Blogi 5.12.2023
Riikka Holopainen
Oppiminen ovat inhimillistä toimintaa ja tapahtuu yhä enemmän vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Näin ollen oman ja muiden osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen korostuvat. Tällä hetkellä suomalaisista jopa 40% kokee, että oman osaamisen sanoittaminen on hankalaa.
Vertaisoppiminen ja omassa työssä oppiminen on tärkeimmäksi tunnistettuja oppimisen keinoja. Lähes 100% suomalaisista työpaikoista nostaa vertaisoppimisen ja työkavereilta oppimisen tärkeäksi oppimisen menetelmäksi. Työyhteisöjen johtaminen, arjen rakenteet ja toimintatavat ovat tärkeässä roolissa mahdollistamaan kohtaamisia.
Oppimisen starttipaketti toi oppimisen yhteiseen arkeen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen terapiapalveluissa oppimisen starttipaketti otettiin käyttöön reilu vuosi sitten. TYÖ2030-ohjelma verkostoyhteistyössä syntynyt Oppimisen starttipaketti on matalan kynnyksen konkreettinen työkalu, joka on tarkoitettu tukemaan työyhteisön ensimmäisiä askeleita kohti oppivaa työpaikkaa. Starttipaketin avulla työyhteisö oppii keskustelemaan osaamisesta ja oppimisesta strategisesti, mutta lähellä, kiinni arjessa.
Kuntoutusalalla osaamisen kehittäminen on ollut vahvasti täydennyskoulutus- ja kurssipainotteista. Koulutuksia käymällä uskomuksemme ja asenteemme kyllä usein muuttuvat, mutta vaikutus ei useinkaan näy käytännön toiminnassa tai saavutetuissa tuloksissa asti. Tarvitaan omaan työhön kytkeytyvää oppimista, reflektiota, palautetta ja yhteistä kehittämistä, jotta tieto muuttuu aktiivisesti käytössä oleviksi toimintatavoiksi.
Yhteinen oppiminen auttoi lisäämään ihmisten omaa tuntemusta osaamisestaan
Prosessi lähti liikkeelle pienryhmissä käydyillä oppimiskeskusteluilla. Keskusteluiden antia vedettiin yhteen kehittämispäivissä, joiden yhteyteen otettiin oppimisteeman lisäksi jokin etukäteen tunnistettu tärkeä oppimisen teema. Kehittämispäivässä nousi esiin paljon tärkeitä, mutta näkymättömäksi jääneitä arjen työhön liittyviä kehittämiskohteita, joita lähdettiin heti ratkomaan.
Esimerkiksi avoteyveydenhuollon terapeuttien kanssa aiheeksi valikoitui huimaus. Ennen kehittämispäivää sähköiselle alustalle kerättiin huimaukseen ja sen hoitoon liittyviä kysymyksiä ja oppimistarpeita sekä tietoa siitä, mitä huimauksesta jo osataan. Tämän jälkeen jokainen etsi vastauksia yhdessä esiin nostettuihin kysymyksiin ja syntyi valtava tietopaketti, joka koostettiin teoriaosuuden ja käytännön harjoittelua sisältäneeksi koulutusiltapäiväksi. Yhdessä kerätty tieto ja osaaminen saatiin näin omin voimin jakoon ilman ulkopuolista kouluttajaa ja huomattiin että omasta takaa löytyy paljon osaamista ja tietoa aiheesta.
Yhteisten prosessien lisäksi jokainen loi oman oppimissopimuksen ja oppimispäiväkirjat otettiin käyttöön oppimisen näkyväksi tekemiseksi. Oppimissopimukset ovat auttaneet esihenkilöitä tutustumaan paremmin alaisiinsa, ja auttaneet työntekijöitä myös rajaamaan omia oppimistavoitteitaan. Lisäksi jokaisen omia oppimistavoitteita ja itsenäistä opiskelua tukemaan luotiin oppimisalusta, johon on kerätty olemassaolevia koulutusmateriaaleja, ilmaisia verkkokursseja, podcasteja, blogeja ja artikkeleita materiaalipankiksi.
Vuoden prosessia vedettiin loka-marraskuussa yhteen pienryhmäkeskusteluilla, jotka toimivat monen sanojen mukaan myös työnohjauksellisina tilaisuuksina. Pienryhmäkeskustelut jatkuvat myös tulevaisuudessa ja jokaisen oppimisen polkua on tarkoitus tarkistaa kehityskeskusteluiden yhteydessä vuosittain. Suosittelen lämpimästi prosessia kaikille työyhteisöille.
Blogi on kirjoitettu yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella työskentelevän Riikka Holopaisen sekä TYö2030-ohjeman asiantuntijoiden kanssa.