tarjoaa työelämälle?
Emme tule onnistumaan yrittäjien johtamisessa yhteisen hyvän saavuttamiseksi firman huppareilla, pikkaisen paremmilla palkoilla, kuukauden Thaimaan etätyömatkoilla emmekä muita paremmilla bileillä.
Onnistumme yrittäjien johtamisessa, kun pystymme selkeästi kommunikoimaan yrittäjille yhteisen jokaista yksilöä suuremman syyn olla johdettuja.
Meille tämä onnistuminen on ollut luovan alan yrittäjänä toimiminen.
Luovalla alalla freelancerit ovat perinteisesti olleet niitä edullisempia tekijöitä, joita ei ole haluttu sitouttaa. Freelancereilla, eikä varsinkaan heidän palkitsemisellaan ja kohtelullaan ole hyvä maine.
Me olemme kääntäneet tämän mallin ylösalaisin. Meillä on kaikille, myös asiakkaille läpinäkyvä palkkiosysteemi. Meillä freelancerit eivät ole edullisempia työntekijöitä joilta voi odottaa yötöitä, vaan meille he ovat tulevaisuuden voima ja maailman suurimpien ongelmien ratkaisijat.
Näillä yhteisillä arvoilla me olemme onnistuneet johtamaan yrittäjiä.
Nyt kun yrittäjiä syntyy ja tulee syntymään enemmän kuin koskaan, on äärimmäisen tärkeää, että opimme johtamaan heitä tiimeinä.
Yrittäjien growth-mindsetit kun tuomme yhteen, voimme aidosti rakentaa unelmiemme maailman.
Jos emme taas pysty tuomaan yrittäjiä ja heidän kilpailuviettiään toimimaan yhteisen asian puolesta, tulee eriarvoisuus maailmassa valitettavasti vain kasvamaan.
Olen Kylliäisen Joonas. Tätä kirjoittaessa espoolainen 36-vuotias markkinointialan yrittäjä, eli markkinointitoimiston omistaja ja toimitusjohtaja.
Viimeisten vuosien aikana puolivahingossa päädyin johtamaan yrittäjistä koodstuvaa monimuotoista ja kansainvälistä porukkaa. Ammatillisesti tämä aika on ollut haastavinta ja kaikkein palkitsevinta. Digitalisaation ja alustatalouden lisääntyessä uskon, että yhä useamman tulisi ymmärtää paremmin millaisia mahdollisuuksia yrittäjien johtaminen avaa tulevaisuuden työelämälle.
Joonas Kylliäinen on markkinointitoimisto Nordersin perustaja ja toimitusjohtaja.
Nordersista voi lukea lisää osoitteessa https://www.norders.agency/
Joonaksen puolestaan tavoittaa hyvin LinkeInssä.
