keskiviikkona 1. joulukuuta 2021
SKAALA-hanke: Elävällä musiikilla ja kulttuurilla tulee olemaan globaalistikin iso rooli korona-ajasta palautumisessa
Elävän musiikin toimiala on viimeisen puolentoista vuoden ajan ollut valtavassa myllerryksessä. Koronapandemia pysäytti vuosituhannen alusta asti kasvaneen alan toiminnan käytännössä täysin kertarysäyksellä. Tämä oli alan toimijoille valtava shokki. Jo varhain tiedostettiin, että vallitsevissa olosuhteissa yleisötapahtumat kielletään ensimmäisenä ja tullaan avaamaan viimeisenä. Korona-aika on tuonut näkyväksi toimialamme haavoittuvuuden ja yhteiskunnan valuvirheet esimerkiksi suhteessa freelancetyöhön.
SKAALA-hankkeen fokus on elävän musiikin toimialan palautumisen ja elpymisen seuraamisessa, striimaus- ja hybriditapahtumien kehityksen tarkastelussa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Hanke toteutetaan yhteistyönä Muusikkojen liiton ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n kesken.
SKAALA-hanke on seurannut näköalapaikalta elävän musiikin toimialan kamppailua läpi koronan. Vaikka esiintymistoiminta on tällä hetkellä mahdollista lähes ilman rajoituksia, tilanne ei kuitenkaan ole meidän osaltamme ohi. Yhteiskunnan tukirakenteiden pettäminen monen freelancerin ja pienyrittäjän kohdalla on ajanut suuren joukon taloudellisiin vaikeuksiin. Henkinen hyvinvointi on puolentoista vuoden nuijimisen jäljiltä koetuksella. Monen työkyky on heikentynyt ja jaksamista tukevia palveluita on freelancetyötä tekeville heikosti tarjolla.
Livestriimaus otti valtavan digiloikan
Onneksi myös kehitystä on tapahtunut. Livemusiikin striimaus otti valtavan digiloikan pakon edessä viimeisen vuoden aikana. Kun yleisötilaisuudet kiellettiin, striimaus oli ainoa tapa tarjota livemusiikkia yleisölle. SKAALA-hankkeessa on tarkasteltu eri tavoilla toteutettuja striimikeikkoja sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.
Haasteita striimaustoteutuksille ovat aiheuttaneet esiintyjän ja yleisön välisen vuorovaikutuksen puuttuminen sekä striimituotantojen taloudellinen kannattavuus. Laadukkaan striimauksen toteuttaminen on kallista ja toistaiseksi vain harva striimaustapahtuma on ollut taloudellisesti hyvin tuottava.
On kuitenkin enää vain ajan kysymys, että livestriimaus löytää oman paikkansa elävän musiikin välittämiskanavana. Lisätty- ja virtuaalitodellisuus yhdessä immersiivisen äänen kanssa mahdollistavat aivan uudenlaiset livemusiikkielämykset. Striimauksen kautta on myös mahdollista järjestää hyvin eksklusiivisia tapahtumatoteutuksia, jotka mahdollistavat esimerkiksi kohtaamisia artistien kanssa.
Parhaimmillaan striimaus mahdollistaa tapahtumille lähes rajattoman yleisömäärän, joka ei ole sidottu yhteen fyysiseen tilaan. Yleisötilaisuuksien taas avautuessa konserttien hybriditoteutus mahdollistaa sekä paikan päällä osallistumisen että striimien seuraamisen.
Freelancetyölle ja työhyvinvoinnille tarvitaan tukiverkostot
Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on rakenteeltaan ”rihmastomainen”. Se rakentuu valtavasta määrästä pieniä toimijoita, jotka kytkeytyvät toisiinsa ketterästi tarpeen mukaan. Tämä mahdollistaa eri kokoluokan ja eri luonteisten produktioiden järjestämisen. Tämän vuoksi alalla toimii valtava määrä freelancereita ja pienyrittäjiä, joista suuri osa on pieni- ja keskituloisia.
Freelancereiden putoamisesta tukiverkkojen ulkopuolelle on korona-aikana uutisoitu paljon. Epätyypilliset työn tekemisen tavat ovat monille toimialalla työskenteleville tuttuja, ja niiden kanssa on totuttu elämään. Pandemia-aika toi esille niiden sopimattomuuden yhteiskunnan tukijärjestelmien kanssa. Myös pelkästään elävän musiikin toimialan sisällä olisi paljon tarpeita sopimuskäytäntöjen ja sopimussuhteiden selkeyttämiseksi ja kehittämiseksi sopimuskumppaneiden välillä.
Muusikkojen liiton ja Suomen ohjelmatoimistot & Agentit SOA ry:n SKAALA-hanke järjesti Tampereen Musiikki & Media -tapahtumassa 7.10.2021 paneelikeskustelun teemalla “Kuka auttaa freelanceria”. Paneelin vetäjä Jaakko Kämäräinen (vas.) ja panelistit freelance-muusikko Mari Palo, ohjelmatoimisto NEM Agencyn Rowan Rafferty, luoviin aloihin erikoistunut työelämäpsykologi Marjukka Laurola ja freelance-muusikko Mikko Kosonen. Kuva: Aida Räihälä
Yhteiskunnallisella tasolla pitäisi tunnistaa muuttuvan työelämän tarpeet. ”Epätyypillinen työ” on nykyään hyvin tyypillistä ja lisääntyy koko ajan yhteiskunnassamme. On käsittämätöntä, että freelancetyölle ei ole lainsäädännössä määrittelyä. Tämä on ollut isossa roolissa korona-ajan freelancereiden väliinputoamisessa ja aiheuttaa jatkuvasti epäselvyyksiä sosiaaliturvan suhteen.
Olisi tarpeellista luoda ja kehittää rakenteita, jotka ottavat huomioon perinteisten työsuhteiden ulkopuolella toimivat.
Myös työhyvinvoinnin alueella on suuria kehittämistarpeita. Elävän musiikin toimialalla valtaosa työstä tehdään joko lyhyissä tai määräaikaisissa työ- tai toimeksiantosuhteissa. Tämä johtaa siihen, että käytännössä kaikki alan freelancerit ovat työterveyspalveluiden ulkopuolella. Juuri tällä hetkellä olisi valtava tarve henkistä jaksamista tukeville palveluille, mutta niitä tarjoavaa tahoa ei ole, ja harvalla alan toimijalla on tässä tilanteessa varaa kustantaa palveluita itse.
Kaikesta huolimatta ilmapiiri on nyt toiveikas. Esiintymistoiminta on käynnissä ja yleisöllä on kova kulttuurinnälkä. Elävä musiikki on puuttunut ihmisten elämistä lähes puolentoista vuoden ajan. Onneksi puute on tuonut sen arvon näkyväksi. Elävällä musiikilla ja kulttuurilla tulee olemaan globaalistikin iso rooli korona-ajasta palautumisessa. Toivon, että kaiken seurauksena on rikkaampi, hyvinvoiva, tasa-arvoinen ja korkealaatuinen kulttuuri-ilmapiiri.
kirjoittaja hankepäällikkö Jaakko Kämäräinen, Muusikkojen liitto
yhteystiedot:
Jaakko Kämäräinen
puh. 0503684469
jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi
SKAALA – Livemusiikin palautuminen koronaepidemiasta esiintymistoiminnan skaalauksen ja hybriditapahtumien avulla -hanke on saanut rahoitusta TYÖ2030-ohjelmassa.
Tutustu kaikkiin TYÖ2030-blogeihin tästä.