Jesse Nurmelan, Toni Pajulan ja Pyry Niemisen työtä ovat erilaiset metsänhoitopalvelut, kuten hakkuualueiden valmistelut metsäkonetta varten.
Metsurin työ on kestävyysurheilua ja ongelmanratkaisua niin helteessä kuin umpihangessakin. Työhyvinvointi ja hyvä ammattitekniikka ovat tärkeässä roolissa.
Onpa pirullinen kallio, tuumii SavottaSusien metsuri Pyry Nieminen, 29.
Päätehakkuualueella sijaitseva kallio on kuutisen metriä korkea ja hankalan louhikkoinen.
Niemisen on parturoitava kallio pienemmistä puista, jotta metsäkone mahtuisi kaatamaan isot rungot. On pidettävä tuumaushetki kallion juurella. Nieminen suunnittelee etukäteen reitin, jota pitkin hän saattaa luovia ylöspäin kymmenkiloisen raivaussahan kanssa. Hän nousee kalliota ylös pikkupuista kiinni pitäen ja raivaa puut sitten tasanteilla seisten.
Tehtävä vaatii sekä fyysistä kuntoa että loogista ajattelua. Siitä Nieminen pitää.
”Tarvitaan aivopähkinää. En tykkää, jos työtehtävä on liian helppo”, hän sanoo.
Hyvinvoiva metsuri on tuottava metsuri
Työntekijän hyvä kunto ja tehtävän kunnollinen jäsentely tekevät työstä mielekästä, mutta myös taloudellista. Mitä vähemmän tehottomia työasentoja, rasitusvammoja ja hukka-askelia, sitä kannattavampaa metsurin työ on. Tämän vahvistaa Metsäpalvelu SavottaSusien toimitusjohtaja, metsämestari Toni Pajula, 32.
”Kyllä se parantaa yrityksen tulosta, kun työntekijä tekee työnsä oikein. Ei tule sairauspoissaoloja, ja työvälineet pysyvät kunnossa”, hän sanoo ja kaataa kahvia kuppeihin SavottaSusien toimipaikassa Hollolassa. Uutuuttaan kiiltävässä hallissa tuoksuu tuoreelta puulta. Pihalta aukeaa avara näkymä idylliseen maalaismaisemaan.
Pajula perusti SavottaSudet vuonna 2011. Metsänhoitopalveluita tarjoava yritys työllistää tätä nykyä kolme metsuria.
Työntekijöiden hyvinvointi ja ammatillinen kehittyminen ovat kiinnostaneet Pajulaa yrittäjäuran alusta asti. Muutama vuosi sitten hän ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia näiden osa-alueiden kehittämiseen. Palikat loksahtivat kohdalleen, kun hän sai tietää METO Metsäalan Yrittäjät ry:n TYÖ2030-hankkeesta, jota Työterveyslaitos rahoitti.
Työssäoppimisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen suunnatun hankkeen laajaan kurssitarjontaan osallistui vuosina 2021–2022 yli 150 henkilöä kaikkiaan 68 metsäalan yrityksestä, kertoo hankkeen järjestelyistä vastannut Raimo Asikainen, joka on CareliaForest-yrityksen toimitusjohtaja.
Metsurin työ on raaka laji
SavottaSusien Toni Pajulaa kiinnostivat erityisesti metsureiden työtekniikkakoulutukset sekä työhyvinvointikoulutukset, ja hän otti projektissa osittain vastuulleen niiden järjestelyt. Pajulan ja Asikaisen havaintojen mukaan metsäalan työntekijöille ei tällaista ole ollut juuri tarjolla.
Metsurin työ on fyysisesti erittäin vaativaa. On pidettävä huoli riittävästä energiansaannista ja hyvästä työtekniikasta.
”Suorittavalla puolella jäädään usein eläkkeelle ennen eläkeikää, koska fysiikka ei kestä”, Asikainen kertoo.
Metsurin työ on kuin kestävyysurheilua, jota tehdään niin helteessä, räntäsateessa kuin umpihangessakin. Mukana metsässä kannetaan raskaita varusteita.
”Tämä on lajina niin raaka, että jos tekniikka ei ole kunnossa, tuhoat selkäsi muutamassa vuodessa”, Pajula kuvailee.
Hankkeen aikana metsäalan pienyrittäjille ja heidän työntekijöilleen järjestettiin liikuntaan ja ravitsemukseen keskittyviä koulutusviikonloppuja urheiluopistolla. Kuntotestien ohella ohjelmassa oli luentoja psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Oli myös mahdollisuus kokeilla uusia liikuntalajeja, jotka antaisivat vastapainoa työlle.
Moni innostui uusista lajeista. Toni Pajula ja Pyry Nieminen olivat jo aiemminkin huomanneet, että vapaa-ajan liikuntalaji kannattaa valita viisaasti, jotta se rentouttaa ja palauttaa raskaasta fyysisestä työstä. Pajula tykkää lavatansseista, Nieminen käy kolmesti viikossa uimassa muutaman kilometrin.
Yksinpuurtajakin tarvitsee toisten tukea
Metsäalan erityispiirteisiin kuuluu myös, että työtä tehdään usein yksin. Monelle se sopii oikein hyvin.
”Yksin pystyn ajattelemaan paremmin. On luova olo”, Nieminen kuvailee.
Yksin työskennellessä voi kuitenkin olla riskinä, että hyvät työtekniikat vähitellen unohtuvat. Hankkeen myötä järjestetyt viisi työtekniikkakoulutuspäivää koettiinkin yrityksissä erittäin hyödyllisiksi. Raimo Asikainen toteaa, että hankkeen vertaisoppimisen koulutusmalli sopii hyödynnettäväksi jatkossakin.
”Jatkuva koulutus näistä aihepiireistä olisi suotavaa”, hän sanoo.
Koulutusta antoivat Hämeen ammatti-instituutissa työskennelleet ammattiopettajat.
Pyry Nieminen kertoo, että koulutus ei paljastanut dramaattisia epäkohtia hänen työtavoissaan, mutta oli tärkeää saada vahvistus sille, että tekniikka on kohdallaan.
”Se vahvistaa ammatti-identiteettiä. Oli myös hyvä tavata toisten yritysten metsureita ja nähdä heidän työtapojaan ja varusteitaan. Vertaisihmisten tapaaminen on hyödyksi”, hän sanoo.
”Jos vaikka on murehtinut itsekseen jotain asiaa, niin pian käy ilmi, että on muitakin, jotka miettivät ihan samoja asioita.”
Ammattiopettajien opetus oli monella tapaa hyödyksi, mutta vastavuoroisesti myös metsureilla oli tarjottavana opettajille käytännön tietoa, jota työn myötä oli karttunut.
”Itselläni nousi kyllä tämän myötä arvostus omaa ammattia kohtaan”, Nieminen sanoo.
Toni Pajula nostaa hankkeen pysyvänä tuloksena esiin yhteisöllisyyden lisääntymisen omassa yrityksessä.
”Me olemme suhteellisen pieni yritys. On tärkeää, että olemme keskenämme samalla aaltopituudella.”
SavottaSusien opit jakoon:
- Ole askeleen edellä itseäsi.
Ennen työtehtävää pysähdy hetkeksi miettimään, missä järjestyksessä se olisi viisainta toteuttaa. Hätäinen ja äkkipikainen toiminta voi lopulta hidastaa työn valmistumista. - Ole viisaasti laiska.
Katso raivaussahan tankkiin ennen reittiä ja suunnittele kulkusi niin, että se päättyy sopivasti bensakannulle. Näin säästyy askelia. - Kävele hirven jalanjäljissä. Jos on paksusti lunta, eläimen jättämä jälki kantaa paremmin kuin puhdas hanki. Näin säästyy energiaa.
- Älä jää murehtimaan yksin. Mietityttäviä asioita on hyvä jakaa kollegan kanssa – toiset pohtivat ihan samoja kysymyksiä.
TYÖ2030 rakentaa parempaa työelämää ja tekee työpaikkojen kehittämistyötä näkyväksi. Opit jakoon -artikkelisarjassa nostetaan esiin hyviä esimerkkejä. Pandan makeistehtaalla on sesonkiaikaan jopa 250 työntekijää. Työturvallisuus on nostettu kaikkien yhteiseksi asiaksi.