TYÖ2030 tiedottaa maanantaina 21.11.2022

Digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita, ja sen merkitys on  korostunut entisestään koronapandemian myötä. Tuoreen TYÖ2030-ohjelman MEADOW-raportin mukaan digitalisaatio etenee eri toimialoilla ja organisaatioissa eri vauhtia ja saa niissä erilaisia muotoja. Työntekijöiden kokemukset digitalisaation vaikutuksesta ovat varsin myönteisiä, mutta ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla.

Jo aiemmin keväällä julkaistu MEADOW-tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että digitalisaatio on yksi yritysten keskeisistä kasvu- ja kilpailutekijöistä. Digitaalinen kehittyneisyys yhdessä monipuolisten yhteistyöverkostojen ja henkilöstön osallistamisen kanssa edistää yritysten kykyä kehittää markkinoille uusia tuotteita ja palveluita.

Nyt julkaistu raportti tarjoaa uutta tietoa siitä, miten digitalisaatio näkyy konkreettisesti organisaatioiden toiminnassa ja siitä, kuinka yhdenmukaisesti työnantajat ja työntekijät kokevat digitalisaation vaikutukset. Tämä tekee tutkimuksen aineistosta ainutlaatuisen.

Digitalisaation vaikutusten laajuudessa ja luonteessa suuria eroja

Digitalisaatio koskettaa laajasti suomalaista työnantajakenttää. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että toimialojen ja organisaatioiden välillä on suuria eroja digitalisaation vaikutuksissa ja käyttötavoissa. Pisimmällä toimintojen digitalisoinnissa ovat ohjelmistoala ja IT-palvelut sekä rahoitus-, vakuutus-, ja kiinteistöala. Vähiten digitalisaatio on vaikuttanut rakennusalan yritysten toimintaan. Toimialojen sisällä työnantajien oma suhtautuminen digitalisaatioon vaikuttaa siihen, miten se näkyy organisaatioiden toiminnassa.

Tutkimuksen mukaan digitalisaatio vaikuttaa organisaation toimintaan kahdella tavalla: syventävästi ja keventävästi. Syventävät vaikutukset tarkoittavat, että digitalisaatio integroituu osaksi organisaation toimintaa, rakenteita ja prosesseja. Keventävät vaikutukset puolestaan ilmenevät organisaation toimintojen lisääntyvänä ulkoistamisena ja organisaatiorakenteiden keventämisenä. Tulosten perusteella digitalisaation syventävät vaikutukset ovat olleet suomalaisissa organisaatioissa keventäviä vaikutuksia yleisempiä. Tulos on selvästi toisen suuntainen kuin kansainvälisessä keskustelussa usein esitetty käsitys digitalisaation työelämävaikutuksista, jossa keskitytään korostamaan digitalisaation työtä tehostavia ja korvaavia vaikutuksia. Vaikutukset eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Työntekijät kokevat digitalisaation pääsääntöisesti myönteisenä, mutta kokemukset ovat työnantajien edustajia ristiriitaisempia

Digitalisaatio koskettaa käytännössä kaikkia toimialoja, ja lähes puolet työntekijöistä (47 %) ilmoitti käyttävänsä erilaisia digitaalisia välineitä työssään lähes koko ajan. Vaikka työntekijät käyttävät runsaasti erilaisia digitaalisia sovelluksia työssään, eivät he hahmota digitalisaation hyötyjä omassa työssään yhtä laajasti kuin työnantajien edustajat edustamiensa organisaatioiden toiminnassa.

Samalla, kun työntekijät kokevat työn itsenäisyyden, hallinnan ja luovuuden lisääntyneen, on monien kokemus työn nopeatempoisuudesta kasvanut ja työn ergonomiasta sekä me-hengestä heikentynyt.

”Työorganisaatioissa tarvitaan avointa keskustelua digitalisaation hyödyistä ja siihen liittyvistä huolista sekä molemminpuolista luottamusta. Henkilöstön tulisi osallistua, kun pohditaan uusia ratkaisuja digitalisaation hyödyntämiseksi työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamisen välineenä”, kommentoi  tutkimusprofessori Tuomo Alasoini tuloksia.

Kasvaako erot teknologisessa kehittyneisyydessä tulevaisuudessa

Digitalisaatio on tärkeä työelämän muutosvoima myös tulevina vuosina. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tulevaisuudessa organisaatioiden väliset erot digitalisaatiokehityksessä saattavat kasvaa entisestään.

Meadow-tutkimuksen valossa näyttää siltä, että ne organisaatiot, jotka eivät koe digitalisaatiota itselleen tärkeäksi, ovat tulevaisuudessa muita innottomampia hyödyntämään data-analytiikkaa. Näissä organisaatioissa työskentelevien digivalmiudet ovat myös keskimääräistä heikompia. On tärkeää tukea myös johdon digitaitoja, jotta myös tällaiset organisaatiot pysyvät kehityksessä mukana.

 

Lataa MEADOW-tutkimusrapotti
kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätietoja

Kirsikka Selander
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
kirsikka.selander@ttl.fi
p. +358304743065

Tuomo Alasoini
Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
tuomo.alasoini@ttl.fi
p. +358304742577

 

MEADOW-tutkimus lyhyesti

TYÖ2030-ohjelman toteuttaman MEADOW-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa työelämän käytännöistä ja niiden muutoksista. Huhtikuussa julkaistussa raportissa on aineistoa koottu työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Loppusyksystä 2021 työnantajille suunnattu MEADOW-kysely on osa pääministeri Marinin hallitusohjelmaan kuuluvaa TYÖ2030-hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.Kysely selvitti monien muiden teemojensa ohessa sitä, kuinka paljon yrityksissä ja julkisyhteisöissä tehtiin etätyötä kyselyhetkellä sekä minkälaisia ajatuksia näillä oli etätyön jatkosta koronapandemian jälkeen. Kysely toteutettiin ositettuna satunnaisotantana lokakuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana yritys- ja toimipaikkarekisteriin kuuluvissa organisaatioissa, jotka työllistivät vähintään 10 henkilöä. Aineistonkeruu toteutettiin verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmänä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1478 organisaation johtoon kuuluvaa henkilöä (vastausprosentti 34). Vastanneista kolme neljästä oli yrityksiä ja neljäsosa julkisyhteisöjä. Työnantajakyselyn tuottamaa kuvaa työelämän muutoksista täydennetään samoihin työnantajayksiköihin keväällä 2022 suunnatulla työntekijäkyselyllä, jonka ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa ensi syksynä.
↑   takaisin ylös