Digitalisoituvan yhteiskunnan mukana on muuttunut myös Postin toiminta, eikä paluuta entiseen ole. Toimialan murros koskettaa yli 10 000 työntekijää. Haasteeseen vastaaminen vaatii aivan uusia ratkaisuja ja työskentelymalleja.
Kuva: Posti
2000-luku on ollut haastavaa aikaa myös Postille Suomessa. Postilähetyspalveluiden markkinat ovat suuressa murroksessa.
Suomi on ollut digitalisoitumisen ja sähköisten viestintäpalveluiden kehityksen eturintamassa, ja sillä on ollut dramaattisia vaikutuksia postitoimintaan.
Kirjeitä liikkuu nyt puolet vähemmän kuin 2010-luvulla, eikä trendi näytä hidastuvan. Samaan aikaan pakettilähetykset ja verkkokauppa kukoistavat.
Suomi kuitenkin tarvitsee jatkossakin luotettavaa ja toimivaa jakelupalvelua jo pelkästään eriarvoistumisen estämiseksi: toisille kotiin kannettu posti ja sanomalehti ovat välttämättömiä.
Postityö 2030 -hanke haluaa löytää keinot vastata muutokseen, ennakoida tulevaisuutta ja säilyttää kokoaikainen työ Postin henkilöstön pääasiallisena työaikamuotona.
Maailma muuttuu – miten käy Postin?
Merkittäviä postityöhön vaikuttavia asioita Suomessa ovat lajittelun automatisoituminen sekä jaettavien kirjeiden ja lehtien volyymin voimakas väheneminen, sanoo Paltan neuvottelujohtaja Pasi Vuorio.
Vuoriolla on pitkä työkokemus myös Postissa työskentelystä. Nyt hän on Postityö 2030 -hankkeen projektipäällikkö.
Toimialamurros alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen koko Euroopassa. Monin paikoin on siirrytty jo esimerkiksi kolmipäiväiseen jakeluviikkoon. Nyt Suomessakin mietitään, mikä avuksi.
– Tarkoitus on luoda mahdollisimman tarkka kuva siitä, millaista postityö tulevaisuudessa on. Tämä on välttämätöntä, jotta pystymme ennakoimaan ja reagoimaan toimialan murroksen vaikutuksiin, Vuorio sanoo.
– Suomessa muutokset ovat olleet hieman hitaampia, vaikka seuraammekin samaa trendiä. Digitalisaation vaikutukset näkyvät yhä voimakkaampina.
Postin kahtia jakautunut ydin
Posti Groupin henkilöstöjohtaja Timo Koskinen uskoo, että tulevaisuutta varten on mahdollista luoda toimiva työvoimastrategia. Haasteet tunnistetaan jo hyvin.
Koskisen mukaan konsernin liiketoimintojen kehitys on jakaantunut kahtia.
– Perinteisen posti- ja jakelutyön puolella volyymit tulevat vääjäämättä alas, vaikka kirjeitä ja perinteistä postia edelleenkin jaetaan pitkään. Sopivaa työntekijöiden määrää on säädettävä jatkuvasti, Koskinen sanoo.
– Samaan aikaan paketti- ja rahtipuoli kasvaa voimakkaasti. Uskon, että verkkokaupan volyymi tulee aika nopeastikin jopa tuplaantumaan. Kysymys on megatrendistä, ja meidän pitää olla valmiita kasvuun.
Näiden kahden eri tahtia liikkuvan ja kehittyvän osan sovittaminen yhteen on Koskisen mukaan ratkaisevan tärkeää. Se vaatii mahdollisesti aivan uusien työkokonaisuuksien luomista.
– Postin odotukset hankkeelle ovat, että pystyisimme mahdollisimman ennakkoluulottomasti miettimään, millaisia Postin ja laajemminkin logistiikan tulevaisuuden työt voisivat olla.
Muutokset tulevat vaikuttamaan esimerkiksi henkilöstön osaamiseen ja rekrytointiin samoin kuin tehokkaampien jakelumallien suunnitteluun.
Posti muun muassa investoi 100 miljoonaa uuteen jakelukeskukseen, joten nyt on tarpeellista tutkia tarkasti työn muutoksia.
– Suunnitelmat vaativat tuekseen perusteellisen pohdinnan. Sitä varten keräämme nyt dataa ja henkilöstön odotuksia ja toiveita.
Kurkistus tulevaisuuteen
Postityö 2030 -hankkeen aluksi onkin tarkoitus kerätä laajan kyselyn avulla niin yritysjohdon kuin koko henkilöstön näkemyksiä kentältä, kertoo Vuorio.
Kesän jälkeen tuloksia käydään läpi työryhmissä.
– Lisäksi onnistuimme saamaan ulkopuolista konsulttiapua. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on mukana hankkeessa ja hänestä tulee varmasti olemaan suuri apu.
Alkutalvesta Posti ja PAU toteuttavat yhdessä työpajoja, joissa erilaisia tulevaisuuden skenaarioita tarkastellaan Hiltusen ohjauksessa.
Vuorion mukaan hankkeen avulla pyritään löytämään ratkaisuja, joiden avulla mahdollisimman moni henkilöstöstä pystyisi tekemään edelleen kokoaikatyötä Postissa.
Teksti Juha Riihimäki.