TYÖ2030 -tutkimus: vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla

TYÖ2030 -ohjelman toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa työnantajista kokee henkilöstön osaamisen kehittämisen tärkeänä. Näkemykset resurssien riittävyydestä kuitenkin vaihtelevat, ja myös koulutustausta vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.

Vertaisoppiminen, kehityskeskustelut ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat työnantajien mielestä tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla. Samoissa organisaatioissa työskentelevät työntekijät jakavat näkemyksen: oppiminen nykyistä työtä tekemällä, oppiminen työkavereilta, osallistuminen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä oppiminen uusien vastuiden ja tehtävien kautta nähdään merkittävimpinä keinoina kehittää omaa osaamista.

”Asiantuntijatehtävien määrän kasvu ja tietovaltaisempi työ ovat johtaneet siihen, että työntekijältä vaaditaan yhä useammin luovaa ongelmanratkaisua, kykyä kohdata uusia tilanteita ja taitoa ohjata omaa työtä. Työssä tapahtuvan jatkuvan oppimisen merkitys on kasvanut, ja työympäristöä tulisikin ajatella oppimisympäristönä”, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsikka Selander.

Digitaalisuuden omaksuneilla organisaatioilla laajin ymmärrys osaamisen kehittämisestä

Organisaatiot, jotka ovat omaksuneet digitaalisuuden osaksi työn toimintaympäristöä, sekä organisaatiot, joissa kehitetään aktiivisesti uusia tuotteita ja palveluita, ovat tunnistaneet henkilöstön osaamisen kehitystarpeet laajimmin.

”Organisaatioissa, jotka ovat digitaalisuuden suunnannäyttäjiä, on kattava kirjo erilaisia keinoja käytössä: niissä tehdään aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa, toimitaan työpaikan ulkopuolisissa verkostoissa, osallistetaan henkilöstöä kehitystyöhön ja ostetaan markkinaehtoista koulutusta”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprosessori Tuomo Alasoini.

Digitalisaation omaksuneiden organisaatioiden johto kokee muita useammin, että organisaatiossa ollaan perillä sekä organisaation että henkilöstön osaamistarpeista, niistä käydään yhteistä keskustelua ja osaamisen kehittämiselle luodaan edellytyksiä.

Koulutusaste vaikuttaa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin

Korkeasti koulutetut saavat enemmän koulutusta ja myös oppivat työtä tekemällä useammin kuin toisen asteen koulutuksen tai perusasteen koulutuksen varassa työelämään tulleet.

"Korkea pohjakoulutus vie usein työtehtäviin, joissa jo itse työn tekeminen on jatkuvaa oppimista. Toisen asteen koulutuksen saaneilla kiire haittaa useammin oman osaamisen kehittämistä”, kiteyttää Selander.

Tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijävastaajista noin joka kuudes ei ollut saanut lainkaan koulutusta, perehdytystä tai opiskellut omaehtoisesti edellisen vuoden aikana. Korkeakoulutetut olivat saaneet kaikenlaista koulutusta paljon useammin kuin toisen asteen suorittaneet työntekijät.

Lataa MEADOW-tutkimusrapotti 
kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja

Kirsikka Selander
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
kirsikka.selander@ttl.fi
p. +358304743065

Maija Lyly-Yrjänäinen
Johtava asiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö
maija.lyly-yrjanainen@gov.fi 
029 504 7297

MEADOW-tutkimus lyhyesti

TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. MEADOW-kysely toteutettiin vuonna 2022 kahdessa vaiheessa. Vuodenvaihteessa toteutettiin työnantajakysely, joka kohdennettiin Suomessa yli 10 henkeä työllistäviin yrityksiin ja julkisyhteisöihin. Keväällä 2022 toteutettiin työntekijäkysely, joka kohdennettiin aiemmassa vaiheessa vastanneiden organisaatioiden työntekijöille. Kysely toteutettiin pääosin verkkokyselynä ja sen toteutuksesta vastasi Tilastokeskus. Kyselyssä selvitettiin muun muassa työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä etätyöstä, oppimisesta ja työn kehittämisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34) ja 1816 näissä organisaatioissa työskentelevää työntekijää (vastausprosentti 26).