Vuorovaikutuksen merkitys korostuu johtajuuden kehittämisessä

Uutinen 23.5.2024

Kuva: Canva AI

Tulevaisuusvuoropuhelu Huomisen johtajuudesta käynnistyi 16.5.2024. Keskustelua käytiin yhdessä johtajuuden asiantuntijoiden sekä tilaisuuden osallistujien kanssa. Tilaisuus on osa kolmen vuoropuhelun sarjaa, joka saavat jatkoa syventävillä vuoropuheluilla syksyllä 2024.

Aamun aikana keskusteltiin tulevaisuuden kasvua ja uudistumista tukevasta johtajuudesta. Keskustelua käytiin sekä yhteiskunnan ja organisaatioiden näkökulmasta että tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmasta.

”On tärkeää selvittää, miten johtajuuden kehittämisen avulla voimme tukea organisaatioiden kasvua ja uudistumista. Hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisääminen edellyttää uusia johtajuuden innovaatioita, joita syntyy ihmisten yhteistyöstä ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Haluamme tulevaisuusvuoropuhelun avulla etsiä konkreettisia kehittämismahdollisuuksia sekä sitä suuntaa, johon huomisen johtajuutta haluamme viedä, ihan käytännön tasolle asti”, aloitti tilaisuuden juontaja ja TYÖ2030 ohjelmajohtaja Sanna Kulmala.

Yhteistyö merkittävä voimavara vuorovaikutusyhteiskunnassa

Päivän avasi IB-organisaation pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korostaen yhteistyön merkitystä tämän päivän vuorovaikutusyhteiskunnassa. Heinosen mukaan uudistumista ja kasvua tukevan johtajan vastuulla on varmistaa, että vuorovaikutus toimii ja kaikki työntekijät tulevat kuulluksi, nähdyksi sekä pääsevät tekemään yhdessä merkityksellistä työtä.

Vuorovaikutusyhteiskunnassa myös asiantuntijan rooli on muutoksen alla. Heinosen mukaan asiantuntijuuden voima syntyy eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöstä. Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan keskellä asiantuntija ei voi enää keskittyä vain yhteen teemaan, vaan sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus sekä halu oppia uutta. Näin myös johtajan työ on entistä enemmän oppimisen johtamista.

Heinosen puheenvuorossa korostuivat myös sukupolvien väliset erot suhteessa työntekoon ja johtajuuteen. Johtajan tehtävä on edistää ymmärrystä ja keskustelua eri sukupolvien välillä, sillä etenkin nuoret kokevat työn merkityksellisyyden sekä työhön liittyvät eettiset kysymykset entistäkin tärkeämpänä.

Johtajan supervoimana on kyky tunnistaa toimivia vuorovaikutustilanteita

Kaikki aamun puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisläheisyys on tulevaisuuden johtajuuden kulmakivi. Hyvä johtaja mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen organisaatiossa, jotta saadaan yksinkertaisesti asioita tehtyä. Jotta tekemisen ohella olisi mahdollista myös uudistua, johtajan täytyy rakentaa uusia yhteyksiä sekä purkaa vanhat toimimattomat verkostot ja rakenteet, jotka eivät auta saavuttamaan organisaation tavoitteita.

”Johtajan supervoimana on ihmiselle ominainen kyky tunnistaa ja pohtia muiden ihmisten välisiä suhteita ja yksilöiden motivaatiotekijöitä – tätä kutsutaan triadiseksi prosessoinniksi. Yhdistämällä esimerkiksi sopivat ihmiset uusiin yllättäviinkin tiimeihin, voidaan edistää yrityksen tavoitteita ja purkaa samalla vanhoja organisaatiorakenteita. Triadinen ajattelu on johtajalle arkipäiväistä ongelmanratkaisua, mutta organisaatiolle elintärkeä ominaisuus”, korosti johtajuuden tutkija ja Hanken School of Economics professori Olli-Pekka Kauppila.

Energinen, aktiivinen ja inhimillinen johtaja pesee konkarin

Tilaisuudessa keskustelua herätti myös millainen johtamistyö saa aikaan tuloksia sekä edistää kestävää kasvua. Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Aura on tutkinut aihetta Paremman Johtajuuden manifestissaan.

”On selvää, että hyvä johtamistyö tukee kannattavuutta ja kestävää kasvua. Hyvä johtaja tukee, kannustaa ja auttaa ihmisiä kukoistamaan työtehtävissään. Onnistuneen johtamistyön myötä myös henkilöstötuottavuus kasvaa. Kannattavuuden kasvussa henkilöstötuottavuus on tärkeintä, sillä ihmisethän sen kaiken työn tekevät”, pohtii Aura.

Hyvä johtaminen vaatii johtajalta aktiivisuutta. Aktiivinen johtajuus pohjautuu johtajan omaan energiaan, joka koostuu osaamisesta, motivaatiosta sekä työkyvystä. Vain energinen esihenkilö johtaa hyvin ja energia kasvaa vain omalta johtajalta saatavan jatkuvan tuen kautta.

Mikä vie johtajuutta eteenpäin?

Ensimmäisen vuoropuhelun keskustelujen mukaan nykypäivän johtaminen nähdään edelleen hyvin asiakeskeisenä ja tulosorientoituneena, jossa hyvä menestys suorituksissa avaa tien johtajapolulle. Työelämän muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ihmisten välinen yhteistyö korostuu, jolloin asiajohtamisesta on siirryttävä yhä enemmän ihmisjohtamiseen.

Hanken & SSE:n toimitusjohtaja Marc Hinnenberg painotti että, organisaatiossa on tärkeää konkretisoida merkityksellinen visio ja määrittää sitä tukevat strategiset kyvykkyydet ja osaamiset. Nämä antavat tiekartan organisaation ja henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Tiekartan avulla henkilöstö tunnistaa oman työnsä merkityksellisyyden sekä mahdollistaa yhteistyössä yrityksen menestystä.

”Meillä on johtamisessa paljon hyvää, kuten matalat hierarkiat, avoimuus ja melko hyvä tasa-arvo. Suomalaisissa yrityksissä on kuitenkin pitkään ali-investoitu esihenkilötyön sekä johtamistaitojen ja -kulttuurin kehittämiseen. Etenkin uusien johtajien sukupolvi kaipaa tukea osaamisen kehittämiseen, mutta yhtä lailla kokeneemmat johtajat tarvitsevat päivitystä johtamistaitoihin muuttuvassa työelämässä”, pohtii EY Suomen henkilöstöjohtamisen konsultoinnista vastaava Eva Tuominen.

Hyvä perusta on siis olemassa, mutta globaalissa kilpailussa suomalaisenkin johtamisen pitää uudistua. Tarvitsemme lisää ihmiskeskeistä, osallistavaa ja ketterää johtamista, mutta myös esimerkiksi uusien innovaatioiden, monikulttuurisuuden ja hybridityön huomiointia. Jotta muutos johtajuudessa saadaan aikaan, tarvitsemme ennen kaikkea toimivaa vuorovaikutusta ja ihmisiä.

Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelu saa jatkoa syksyllä 2024

Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelun toteuttavat yhteistyössä työelämän ja johtamisen asiantuntijat Hanken & SSE Executive Education, EY ja TYÖ2030-ohjelma. Mukaan vuoropuheluihin on kutsuttu laaja joukko organisaatioita, yrityksiä ja päättäjiä. Vuoropuhelun tavoitteena on antaa johtamisen tueksi erilaisia konkreettisia työkaluja ja oppeja sekä luoda 100 000 tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaavaa johtajaa.

Johtajuuden aamukahvit ovat osa kolmen vuoropuhelun sarjaa, joka saavat jatkoa syventävillä vuoropuheluilla syksyllä 2024. Elokuussa 14.8. käytävän vuoropuhelun aiheena ovat johtamisen tulevaisuuden kompetenssit ja syyskuussa 10.9. keskustellaan ihmiskeskeisestä johtamisesta sekä johtamisen paradokseista. Keskusteluja täydentää syksyllä julkaistava valtakunnallinen Johtajuusbarometri. Johtajuuden Tulevaisuusvuoropuhelun tuloksista kuullaan lokakuussa 2024.