Varhaisjakelualan työtä arvostetaan suuresti, mutta samaan aikaan ala kärsii pahasta työvoimapulasta. Medialiiton ja Teollisuusliiton yhteinen hanke tähtää luotettavan jakelutyön turvaamiseen ja haluaa tavoittaa potentiaalisia jakajia. Katse on kohdistunut erityisesti niihin nuoriin ja ulkomaalaistaustaisiin, joille vuorotyö voisi sopia. Suomen kattavalla ja toimivalla jakeluketjulla on myös tärkeä yhteiskunnallinen merkitys.
Jokapäiväinen sanomalehti aamukahvin kanssa nautittuna on yksi päivän nautinnollisimmista rutiineista. Lehti ei kuitenkaan ilmesty yöllä postilaatikkoon tai putoa luukusta ihan itsestään. Se vaatii toimivan varhaisjakeluketjun – ja nyt tarvitaan erityisesti tuon ketjun viimeisiä lenkkejä.
Suomessa jakelualaa on vaivannut jo useiden vuosien ajan vakava työvoimapula, ja laskeva trendi vain jyrkkenee. Nyt Medialiitto yhdessä Teollisuusliiton ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa haluavat vastata tähän haasteeseen ja luoda vahvemman pohjan jakelutyön turvaamiselle.
Yhteisen hankkeen tarkoituksena on selvittää alan heikkenevän tilanteen juurisyyt, parantaa mielikuvaa jakelutyöstä ja lisätä tietoa. Samalla jakeluyritykset saavat uusia työkaluja esimerkiksi jakajien rekrytointia varten.
Miksi varhaisjakelijat karkaavat muihin töihin?
Hankkeen projektipäällikkönä toimii yrittäjä Kari Väisänen jakelualan asiantuntijapalveluita tarjoavasta Dilicon Oy:stä. Hänen mukaansa huolestuttava tilanne vaatii nopeaa reagointia.
– Pula varhaisjakelijoista alkoi näkyä ensin pääkaupunkiseudulla, mutta on levinnyt nopeasti Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kautta muualle Suomeen.
Pandemia toi hetkellisen helpotuksen 2020, kun esimerkiksi ovensa sulkeneiden ravintoloiden työntekijät etsivät uusia työmahdollisuuksia. Nyt tilanne on tasaantunut ja palannut huolestuttavaksi. Jakelutyötä arvostetaan, mutta tekijöitä ei löydy.
Väisäsen mukaan varhaisjakelussa on kaksi selvää haastetta: yötyö ja osa-aikaisuus.
– Toisille elämänrytmin sovittaminen yötyön mukaan on vaikeaa. Jos se ei onnistu, ei ihminen saa riittävästi lepoa eikä pääse palautumaan, ja se näkyy pian väsymisenä, Väisänen sanoo.
– Ja lisäksi riittävän toimeentulon saavuttaminen tarkoittaa, että on tehtävä jotain toista työtä rinnalla. Jakelutyön tuntipalkka lisineen on kilpailukykyinen, mutta työvuorot vain muutaman tunnin mittaisia.
Joillekin yötyö ja osa-aikaisuus ovat vahvuuksia, mutta monelle myös heikkouksia, ja siksi osa jakajista siirtyy muualle.
Monien mahdollisuuksien työ
Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg haluaa korostaa, ettei varhaisjakelutyö ole vain yhtä ja samaa kaikkialla. Vuodenvaihteessa startanneen hankkeen tarkoituksena onkin löytää alalle sopivia ihmisiä korostamalla faktoja jakelutyön eri puolista.
– Jakelupiirit ovat hyvin erilaisia. Toisia juostaan ja toisia ajetaan autolla. On eri asia jakaa kerrostalo- kuin pientaloalueella. Se on tietysti yhteistä, ettei tässä työssä tarvitse paikallaan istua.
Holmberg tietää mistä puhuu. Hän aloitti oman työuransa varhaisjakelijana, koska harrastaa urheilua ja rappusissa juokseminen tarjosi hyvän mahdollisuuden saada hiki pintaan.
– Ihmiselle, joka on aamuvirkku ja tykkää kuntoilla työn ohessa, jakelutyö voi olla houkutteleva vaihtoehto siihen sopivassa elämäntilanteessa.
Parhaillaan lanseerataan verkossa jakajatestiä, jonka avulla jokainen voi selvittää, millainen jakaja olisi ja kuinka hyvin voisi soveltua alalle.
Oikea viesti oikeille ihmisille
Väisäsen mukaan tarkoitus on selvittää, millainen mielikuva ihmisillä on jakelualasta. Parempi ymmärrys siitä auttaa kehittämään tehokkaampaa viestintää.
– Viestimme edelleen liikaa perinteisen median kautta ja vasta opettelemme sähköisten viestintäkanavien käyttöä. Oikea kanava on yhtä tärkeä kuin oikea viesti.
Tarkoitus on tavoittaa nuoria, ja erityisesti ulkomaalaistaustaisia nuoria. Hankkeessa kehitetään työkaluja, joiden avulla heidät tavoitettaisiin heidän omalla kielellään tai ainakin englannilla.
Holmberg näkee hankkeella vielä tärkeän yhteiskunnallisen tehtävän: tarkoitus on turvata tiedonvälitys.
– Huoltovarmuuden kannalta painettu lehti on turvallinen ja luotettava, eikä sen sisältöä voida väärentää lähellekään yhtä helposti kuin verkkosisältöjä, Holmberg sanoo.
– Minulta on kysytty 30 vuotta, milloin viimeinen sanomalehti painetaan. Voi olla, ettei viimeistä lehteä paineta koskaan. Se tarkoittaa hyvän jakelujärjestelmän tarpeen pysyvyyttä.
Teksti Juha Riihimäki