Miten hoivatyöstä tehdään luovaa ja innostavaa?
Kasvien hoitaminen on yhteistä puuhaa Foibekartanossa. Mullanvaihtopuuhissa hyvän elämän koordinaattori Eero Viljakainen, kehitysjohtaja Tiina Suvanen, toimitusjohtaja Ulla Broms sekä Foibekartanon asukas Ritva Virkki sekä Lennu-koira.
Hyvän elämän yhteisö, Foibekartano, on koti 300 asukkaalle sekä lukuisille kissoille ja koirille. Ikäihmisten parissa työskentelyssä arvostetaan luovuutta ja inhimillisiä kohtaamisia unohtamatta teknologian tarjoamaa apua. ”Me työskentelemme elämysalalla”, toimitusjohtaja Ulla Broms tiivistää.
Kun Foibekartanon ovesta astuu sisään, sen huomaa heti: jokainen vastaantulija tervehtii. Valo tulvii isoista ikkunoista sisään aulaan, jossa on hyörinää kuin pienessä kylässä. Kaiken keskellä liikkuu luontevasti Lennu-koira, joka huiskaisee ystävällisesti häntäänsä niin tuolijumppaajille kuin teknologiapelien testaajille.
Yksi aulan monista, kukoistavista viherkasveista saa juuri uuden ruukun ja vahvaa multaa juurilleen. Istutuspuuhissa ovat Foibekartanon asukas Ritva Virkki ja talon puutarhaosaaja, hyvän elämän koordinaattori Eero Viljakainen. Nyt kevään korvalla vihreää näkyy joka puolella taloa. Yhdessä asukkaiden kanssa on esikasvatettu taimia omalle kasvimaalle ja yhteisöpuutarhaan. ”Ritvan kanssa teimme viime kesänä kanalan kulmalle upean kukkapenkin, johon istutimme perennoja. Nyt jännitämme miten ne ovat selvinneet vaihtelevasta talvesta”, pohtii Eero Viljakainen.
”Oikeastaan kaikki arkiset työt mahdollistavat kohtaamiset. Se on meidän ajattelumme mukaan aivan oleellista. Tämä on asukkaidemme koti, ja on tärkeää, että jokainen voi elää täällä oman näköistä elämää ja tehdä itselle tärkeitä asioita. Siinä me tuemme asukkaita. Tämän mahdollistuminen edellyttää arjen luovuutta”, Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms sanoo.
Ilmoitustaulu esittelee luovuutta laajasti. Siellä kerrotaan, että tulossa on oopperailtaa ja teknologiatorstaita, luentoja ja perjantaitansseja. Kekseliäisyys ja vaivannäkö kuultavat läpi.
Bromsin mukaan luovuus lisää hyvinvointia ja kilpailukykyä eli sitä kautta luovuuden voi ajatella olevan organisaatiolle kannattava investointi.
”Luovuus ei ole itseisarvo vaan keino saavuttaa organisaation tavoitteet. Luovuus mahdollistaa innovaatiot, ongelmanratkaisun ja lisää tyytyväisyyttä.”
Tiivis yhteisö on satojen asukkaiden koti
Yksityinen palveluntuottaja Foibekartano sijaitsee Vantaalla Peijaksen sairaalan vieressä, idyllisessä maalaismaisemassa. Yhteisö on 300 ihmisen koti ja reilun 140 ihmisen työpaikka.
Viisi kerrostaloa, päärakennus sekä pihalle rakennetut paviljongit, kesähuoneet ja yhteisöpuutarha on sijoitettu vanhan kivinavetan ympärille. Kesän koittaessa asukkaat pääsevät hoitamaan niin lampaita kuin kanojakin. Asukkaat asuvat joko vuokra-, omistus- tai ympärivuorokautisen asumispalvelun asunnoissa.
”Yhdessä tekeminen leimaa kaikkea toimintaamme. Asukkaiden kanssa ideoidaan ja toteutetaan päivittäisiä tekemisiä ja yhteisiä hankkeita”, Ulla Broms sanoo.
Asukkaiden arvostus ja kunnioitus näkyy myös puhetyylissä ja terminologiassa.
”Korostamme puheessamme aktiivimuotoa siten, että asukas on aktiivinen toimija ja on oleellista ymmärtää, että asukkaat asuvat omissa kodeissaan, eivät hoitolaitoksessa.”
Työpaikalla on vetovoimaa
Alan vaikea työvoimatilanne ei näy Foibekartanossa. Koska paikka on hyvässä maineessa, työntekijöitä on riittänyt.
”Se ei tapahdu itsestään. Meillä nähdään vaivaa sen eteen, että työnteko on merkityksellistä ja innostavaa. Aivan kuten parisuhteessa, myös työyhteisössä pitää tarttua ongelmiin ajoissa ja ratkoa ne”, kehitysjohtaja Tiina Suvanne sanoo.
Hän kertoo, että ihmisten potentiaali pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin. ”Olipa osaaja viherpeukalo tai teknologiaguru, meillä pääsee varmasti toteuttamaan osaamistaan.”
Rekrytointeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Jopa kesätyöntekijöitä saattaa olla haastattelemassa koko johtoryhmä. Tausta-ajatuksena on, että kun työyhteisö toimii kitkattomasti, työ on myös tuloksellista.
”Pelkkä henkilöstömitoitus ei ratkaise hoidon laatua. Kaikkein tärkeintä on asenne. Toimimme samoilla taloudellisilla resursseilla kuin muutkin, mutta työ on organisoitu toisella tavalla. Se tekee työstä mielekkäämpää”, talousjohtaja Timo Leivo sanoo.
Rakennukset omistaa voittoa tavoittelematon yksityinen Diakoniasäätiö Foibe, ja palvelusta vastaa tytäryhtiö Foibe Oy.
Foibekartanon asukas Pentti Paakki ja Lennu-koira seuraavat, kun talousjohtaja Timo Leivo ja hyvän elämän valmentaja Merles Teuli testaavat reaktiokykyään.
Teknologia on arjessa mukana
Aamupäivällä päärakennuksen valoisassa aulassa on täysi tohina päällä. Osa asukkaista testaa ohjelmointipeliä, jossa ötökkää kuljetetaan labyrintissä yksinkertaisilla komennoilla. Toiset testaavat virtuaalitodellisuus- eli vr-laseja.
Foibekartanossa edistynyttä teknologiaa käyttävät niin asukkaat kuin henkilökuntakin. Muun muassa älykelloja ja -sormuksia on testattu ja niiden avulla on seurattu unta ja liikuntaa. Etäyhteydet auttavat yhteydenpidossa läheisten kanssa, ja aamujumppaan tai muuhun toimintaan voi jokainen osallistua myös omasta kodistaan Youtube -livelähetyksen kautta.
Työyhteisö on mukana tekoälyhankkeessa, jossa esimerkiksi työvuorosuunnitteluun pyritään löytämään uusia ja parempia ratkaisuja. Yritys on mukana myös Luova työelämä 2030 -hankkeessa.
”Koska olemme uteliaita ja haluamme oppia uutta, kokeilemme monenlaista. Teknologian käyttäminen lisää työpaikan vetovoimaisuutta, ja se on yksi syistä haluta meille töihin”, hyvän elämän valmentaja Merles Teuli sanoo. Hänen oma opintopolkunsa on etenemässä lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Juuri tällaiseen Foibekartanossa kannustetaan: kouluttautumiseen ja kehittämiseen.
Foibekartanon opit jakoon:
- Sanoilla on väliä. Foibekartano on hyvän elämän yhteisö ja ihmisten koti, ei hoivalaitos. Ihmisistä ei puhuta passiivissa: Foibekartanolla ei ulkoiluteta ketään, vaan ulkoillaan yhdessä.
- Arvostavat kohtaamiset kuuluvat kaikille. Kahvi juodaan kartanotyylisistä posliinikupeista, ei pahvimukeista. Asukkaiden ja kartanovieraiden yhteiseen käyttöön lahjoittamat kahvikupit ovat näkyvä tapa muistuttaa siitä, että elämykset, muistot ja arvostus kuuluvat jokaiseen ikäkauteen.
- Hoitotyö on luovaa työtä, jonka ydin on kohtaamisissa. Hoivatyössä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä ja yhdessä tekemisen kulttuuria.
TYÖ2030 rakentaa parempaa työelämää ja tekee työpaikkojen kehittämistyötä näkyväksi. Opit jakoon -artikkelisarjassa nostetaan esiin hyviä esimerkkejä.
- Etusivu
- Tietoa ohjelmasta
- Tulevaisuusvuoropuhelu
- Työkaluja
- Huomisen johtajuus
- Työelämän tilannekuva
- Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP)
- Hyvinvointia työstä 2030-luvulla
- Kohti työtä 2030 -webinaarit
- MEADOW-tutkimus
- MEADOW ICT-alan juttusarja
- Suvujaa aivotyötä opetusalalle
- Työelämäfoorumi Suomi 2024
- Työelämätapahtumia
- Työelämän tilannekuvia
- Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu digitalisaatiosta
- Työ nyt ja tulevaisuudessa: Eväitä ajatteluun luentosarja
- Viisi ratkaisua tulevaisuuden työelämään
- Viestintä ja kampanjat