Luovuuden merkitys innovaatioiden taustalla ymmärretään hyvin. Mutta ymmärretäänkö luovuuden käsite niin laajasti kuin mahdollista? Luova työelämä 2030 -hanke haluaa selvittää, millaista luovuutta suomalaisissa piilee, millaisessa ympäristössä ideat heräävät ja kuinka mahdollisimman moni voisi osallistua niiden kehittämiseen.
Työelämän murroksesta on puhuttu kauan. Se ei tarkoita vain joidenkin töiden katoamista, vaan samaan aikaan lukemattomia mahdollisuuksia – uusia työtehtäviä ja -nimikkeitä, joita ei ole vielä edes keksittykään.
Eteenpäin meneminen ja kehityksen mukana pysyminen vaatii Suomelta luovuutta, innovaatioita ja kaupallisia menestystarinoita.
Markkinointialan käynnistämä monialainen hanke Luova työelämä 2030 haluaa löytää luovuuden monet sävyt ja potentiaalin. Samalla on tarkoitus luoda helposti sovellettavia työkaluja sen kehittämiseen.
Jos luovuus ymmärretään liian kapeasti, suuri osa arvokkaasta osaamisesta ja intohimosta jää hyödyntämättä.
Luovuus tekee näkymättömän näkyväksi
Hankkeen päähakija ja koordinaattori on MARK Suomen Markkinointiliitto ry. Liiton toiminnanjohtaja Sanna Laakkio toimii hankkeen projektipäällikkönä.
Hän kertoo, että kaikilla tuntuu olevan vähän erilainen käsitys luovuuden merkityksestä. Siksi hankkeen alussa luovuus piti ensin määritellä uudestaan.
– Meille se tarkoittaa halua ja kykyä tehdä paremmin. Tarvitaan siis tekoja. Kyse ei ole vain ajattelusta, vaikka sitäkin tarvitaan, koska luovuus vaati jonkin sellaisen näkemistä, mitä ei vielä ole.
Toisin sanoen luovuus tuo maailman nähtäväksi ja koettavaksi jotain sellaista, mitä ei vielä hetki sitten ollut olemassakaan – eikä paluuta entiseen ole.
– Olemme edelleen pitkälti tuotanto- ja tuotelähtöinen maa. Nyt tarvitaan kuitenkin luovuuden tunnistamista ja sen kääntämistä kilpailueduksi
Sanna Laakio kansainvälisillä markkinoilla.
Laakkio korostaa, että luovuuden lisääntyessä myös työhyvinvointi lisääntyy.
Jokaisella on jotain annettavaa
Hanke pääsi täyteen höyryyn maaliskuussa.
Luovuuden tutkimista varten on kehitetty työkalu luovuusindeksin mittausta varten. Mittausta tapahtuu yksilöllisesti muutaman kymmenen kysymyksen avulla.
– Vastausten pohjalta muodostuu henkilökohtainen luovuusindeksi, oman luovuuden suorituskykyraportti. Se kattaa erilaisia luovuuden ulottuvuuksia vähän samaan tapaan kuin persoonallisuustyyppi-luokittelu, Laakkio kertoo.
– Jokaisessa luovuutta, mutta eri osa-alueet korostuvat. Työkalun tarkoitus on olla mahdollisimman kannustava, tuoda näkyväksi oman luovuuden osa-alueita ja ohjata ihmisiä hyödyntämään luovuutta mahdollisimman monipuolisesti.
Luovuusindeksin tuloksia voi jo nyt käyttää apuna työnhaussa, mutta jalostamisen mahdollisuuksia on yhä valtavasti. Laakkio toivookin, että vuoden 2022 kestävälle hankkeelle saataisiin myös jatkoa.
Luovuutta ei voida käskeä, mutta sitä voidaan houkutella esiin
Luovuuden asiantuntija ja tekniikan tohtori Susanna Rahkamo tuo hankkeeseen tieteellisen näkökulman siihen, miten luovuutta viedään arjessa ja työelämässä eteenpäin.
Rahkamo on käsitellyt väitöskirjassaan huippuosaajaksi kehittymistä 
ja työskentelee nyt Yellow Method Oy:ssä, joka on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista sekä luovuuden tutkimiseen ja kehittämiseen keskittynyt konsulttiyritys.
– Luovuutta ei voida käskeä esiin, mutta sen edellytyksiä voidaan luoda. Tarkoitus on havainnollistaa, miten se tapahtuu ja millaisilla Susanna Rahkamo
työkaluilla luovuuteen kannattaisi tarttua.
Rahkamon mukaan luovuus voi lähteä liikkeelle kuin spiraali, jos määrätyt kriittiset edellytykset toteutuvat ja luovuudelle annetaan tilaa.
Avainasioita ovat kokeilut, moninaisuus, psykologinen turvallisuus ja erilaiset kohtaamiset. Rahkamon mukana yksilö toimii ja yhteisö mahdollistaa.
– Ideat eivät synny tyhjiössä. Ne syntyvät erilaisten ja uteliaiden ihmisten kohtaamisissa, siellä missä on vuorovaikutusta, Rahkamo sanoo.
Teksti Juha Riihimäki.
Lue lisää Luova työelämä 2030 hankkeesta ja testaa oma luovuutesi täältä.