Viime vuonna päättyneiden hankkeiden aikana saadut tulokset ovat kannustavia: digiloikka tehtiin ennätysajassa, laaja siirtyminen etätöihin onnistui hyvin ja toimintoja on pystytty mukauttamaan uusiin vaatimuksiin. Lisäksi etujärjestöt tekevät yhteistyötä työelämän parantamiseksi, joka kerää hämmentynyttä kiinnostusta maailmalla. Paljon työtä on silti edelleen tehtävä tasa-arvon ja monimuotoisuuden toteutumisen puolesta.
Viime vuoden keväällä alkoi tulevaisuuden työelämän tähyävä hanke, johon kuului kaksi osaa: Vakuuttava työ 2030 ja Finanssityö 2030.
Ammattiliitto Pro ry:n finanssisektorin yhteyspäällikkö ja Vakuuttava työ 2030 -hankkeen projektipäällikkö Liisa Halme kertoo, että vallitseva pandemia-aika haastoi hankkeen toteutuksen.
Fyysisiä kohtaamisia pystyttiin järjestämään vain yksi, mutta yhteistyö onnistui verkossa.
Työelämän keskeiset osa-alueet ovat Halmeen mukaan 1.) jatkuva oppiminen ja sitä edistävät sekä kestävät toimintatavat ja yrityskulttuuri, 2.) monimuotoisuuden ja osallistamisen huomioiva työympäristö, ja 3.) digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn vaikutus toimihenkilöiden työhön.
Ammattiliitto Pro ry:n lisäksi työmarkkinaosapuolena mukana oli Palvelualan työnantajat PALTA ry sekä yhteistyökumppanina Finanssiala ry.
Vuodenvaihteessa maaliin saadun hankkeen pohja toiminnalle luotiin jo vuosina 2013–15, jolloin Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen puitteissa mietittiin, miten työtehtävät ja toimenkuvat tulevat muuttumaan.
Hyvässä yhteishengessä
Halme kertoo, että tulevaisuuden työelämän parantamiseen pyrkivä hanke on herättänyt huomiota ja siitä on haluttu kuulla myös maailmalla.
– Olen puhunut työntekijäpuolen kansainvälisen organisaation seminaareissa kaksi kertaa, ja toukokuussa menen puhumaan uudestaan. Maailmalla hämmentää, että teemme näin hyvää yhteistyötä eri etujärjestöinä. Se on herättänyt jopa epäuskoa, Halme naurahtaa.
– Vaikka roolien myötä tulee eri painotuksia, meillä on etujärjestöinä hyvä yhteinen kuva siitä, mitä haluamme työpaikoille: kehitystä ja dialogia.
Ja kehitystä onkin Halmeen mukaan tapahtunut. Hankeen yhteydessä tehdyt yrityshaastattelut ovat osoittaneet muun muassa sen, että mahdollisuuksia taitojen kehittämiseen ja koulutuksiin annetaan mielellään.
– Vuonna 2013 alkanut työmarkkinaosapuolien ja sitä kautta yhtiöiden ja henkilöstön kanssa alkanut dialogi jatkuu edelleen. Se on arvokas asia.
Tehtävää monimuotoisuuden ja avoimuuden edistämisen parissa
Halmeen mukaan yhtiöt tekevät hyvää työtä, mutta silti avoimuutta ja rehellisyyttä työntekijöiden suuntaan kaivattaisiin enemmän.
– Työntekijöille pitäisi kertoa hyvissä ajoin, mitä yrityksessä tapahtuu, mitä se tarkoittaa ja millaista osaamista tarvitaan. Se auttaisi työntekijää varautumaan ja kehittämään itseään. Kysymys on ison kuvan näkemisestä.
Monissa paikoissa näihin asioihin on jo kiinnitetty hyvin huomioita, mutta työtä on silti edelleen tehtävä – ja se onkin kirjattu uuteen, tänä keväänä neuvoteltuun työehtosopimukseen.
Hankkeen aikana paljastui myös yllättäviä asioita.
– Uskoimme, että monimuotoisuus ja tasa-arvo olisivat paremmalla tolalla kuin se todellisuudessa olikaan. Usein nämä käsitteet kyllä löytyivät organisaation strategiasta, mutta niiden määrittely ja konkreettiset teot puuttuivat.
Halmeen mukaan tasa-arvo pitää ymmärtää laajasti. Se ei siis tarkoita vain sukupuolta ja kansallisuutta, vaan niiden lisäksi esimerkiksi ikää ja elämäntilannetta.
Harppauksia ja esteiden ylityksiä
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n neuvottelujohtaja Anu Sajavaaran mukaan työelämän osaamistarpeet vaativat päivitystä.
– Halusimme selvittää, mitä alalla oikein tapahtuu ja miten työelämän murrokseen reagoidaan kentällä. Yritykset halusivat myös vertaistietoa muista yrityksistä ja liitot halusivat tietää enemmän siitä, miten asiat ovat sujuneet koronaoloissa, Sajavaara kertoo.
Tietoa kerättiin yli 500 vastaajan joukolta keväällä 2021. Suhtautuminen kyselyyn oli Sajavaaran mukaan myönteistä. Samalla selvisi, että koronapandemian kurimuksessa oli pystytty uudistamaan toimintatapoja ja mukauttamaan toimintoja nopeasti muuttuneissa olosuhteissa.
– Pankkimaailma on hyvin vahvasti säännelty toimiala. Silti laaja siirtyminen etätyöhön onnistui hyvin. Alalla on tehty suuria harppauksia digitaalisen asiakaspalvelun suuntaan ja menty monien aiemmin koettujen esteiden yli.
Sajavaara nostaa tulevaisuuden kehityshankkeina Halmeen tavoin esille monimuotoisuuden: yrityksissä on hyvä käydä keskustelua siitä, mitä sillä tarkoitetaan ja miten sitä edistetään.
– Nyt merkitys on melko epäselvä ja osin päälleliimattu. Yrityksissä työskentelee vieläkin hyvin homogeeninen joukko ja esimerkiksi ulkomaalaisia työntekijöitä on vähän, vaikka työn tekeminen englannin kielellä onnistuisikin helposti, Sajavaara sanoo.
– Tämän lisäksi haluamme uudella hankekaudella panostaa siihen, miten monin eri tavoin osaamista voidaan kehittää työn ohella ja miten uuden oppimisen käytännöt tehdään entistä paremmin näkyviksi.
Teksti Juha Riihimäki