keskiviikkona 15.12.2021
Kun yhteiskunnalliset haasteet ylittävät ala- ja organisaatiorajat, ei niihin purevia ratkaisuja keksitä yhden alan asiantuntijoiden kesken tai yhden organisaation sisällä. Uudenlainen ongelmanratkaisun ja yhteistyön malli Fast Expert Teams kokoaa hajallaan olevat asiantuntijat yhteen kehittämään suomalaista työelämää.
Yksi sana nousee työelämävalmentaja Jalmari Eklundin mieleen, kun hän kuvailee Fast Expert Teamsin työskentelyä: maajoukkuetunnelma. Läppärin näytöllä näkyy työelämäuudistaja Riitta Hyppänen, joka veti yhtä Fast Expert Teamsiä kuten myös Eklund.
Verkossa kävi kuhina keväällä 2021. Yhteistyöalusta Howspacessa oli koolla yli kahdeksankymmentä asiantuntijaa – eritaustaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.
He muodostivat uudenlaisia tiimejä nimeltä Fast Expert Teams. Tiimeissä ratkottiin neljän viikon ajan korona-ajan tuomia haasteita suomalaisessa työelämässä.
Mukana oli laaja kirjo asiantuntijoita kunnista, valtiolta ja yksityiseltä sektorilta.
– Hyvä poikkileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta, kuvaa työelämävalmentaja Jalmari Eklund, joka veti yhtä tiimeistä.
Fast Expert Teams on työelämäinnovaatio. Sitä on ollut kehittämässä tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist LUT-yliopistosta.
Hän kokosi tiimejä omasta verkostostaan ja etsi osaajia yli sektori- ja organisaatiorajojen: yksityiseltä puolelta, julkiselta puolelta, ministeriöistä, yliopistoista, tutkimuslaitoksista, isoista ja pienistä firmoista. Ideana oli löytää ihmisiä, joilla on arvokasta tietoa työelämän kehittämiseksi ja kykyä yhteistyöhön – sekä halua tulla mukaan ilman rahallista korvausta.
Melkein kaikki kysytyt kiinnostuivat ja lupasivat käyttää yhden kuukauden ajan 10 tuntia työskentelyyn, josta noin puolet tapahtui samanaikaisesti muun tiimin kanssa.
– Syitä lähteä mukaan oli monia: halu oppia ja verkottua ja toisaalta kiinnostavat, työstettävät aiheet, Blomqvist kuvaa.
Toiveena oli, että jokainen on mukana omana itsenään, eikä niinkään tittelinsä tai jonkin työroolinsa turvin edistämässä edustamansa tahon etuja. Hierarkkista ylhäältä johtamista haluttiin välttää.
– Osallistujille annettiin mahdollisuus ilmaista mielipiteensä tasavertaisina ilman taustaorganisaatioiden mandaattia. Ei tultu titteli edellä, vaan ajatukset edellä, kuvailee yhtä tiimeistä vetänyt työelämäuudistaja Riitta Hyppänen.
Hän oli mukana FET-työskentelyssä jo vuonna 2020 ja koki tuolloin vahvasti, että Suomi kutsui ensimmäistä kertaa elämässä.
Eklund vuorostaan kuvailee saaneensa valtakunnallisen mahdollisuuden vaikuttaa.
– Yksi sana nousee koko ajan mieleen: maajoukkuetunnelma, hän sanoo.
Kustannustehokkaasti kohti ratkaisuja
Yhteisesti jaettu ongelma, johon tarttua ja jota lähteä ratkomaan tiimeissä, oli helppo tunnistaa: korona.
– Korona oli riittävän kompleksinen ongelma. Entinen tapa toimia ei enää riittänyt, Eklund pohtii.
Näin päästään FET-konseptin ytimeen. Ideana on luoda yhteistyömalli maailmassa, jossa ongelmat ovat entistä kompleksisempia, mutta ihmisten ja organisaatioiden osaamisalueet entistä kapeampia ja erikoistuneempia. Osaaminen on hajallaan ja mitä halutumpaa osaamista ihmisellä on, sitä kiireisempi hän on.
– Tarvitaan kustannustehokas tapa saada osaamista ketterästi käyttöön, Blomqvist kiteyttää.
Nykyteknologia mahdollistaa maantieteellisesti hajallaan olevan joukon kohtaamisen verkkovälitteisesti, edullisesti ja nopeasti.
Samalla se tuo uudenlaisia haasteita kohtaamiseen ja luottamuksen syntymiseen, varsinkin kun koolla on joukko eritaustaisia ihmisiä.
– Luottamus syntyy helpommin ja nopeammin, kun ihmiset ovat samanlaisia, tapaavat kasvotusten ja heillä on yhteistä historiaa. Toisilleen vieraita ja eritaustaisia ihmisiä yhdistävässä FET-konseptissa täytyy tietoisesti tukea luottamuksen ja yhteistyön syntymistä, Blomqvist sanoo.
Mikä sitten tekee FET-konseptista ainutlaatuisen sen lisäksi, että kohtaamiset tapahtuvat verkossa ja osallistujat voidaan tarvittaessa kutsua koolle hyvin nopeasti?
Hyppänen pohtii, että esimerkiksi mahdollisuus oppia uutta ei vielä tee konseptista ainutlaatuista.
– Oppiminen kun on aina mahdollista. Kaikissa verkostoissa kertyy tietoa eri tahdissa. Mutta nyt ollaan tekemässä jotain isompaa. Mukana olijoilla oli se tunne, että tehdään jotain merkityksellisempää kuin aiemmin. Tunne syntyi monista asioista. Oli sekä rakenteita että ketteryyttä. Oli ihmisiä, joilla on näkemyksellisyyttä ja toisaalta myös paljon kokemuksia. Oli synkronista ja asynkronista työskentelyä, Hyppänen sanoo.
Erityisen konseptista tekee sekin, että se vaatii paljon taitoa johtaa ihmisten kerryttämää kokemusperäistä asiantuntemusta ja uusien ratkaisujen luomista dynaamisessa prosessissa.
Mitä seuraavaksi?
Blomqvist arvelee FET-työskentelyyn osallistuneille syntyneen sosiaalista pääomaa. Mukaan on tarttunut tietoa ja kokemusta, joka saattaa osoittautua hyödylliseksi muissa yhteyksissä ja tilanteissa.
Myös Hyppänen mainitsee osaamispääoman sekä uudet kumppanuudet ja uudet yhteistyömahdollisuudet.
Korona-exitin lisäksi tiimeissä työstettiin eteenpäin FET-konseptia. Blomqvistin mukaan konsepti vaatii vielä työstämistä ja visualisointia. Se pitää tehdä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi.
Eklund näkisi mielellään vuosittain järjestettävän FET-foorumin, joka tekisi konseptia tutuksi. Hyppänen vuorostaan soisi konseptin löytävän kodin vaikkapa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (Jotpa), jonka toiminta on käynnistymässä asteittain opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa.
Suunnitteilla on myös työstää FET-konseptista työkirja ensi keväänä. Se opastaisi konseptin käyttämiseen ja kuvaisi jo tehtyjen pilottien pohjalta, mistä konseptissa on kyse.
– FET halutaan isomman joukon hyödynnettäväksi matalalla kynnyksellä, kuvaa TYÖ2030-ohjelman johtaja Sanna Kulmala.
Fast Expert Teams pähkinänkuoressa:
Fast Expert Teamsit ovat monialaisista asiantuntijoista koostuvia kehittäjäverkostoja. Niiden tehtävänä on keksiä työelämää kehittäviä keinoja ja tarjota ratkaisuja päätöksenteon tueksi.
Teknologiavälitteisen toimintamallin ansiosta tiimit voivat työskennellä osin ajasta ja paikasta riippumattomasti.
FET-konseptilla voidaan ratkoa yhteiskunnallisesti merkittäviä ja monimutkaisia tehtäviä kuten vaikkapa kohtaanto-ongelmaa tai esimerkiksi poikkitieteellisiä ongelmia aluekehittämisessä tai ennakointityössä.
Kun koolla on osaajia yli ala- ja organisaatiorajojen, voi syntyä innovaatioita, joiden kohdalla sopimusjuridiset ratkaisut vaativat vielä erityistä huomioimista.
Teksti ja kuva Iida Ylinen
Lue kaikki TYÖ2030-hanketarinat täältä.