5+1 oivallusta tulevaisuuden työelämästä: ”Rönsyily on hyvästä. Ei tarvitse keskittyä vain yhteen asiaan.”

Maanantaina 22. helmikuuta 2021

Miten futuristi Perttu Pölönen sparrasi nuoria, jotka voittivat #muntyö2030-somehaasteen? Lue parhaat palat oman jutun löytämisestä, päätösten tekemisestä ja siitä, kuinka tärkeä osa identiteettiä työ lopulta on.

Sparraushetkessä 18-29-vuotiaat nuoret keskustelivat Pertun kanssa avoimesti ja rennosti tulevaisuuden työstä ja omaan tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksista, huolista ja innostuksen aiheuttajista. Tässä 5+1 tärppiä nuorille ja vähän vanhemmillekin pohdittavaksi. 

1. ”Ei haittaa, vaikkei heti löytäisi sitä ominta juttua: on yhtä arvokasta löytää se, mikä ei ollutkaan omaa.”

Nykyään on tarjolla niin paljon kaikkea, että valitseminen loputtomasta määrästä vaihtoehtoja on usein hankalaa. Valinnan vapaus ja vaihtoehtojen kirjo ovat hienoja asioita, mutta valitseminen voi myös alkaa tuntua mahdottomalta ja jopa ahdistavalta: onko oma valinta oikea?

On hyvä tiedostaa, että harvoin kukaan ensimmäisellä yrittämällä osuu kultasuoneen. Ei haittaa, vaikkei heti löytäisikään sitä ominta juttua: on yhtä arvokasta löytää se, mikä ei ollutkaan omaa. Omaa työuraa ja ammatinvalintaa pohtiessa auttaa sekin, että tietää, mitä ei halua.

2. ”Rönsyily on hyvästä. Ei tarvitse keskittyä vain yhteen asiaan.”

Kun tekee monia juttuja ja moni asia kiinnostaa, alkaa helposti tuntua, ettei itsekään tiedä, kuka on, mitä tekee ja minkä takana seisoo. Puhumattakaan, että osaisi sanoittaa sitä muille.

Monen asian tekeminen ei kuitenkaan tarkoita, että olisi keskinkertainen kaikessa tai ei osaisi keskittyä – päinvastoin. Rönsyily on hyvästä Ei kukaan sano Elon Muskillekaan, että ’keskitypä yhteen asiaan’.

3. ”Ammattinimike ei vielä kerro, mitä teet, missä olet hyvä ja mitä ongelmaa ratkaiset.”

Mitä vastaat, jos kysytään, kuka olet ja mitä teet? Usein vastaamme ammatin tai työn kautta, mutta onko se paras määrittävä tekijä? Lähteekö meiltä identiteetti alta, kun työ muuttuu?

Ammattinimike ei vielä kerro, mitä teet, missä olet hyvä ja mitä ongelmaa ratkaiset. Olisiko siis parempia tapoja kertoa omasta osaamisesta? Mitä jos kertoisimme itsestämme verbien kautta: oletko ehkä innostaja, kypsyttäjä, tekijä tai värittäjä?

Kuva Perttu Pölösen kirjasta Tulevaisuuden identiteetit (Otava 2021).

4. ”Ei kannata jäädä odottamaan sitä hetkeä, että on varma – sitä ei todennäköisesti koskaan tule.”

Kun tuntee itsensä ja tietää, mikä on itselle tärkeää, on helpompi ottaa riskejä. Tietää, että vaikkei onnistuisi, yrittäminen on sen arvoista.

Ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan sitä hetkeä, että olisi valmis ja varma valinnoistaan – sitä ei todennäköisesti koskaan tule. Pitää uskaltaa mennä eteenpäin, tehdä asioita epävarmuudesta huolimatta ja kasvaa valintojen mukana.

5. ”Vaikka kaikki olisi hyvin, alkaa helposti tuntua, ettei olekaan, kun alamme vertailla itseämme muihin.”

Etenkin sosiaalisessa mediassa näkyy vain kirkkaita hetkiä ja ääripäitä. Keskiarvot ja suuri enemmistö unohtuvat. Samalla oma rimamme nousee helposti tosi korkealle.
Vaikka elämässä olisi kaikki hyvin, alkaa helposti tuntua, ettei olekaan, kun alamme vertailla itseämme muihin.

Sosiaalipsykologi Leon Festingerin mukaan vertailemme itseämme muihin, kun yritämme eliminoida epävarmuutta. Haemme varmuutta miettimällä, miten muut tekisivät ja voiko itse tehdä – tai olla tekemättä – jotain.

Etenkin vapaa-ajalla asioita pitäisi voida tehdä vain siksi, että tykkää ja haluaa - riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat tai onko itse edes hyvä kyseisessä asiassa.

+ ”On länsimaalainen, tuore ilmiö, että työn pitää olla kivaa ja merkityksellistä”

Samalla kun on tärkeää kuunnella omia tunteitaan ja arvojaan, on hyvä tiedostaa, että työn merkityksellisyyden ja hauskuuden miettiminen on hyvin länsimaalainen ja tuore ilmiö.

Sekä historiallisesti että globaalisti peilaten, merkityksellinen ja hauska työ on mahdollista vain pienelle joukolle. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun etsii balanssia omien arvojen ja halujen sekä työn perusidean eli toimeentulon hankkimisen ja aikaansaamisen välillä.

Blogi perustuu sparraussessiioon, jonka TYÖ2030-ohjelman kummi, Futuristi Perttu Pölösen piti #muntyö2030-haastekilpailun voittajille.